Vanhat vahvuudet uudessa iskussa

2.3.2016

Kemi on yksi niistä suomalaisista kaupungeista, joka on kokenut teollisen rakennemuutoksen raskaimman kautta. Kasvava ja vauras teollisuuskaupunki on kokenut kovia, väkiluku on vähentynyt lähes kolmanneksella. Suomea muutenkin vaivannutta apatiaa vastaan olemme nähneet muutamia kunnon toivonkipinöitä.

Pari viikkoa sitten Kemi nousi kansallisesti uutisten ykkösaiheeksi, kun kiinalainen bioenergiayritys Kaidi julkaisi kiinnostuksensa biojalostamon rakentamiseksi. Kaidi on ostanut Vapon hankkeen lupineen päivineen. Lopullinen päätös investoinnista on luvattu tämän vuoden loppuun mennessä. Mikäli miljardiluokan investointi toteutuu, alkaa seutukunnassa aivan eritahtinen vilske kuin, mihin viime vuosina on totuttu.

Oivaltaakseen Kaidin kaltaisen jättiläisen kiinnostuksen panostaa juuri Suomeen ja Kemiin täytyy mennä muutaman vuoden taakse. Keskustajohtoinen Vanhasen II hallitus vastasi EU:sta tulleisiin vuodelle 2020 asetutteihin uusiutuvan energian tavoitteisiin ja päästövähennyksiin.

Suomi on onnistunut ilmastonmuutoksen vastaamisessa hyvin. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan pääosin jo tänä vuonna. Yksi mielenkiintoisimmasta tavoitteista oli EU:n toive lisätä uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä. Suomi valitsi keinoksi sen, että perinteiseen polttoaineiseen sekoitetaan 10 % biopolttoainetta. Elinkeinoministeri Pekkarinen haistoi tässä mahdollisuudet kotimaiseen tuotantoon ja tuplasi EU:n asettaman tavoitteen 20 %:iin.

Näillä ratkaisuilla kyettiin luomaan myös globaalia kysyntää omaavat uusiutuvan biopolttoaineen markkinat. Voi kuulostaa kummalta, että poliittisella päätöksellä luodaan markkinat, mutta ilman poliittisia ratkaisuja emme voi ilmastonmuutokseen vastata.

Sipilän hallitus kirjoitti hallitusohjelmaan, että biopolttoaineistrategiaa jatketaan aiempaa voimallisemmin. Tavoite on, että kaikesta Suomessa käytetystä fossiilisesta polttoaineesta 40 % on uusiutuvaa kotimaista biopolttoainetta viimeistään vuonna 2030.

Tämä on ollut suurin syy sille, miksi kiinalaiset rahamiehet ovat löytäneet bioenergian sijoituskohteekseen nimenomaan Suomen. Pekka Koponen, Kaidin Suomen liiketoimintojen johtaja kertoi aivan suoraan, että investointihalukkuuteen on vaikuttunut hallituksen kunnianhimoiset bioenergialinjaukset. Politiikalla siis voi vaikuttaa. Kemin sijaintia selittää Lounais-Lapin vahvuudet: metsät, logistiikka ja osaaminen.

Kemi voi nyt tehdä suomalaista metsäteollisuushistoriaa. Maltti on valttia tässäkin asiassa ja vielä ei kannata nuolaista. Kemiltä on mennyt viime vuosina myös monta isoa hanketta sivusuun.

Jossain vaiheessa kuitenkin joku hankkeista onnistuu. Tämä muuttaa seutukunnalla suuntaa ja muistuttaa julkista valtaa siitä, mikä onkaan suomalaisen leivän isä. Se ei ole julkishallinto, vaan yritteliäisyys, investoinnit ja teollisuus.

Investoinnin jälkeen on aika herätä siihen, että julkisten palveluiden tulee olla kohdillaan, tukemassa aktiivista taloustoimintaa.

Nimittäin talousluvut, joilla kaikkia aina perustellaan, nehän ovat seutukunnalla kunnossa. Julkishallinnon vetäytyminen on tapahtunut siis jollain muilla kuin taloudellisilla perusteilla tämän seutukunnan kohdalla.

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 2.3.2016

Lisää paikkakunnasta: Kemi


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Viestintävirasto on pyytänyt televisio-ohjelmistojen jakelussa toimivaa Digita Oy:tä toimittamaan tarkemman analyysin Kemin alueen televisiovastaanoton ongelmista. Näin kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vastauksessaan keskustan kansanedustaja Katri Kulmunin kirjalliseen kysymykseen Kemin ja Keminmaan alueella ilmenneistä television näkyvyysongelmista.

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on jättänyt liikenne- ja viestintäministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Kemin-Keminmaan alueen televisiokanavien näkyvyysongelmista.