Kemi tuntui lapsena suurelta kaupungilta. Sinne lähdettiin katsomaan vappukulkueita ja käymään kaupoissa. Kemi on tullut minulle kovin tutuksi etenkin kulttuuriharrastuksen kautta. Pääsin lukiolaisena muusikoksi töihin Kemin kaupunginteatteriin. Olenkin ikionnellinen, että Keimssä on ammattiteatteri ja niin monipuolista kulttuuritarjontaa kaupunginorkesterista sarjakuvapäiviin, taidemuseoon ja kaikkeen siltä väliltä.
Kulttuurin lisäksi Kemi on tietenkin valtavan perinteikäs teollisuuskaupunki. Kemin metsäteollisuus yhdessä Tornion teräksen kanssa tuottaa 10 % Suomen vientituloista. Ei lainkaan hassummin täältä peräpohjolasta. Koko seutukunnalle on tietenkin tärkeää, että Kemissä on keskussairaala. Juna-asemalta pääsee rautateille ja Kemi-Tornio lentokentältä lentäen maailmalle.
Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.
- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.
Meri-Lapin kypäräpäiset ilmastosankarit
Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä.
Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä.
Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.
Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.
Keskustan Kulmuni kiittää: Keskustahallitukselta rahaa luontoreittien parantamiseen Lapissa
Tiedote medialle 1.11.2018
Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin
Viestintävirasto on pyytänyt televisio-ohjelmistojen jakelussa toimivaa Digita Oy:tä toimittamaan tarkemman analyysin Kemin alueen televisiovastaanoton ongelmista. Näin kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vastauksessaan keskustan kansanedustaja Katri Kulmunin kirjalliseen kysymykseen Kemin ja Keminmaan alueella ilmenneistä television näkyvyysongelmista.
Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on jättänyt liikenne- ja viestintäministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Kemin-Keminmaan alueen televisiokanavien näkyvyysongelmista.
Yhdessä onnistuimme!
Sain heinäkuun alussa tiedon, että Oulaskankaan poikkeuslupa synnytystoiminnan jatkamiseksi olisi etenemässä, mutta Kemin ei. Hylky olisi tulossa ja paperit olivat jo valmiina.
Ministeriön kielteinen suhtautuminen pieniin synnytyssairaaloihin oli tiedossa, on ollut jo vuosia. Kemissä on Suomen pienin synnytyslaitos eikä se näytä mahtuvan joidenkin virkamiesten karttaharjoituksiin.
Tässä on vain yksi mutta. Meidän merilappilaisten mielestä synnäri sattuu olemaan myös Suomen parhaimpia. Sille on olemassa tilastollista ja tieteellistä selkänojaa.
Keskustan Kulmuni iloitsee synnytysten poikkeusluvan jatkosta Länsi-Pohjan keskussairaalassa
Keskustan lappilainen kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on iloinen ja helpottunut päätöksestä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa
Kemi tarvitsee synnytykset jatkossakin
Esitin Lapin Kansan mielipidepalstalla vetoomuksen, että Lappi puolustaisi yhtenä joukkona synnytystoiminnan jatkumista Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Etäisyydet muihin sairaaloihin ovat liian suuria Meri-Lapin synnyttäjille.
Kuva: Nina Susi, Lapin Kansa
Mehiläisen aika alkaa
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 3.1.2018
Uusi vuosi tuo mukanaan seutukuntaamme uusia tuulia. Kemissä ja Torniossa seuraavat viisitoista vuotta terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidosta vastaa alueen kuntien ja pääomasijoittajien omistama terveysjätti Mehiläisen yhteisyritys. Meri-Lapin päätös on ensimmäinen näin massiivinen erikoissairaanhoidon palveluiden ulkoistus Suomessa.
Lapin sote sai huonon lähdön maakunnan sisäisissä työnjakoneuvotteluissa. Muualla Lapissa ei uskottu merilappilaisten tarvetta omalle keskussairaalalle. Lapin sairaanhoitopiirissä nähtiin ministeriöiden säädökset heitä tukevina, yhteistyöhalukkuutta ei syntynyt.
TIEDOTE 22.12.2017
Meri-Lapin kunnat ovat allekirjoittamassa vuoden vaihteeseen mennessä yhteisyrityssopimusta Mehiläisen kanssa. Mehiläisen on tarkoitus tuottaa seuraavat 15 vuotta perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä.
Kansanedustaja Kulmuni on ajanut terveydenhuoltolakiin muutosta, jolla Lapin ja Etelä-Savon maakunnat voisivat myös tulevaisuudessa pitää kahta ympärivuorokautista yhteispäivystyspistettä perus- ja erikoissairaanhoitoon keskussairaaloiden yhteydessä.
Kannanotto 4.12.2017
Neljä Meri-Lapin alueen kuntaa (Kemi, Tornio, Simo, Keminmaa) päättivät 13. marraskuuta valtuustojen päätöksellä perustaa Länsi-Pohjan keskussairaalaan yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa.
Yhteisyritys on massiivisin Suomessa tehty terveyspalveluiden ulkoistus, kun kysymyksessä on myös koko keskussairaalan erikoissairaanhoito.
