Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

" />

Meri-Lapin kypäräpäiset ilmastosankarit

14.11.2018

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Terästuotannon yhteydessä syntyy vääjäämättä myös jonkin verran hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. 

Tämä on innoittanut joitain liian nopeasti ajattelevia tahoja linjalle, jossa päästöjen vähentäminen voitaisiin hoitaa vientiteollisuutta kurittamalla. Ikään kuin tehtaita sulkemalla Suomi tekisi maailmalle mahtavan hyvän työn. 

Ajatus on harhainen. 

Teräs on globaali tuote. Sen kysyntä ei määräydy sen mukaan, tehdäänkö terästä Meri-Lapissa vai ei.

Maailmalla terästä tarvitaan ja sen vuoksi sitä valmistetaan. Jos ei sitä tehdä meillä niin se valmistuu jossain muualla sitten.

Torniolaisella terästonnilla on 60 % alhaisempi päästö kuin globaaleilla kilpailijoilla. Erityisesti Kiinassa valmistetaan valtavat määrät terästä, joka aiheuttaa moninkertaisesti päästöjä. 

Jokaista torniolaista terästonnia voi pitää ilmastotekona. Jos tehtaat ajettaisiin Kiinaan, olisi seurauksena meillä hurja työttömyys ja globaalisti päästöjen kasvu.  

Sama koskee Kemissä valmistettavia metsätuotteita. 

Mikäli Kemiin suunniteltu maailman modernein sellutehdas rakennettaisiin Kemin sijaan  ulkomaille, ei se vähentäisi lainkaan globaaleja päästöjä. Suomessa kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita. Kaikkialla näin ei toimita.

Teräksen ja paperin osalta Vasemmistoliiton Li Andersson on ollut halukas nostamaan Suomen jo neljä kertaa Ruotsia korkeampaa sähköveroa. SDP:n Antti Rinne taas on puhunut metsien lisäkäyttöä vastaan.

Meidän pitää löytää keinot vähentää fossiilisen energian käyttöä, ei maailman parhaiden globaalien teollisuustuotteiden tuotantoa. 

Suomen on etsittävä määrätietoisesti keinot, joilla pysymme jatkossakin teollisuuden kärjessä. Hiilivuotoa eli tehtaiden siirtoa muualle välttäen vähennämme todella globaaleja päästöjä, emmekä vain siirrä niitä pois silmistämme. 

Hyvät Meri-Lapin ilmastosankarit tehtailla, pitäkää vain pää kylmänä siellä kypärän alla. Teette hyvää työtä - koko maailmalle.

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 14.11.2018


Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.