Kahden sairaalan maakunta

16.11.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.

Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.

Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.

Lapin keskussairaala on määritelty laajan päivystyksen sairaalaksi. Ilman Kemi-Tornion seutukuntaa se on Suomen pienin laajan päivystyksen sairaala ja näin ollen erittäin haavoittuvainen. Länsi-Pohjan keskussairaala on määritelty päivystäväksi sairaalaksi kuten esimeriksi Vaasa, Hämeenlinna, Mikkeli, Savonlinna, Kajaani, Kotka ja Kokkola. Tästä joukosta Savonlinna ja Kemi ovat samankaltaisia sikäli, että Lapin ja Etelä-Savon maakunnissa on kaksi keskussairaalaa.

Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala. Lapissa ja Etelä-Savossa niitä on kaksi, hyvistä syistä. Lapissa pitkät välimatkat ja teollisuus luovat omat haasteet. Myös Etelä-Savossa Saimaan halkomassa maakunnassa välimatkat saattavat nousta yllättävän pitkiksi. Savonlinna ja Mikkeli sopivat jakavansa harvemmin käytettävät erikoissairaanhoidon palvelut siten, että syöpäkirurgia keskitetään Mikkeliin ja tekonivelleikkaukset Savonlinnaan. Tämänkaltaista sopimista ei ole pystytty Lapissa tekemään.

Vaikka Rovaniemi on laajan päivystyksen sairaala, pitää sen tukeutua maakunnan toiseen keskussairaalaan Kemiin. Kemi-Tornion ihmiset hakevat palvelunsa Oulusta yliopistollisesta sairaalasta, jos niitä ei löydy Kemistä. Kemin heikentäminen ei siis palvele Rovaniemeä, vaan Oulua. Tällöin maakunnasta myös valuisi miljoonia euroja pois Pohjois-Pohjanmaalle.

Poskelleen menneet sairaaloiden väliset neuvottelut kimmoitti Länsi-Pohjan alueella selvityksen mahdollisuudesta perustaa yhteisyritys yksityisen terveyspalvelutoimijan kanssa. Pihlajalinna, Terveystalo ja Attendo sekä Mehiläinen jokainen oli kiinnostunut perustamaan yhteisyrityksen Kemin keskussairaalaan. Kirjoittaessani tätä tekstiä ei ole vielä tiedossa, mitä Kemi, Keminmaa, Simo ja Tornio ovat päättäneet yhteisyrityksen suhteen.

Jos Lapin maakuntaa halutaan hoitaa ja rakentaa reunojaan myöten, vaatii se kaikilta vastaantulemista. Yleensä se vaatii sitä suurimmalta. Rovaniemi maakunnan isoimpana kaupunkina on keskeinen toimija. Sen pitää oivaltaa, että muuta maakuntaa ärsyttää keskuskaupunkikeskeskeisyys. Muun Lapin täytyy pitää yhtä reunojaan myötä. Ei ole hyvä, jos Itä-Lappi ajautuu vastakkain Kemi-Tornion kanssa tai jos Pohjois-Lappi ei tue Lapin eteläalueita ja toisin päin.

Meitä on tässä maakunnassa niin vähän, että keskinäisellä nahistelulla sahaamme ennen kaikkea omaa oksaamme.

Se, että meillä on kaksi keskussairaalaa ei ole pois yhdeltäkään terveyskeskukselta. Asianlaita on pikemminkin päinvastoin.

Katri Kulmuni, 
kansanedustaja (kesk.)

Lisää paikkakunnasta: Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio


Tiedote 27.2.2019

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista Kemi-Tornion ja Helsingin välisten lentovuorojen turvaamiseksi.

Eilen uutisoitiin Finnairin päätöksestä lopettaa Kemi-Tornio-lentokentän neljästä edestakaisessa vuorosta yksi. Aamuvuoron lopettaminen on vakava isku Meri-Lapin liikematkustajille. 

- Kuluneiden vuosien aikana Kemi-Tornion lentovuorot ovat tuplaantuneet. Tämä on antanut varmuutta ja vakiintumista, kun vuoroja on lisätty. Aamuvuoron lopettaminen on erittäin vaikea isku alueen vientiyrityksille. Finnairin on muokattava lentoaikataulujaan siten, että jatkossakin Kemi-Torniosta on aamulento Helsinkiin, kansanedustaja sanoo. 

Eduskuntavaaleihin on enää vajaa kaksi kuukautta! On tullut aika avata kampanja. Kampanjan starttitilaisuudet Tornionlaaksossa (Tornio, Pello ja Ylitornio) viikonloppuna 16.-17.2.  Ajattelimme, että mennään hyvällä mielin, mutta huolet kuullen - ja tiukasti tulevaan katsoen. Olet erittäin lämpimästi tervetullut!

Katri Kulmuni

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.