Kannanotto medialle 23.11.2017
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Kemi-Tornion käräjäoikeuden harmillisesta hallinnollisesta yhdistymispäätöksestä huolimatta Kemissä säilyy jatkossakin käräjäoikeuden kanslia. Kemissä järjestetään edelleen käräjäoikeuden istuntoja aivan normaaliin tapaan.
Kahden sairaalan maakunta
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.
Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.
Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.
Länsi-Pohjassa keskussairaala jatkossakin
Mielipidekirjoitus, julkaistu Lapin Kansan nettisivuilla 10.11.2017 ja printtilehdessä 13.11.2017.
Keskustelu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin perustettavasta yhteisyrityksestä käy kiivaana. Lapin ja Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon kesken ei ole löytynyt sopimusta vuosienkaan kuluessa.
Neuvotteluiden kariutuminen ei ole ollut Lapin keskussairaalankaan etu. Ilman molempia hyödyttävää työnjakoa myös Lapin laaja päivystys uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Väkimäärä ilman Lapin toista maakuntakeskusta Kemi-Torniota jää noin 120 000 asukkaaseen.
Tiedote 25.10.2017, julkaistavissa heti
Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni iloitsee tänään 25.10. eduskunnassa hyväksytystä kiinteistöverolain muutoksesta, joka mahdollistaa voimalaitosveron perimisen tuulivoimalaitoksilta. Lakimuutos hyväksyttiin äänin 151-8. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä äänesti muutosta vastaan.
Tiedote medialle 12.10.2017, julkaistavissa heti
Finavian omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nosti esille eilisellä Kemin vierailullaan seutukaupunkien lentoasemien merkityksen.
Kannanotto 16.6.2017
Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.
Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.
Kannanotto 28.4.2017
Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni näkee, että valtion on ryhdyttävä Kemin sataman syväyksen valmisteluihin Kaidin mahdollisen tehdasinvestoinnin myötä. Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä kohdentaa lisäbudjetin kautta rahaa meriväylien syventämiseksi.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-Kaupunkilehdessä 30.3.2017
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sulautuvat yhdeksi maakunnalliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäksi, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta.
Lapin kuntien valtuuttama ohjausryhmä on tehnyt valmistelutyötä tulevan Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Sairaanhoitopiirien hallitukset pitivät myös neuvonpitoa tulevasta keskussairaaloiden työnjaosta. Neuvottelut kariutuivat alkuunsa. Länsi-Pohjassa koettiin Lapin sairaanhoitopiirin vievän tuhkatkin pesästä.
Katri YLE:llä: Lähtökohta se, että synnytykset jatkuvat Kemissä ja Lappiin jää kaksi keskussairaalaa
Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni pitää selvänä, että synnytykset jatkuvat Kemissä myös poikkeusluvan jälkeen.
– Mielestäni on perusteltavaa, että meillä on jatkossakin Lapissa joka ikisessä kunnassa hyvä terveyskeskus ja hyvä perusterveydenhuolto.
– Lisäksi on oltava kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä. Ja niissä on molemmissa on myös synnytysosasto, Kulmuni sanoo.
Kannanotto 24.2.2017
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että hallitus ottaa vakavasti viestin siitä, että viime vuosina erityisesti maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit eli niin sanotut seutukaupungit ovat kärsineet suhteellisen paljon valtion virastojen ja laitosten toimipaikkojen ja henkilötyövuosien vähenemisestä.
Punkkivapaa kansallispuisto
Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.
Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.
Lappilainen kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) kiittää Sipilän hallitusta kehysriihen yhteydessä 5.4. julkistetusta päätöksestä aloittaa tällä vaalikaudella Valtatie 4:n korjaushanke Kemi-Oulu-välillä.
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.
Vanhat vahvuudet uudessa iskussa
Kemi on yksi niistä suomalaisista kaupungeista, joka on kokenut teollisen rakennemuutoksen raskaimman kautta. Kasvava ja vauras teollisuuskaupunki on kokenut kovia, väkiluku on vähentynyt lähes kolmanneksella. Suomea muutenkin vaivannutta apatiaa vastaan olemme nähneet muutamia kunnon toivonkipinöitä.
Kansanedustaja Katri Kulmuni iloitsee kiinalaisen bioenergiayhtiö Kaidin suunnitelmasta rakentaa Kemiin jopa miljardin euron biojalostamo. Kulmunin mukaan biojalostamohanke on osoitus siitä, että Lapin rikkaista luonnonvaroista voi hyötyä koko Suomi ja että biotalous kärkihankkeena on oikeansuuntainen.
Finnairin tiistaina 8.2. ilmoittamat lentojen peruutukset useilla lentokentillä ihmetyttävät kansanedustaja Katri Kulmunia (kesk.). Finnairin ilmoituksen mukaan seuraavien viikkojen aikana perutaan nelisenkymmentä lentoa. Alkuvuoden aikana yhteensä jo sata kotimaan lentoa on peruttu. Syyksi on kerrottu odotettua suurempi sairastapausmäärä sekä lentäjien siirtyminen Norrasta Finnairiin.
