Kahden sairaalan maakunta

16.11.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.

Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.

Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.

Lapin keskussairaala on määritelty laajan päivystyksen sairaalaksi. Ilman Kemi-Tornion seutukuntaa se on Suomen pienin laajan päivystyksen sairaala ja näin ollen erittäin haavoittuvainen. Länsi-Pohjan keskussairaala on määritelty päivystäväksi sairaalaksi kuten esimeriksi Vaasa, Hämeenlinna, Mikkeli, Savonlinna, Kajaani, Kotka ja Kokkola. Tästä joukosta Savonlinna ja Kemi ovat samankaltaisia sikäli, että Lapin ja Etelä-Savon maakunnissa on kaksi keskussairaalaa.

Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala. Lapissa ja Etelä-Savossa niitä on kaksi, hyvistä syistä. Lapissa pitkät välimatkat ja teollisuus luovat omat haasteet. Myös Etelä-Savossa Saimaan halkomassa maakunnassa välimatkat saattavat nousta yllättävän pitkiksi. Savonlinna ja Mikkeli sopivat jakavansa harvemmin käytettävät erikoissairaanhoidon palvelut siten, että syöpäkirurgia keskitetään Mikkeliin ja tekonivelleikkaukset Savonlinnaan. Tämänkaltaista sopimista ei ole pystytty Lapissa tekemään.

Vaikka Rovaniemi on laajan päivystyksen sairaala, pitää sen tukeutua maakunnan toiseen keskussairaalaan Kemiin. Kemi-Tornion ihmiset hakevat palvelunsa Oulusta yliopistollisesta sairaalasta, jos niitä ei löydy Kemistä. Kemin heikentäminen ei siis palvele Rovaniemeä, vaan Oulua. Tällöin maakunnasta myös valuisi miljoonia euroja pois Pohjois-Pohjanmaalle.

Poskelleen menneet sairaaloiden väliset neuvottelut kimmoitti Länsi-Pohjan alueella selvityksen mahdollisuudesta perustaa yhteisyritys yksityisen terveyspalvelutoimijan kanssa. Pihlajalinna, Terveystalo ja Attendo sekä Mehiläinen jokainen oli kiinnostunut perustamaan yhteisyrityksen Kemin keskussairaalaan. Kirjoittaessani tätä tekstiä ei ole vielä tiedossa, mitä Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ovat päättäneet yhteisyrityksen suhteen.

Jos Lapin maakuntaa halutaan hoitaa ja rakentaa reunojaan myöten, vaatii se kaikilta vastaantulemista. Yleensä se vaatii sitä suurimmalta. Rovaniemi maakunnan isoimpana kaupunkina on keskeinen toimija. Sen pitää oivaltaa, että muuta maakuntaa ärsyttää keskuskaupunkikeskeskeisyys. Muun Lapin täytyy pitää yhtä reunojaan myötä. Ei ole hyvä, jos Itä-Lappi ajautuu vastakkain Kemi-Tornion kanssa tai jos Pohjois-Lappi ei tue Lapin eteläalueita ja toisin päin.

Meitä on tässä maakunnassa niin vähän, että keskinäisellä nahistelulla sahaamme ennen kaikkea omaa oksaamme.

Se, että meillä on kaksi keskussairaalaa ei ole pois yhdeltäkään terveyskeskukselta. Asianlaita on pikemminkin päinvastoin.

Katri Kulmuni, 
kansanedustaja (kesk.)


Mielipidekirjoitus, julkaistu Lapin Kansan nettisivuilla 10.11.2017 ja printtilehdessä 13.11.2017.

Keskustelu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin perustettavasta yhteisyrityksestä käy kiivaana. Lapin ja Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon kesken ei ole löytynyt sopimusta vuosienkaan kuluessa.

Neuvotteluiden kariutuminen ei ole ollut Lapin keskussairaalankaan etu. Ilman molempia hyödyttävää työnjakoa myös Lapin laaja päivystys uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Väkimäärä ilman Lapin toista maakuntakeskusta Kemi-Torniota jää noin 120 000 asukkaaseen.