Suoraan kansainvälisille kentille
Finnair teki ensimmäistä kertaa aikoihin ylijäämäisen osavuosikatsauksen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan nollan tietämillä. Se on saavutus firmalle, joka on vuodesta toiseen rämpinyt alijäämällä. Tästä hyvästä uutisesta huolimatta perjantai-iltani myös pilasi Finnair. Ei sillä, että lento olisi ollut myöhässä, vaan sillä, mitä Finnairin toimitusjohtaja uutisen yhteydessä televisiossa totesti. Käytännössä toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa eroon alle 100 000 matkustajan kentistä. Kemi-Tornio on yksi näistä.
Kansanedustaja Kulmuni: Raideliikenteen avaaminen kilpailulle riski Lapille ja Itä-Suomelle
Yllättäen keskusteluun lähtenyt VR:n ostoliikennereittien henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii laajan poliittisen keskustelun.
- Tähän liittyy syviä ideologisia kysymyksiä etenkin keskustalaisille. Loppuviimein on kysymys koko maan asuttuna pitämisestä ja tasa-arvoisista palveluista. Lyhyiden säästöjen tavoittelulla ei pidä romuttaa koko järjestelmää, Kulmuni sanoo.
Kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Suomen raideyhteyksien kehittämisestä. Kulmuni kysyy liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä, minkälaisiin toimiin hallitus ryhtyy Keminmaa-Haaparanta-välin sähköistämiseksi, Kolarin radan sähköistämiseksi sekä Salla-Katalahti-radan kehittämiseksi.
Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.
Kemissä olen paljon ollut tapaamassa ihmisiä kauppojen yhteydessä. Huoli on kova Kemin teollisista työpaikoista.
Stora Enso ja Metsä Groupilla on molemmilla tehtaat Kemissä - ilmeisen vakaalla pohjalla. Kemi olisi sijainniltaan loistava bionesteiden jalostukseen.
Kemin tunnelmia pub Ramonasta
Päivän toinen paneeli jälleen hieman erilaisissa tunnelmissa karaokepub Ramonassa. Keskustelua pienituloisten verotuksesta, koulutuspaikkojen turvaamisesta ja työllisyystilanteen parantamisesta.
Sain Kemin marketilla eteeni yllättävän kysymyksen lakko-oikeuteen puuttumisesta sekä laittomien lakkojen kovemmista sanktiosta. Tulisiko tästä päättää maan hallituksen vai työmarkkinajärjestöjen? Selkäydinvastaus on: toivoisin, että työmarkkinajärjestöt, mutta viime kädessä valtion on kannettava näistä vastuu.
Samaan hengenvetoon on todettava, että Kokoomuksen esittämä konsensus -kritiikki kummastuttaa yhä enemmän. Heti kovien puheiden jälkeen Borg ja Vartiainen esittivät työmarkkinajärejstöjen kautta edettävää Suomen työlinjaa: maltilliset palkkaratkaisut ja muut.
Siis ensin haukutaan koko järjestelmä ja sitten kuitenkin heti perään sanotaan, että teidän pitää tämä hoitaa.
Kemissä jälleen kauppareissulla :)
Kampanjoinnissa on kiva, jos on jotain kotiinvietävää annettavana. Minulla se on ollut ilmapallo. Sillä saa varsin helposti perheen pienimmät ainakin hetkeksi iloisiksi. Ja auta armias, jos pallot loppuvat kesken sisarussarjan :) Myös hieman varttuneemmille pallot kelpaavat, näyttääkin siltä, että Perämeren rannalla polkupyörien uusin lisävaruste on oranssi ilmapallo.
Kemin lukion paneeli oli paitsi erittäin hyvin järjestetty, myös yleisö toi oman panoksensa mukaan.
Kasvusta ja työpaikoista puhuttaessa yritin avata sitä minkälaisia ongelmia meille uhkaa kasaantua sen vuoksi, että olemme jäämässä jälkeen investoinneissa moniin muihin maihin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että tavallaan säästämme tulevasta hyvinvoinnista.
Näissä markkinatilaisuuksissa (kiitokset Kemin Innolle!) on mukava kampanjoida.
Pääsee paitsi jututtamaan aivan tavallisia lappilaisia arkiaherruksen keskellä, markkinoilla tapaa myös muita kansanedustajaehdokkaita.
On ollut valtavan hienoa jakaa kokemuksia heidän kanssaan ja tsempata toinen toisiamme.
Martti Vuolukka arvioi Pohjolan Sanomissa viime eduskuntavaalien vaikutuksia Meri-Lapille .
Viime vaaleissa alue jäi kokonaan ilman omaa kansanedustajaa.
Lehden mukaan merilappilaisilla on mahdollisuus korjata viime vaalien kömmähdyksensä kahden kuukauden päästä.
Katri kahvitti Kemiläisiä Cafe Iiriksessä. Aamun aikana kuulumiset vaihdettiin 30 kemiläisetn kanssa.
Puheenaiheista nousi esiin etenkin kysymys Suomen kaivospolitiikasta. Voisiko valtio olla voimallisemmin mukana Lapin kehittämisessä?
