Yksi maakunta, kaksi keskussairaalaa, monta terveyskeskusta

30.3.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-Kaupunkilehdessä 30.3.2017

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sulautuvat yhdeksi maakunnalliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäksi, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta.

Lapin kuntien valtuuttama ohjausryhmä on tehnyt valmistelutyötä tulevan Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Sairaanhoitopiirien hallitukset pitivät myös neuvonpitoa tulevasta keskussairaaloiden työnjaosta. Neuvottelut kariutuivat alkuunsa. Länsi-Pohjassa koettiin Lapin sairaanhoitopiirin vievän tuhkatkin pesästä. 

Valtakunnallisesti on linjattu, että Lapin keskussairaala on yksi 12:sta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloista. Länsi-Pohjan keskussairaala jatkaa keskussairaalana myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaa muun muassa ympärivuorokautista päivystystä, kirurgista leikkaustoimintaa ja vaikkapa synnytysosastoa.

Länsi-Pohjan alueella asuu kolmannes Lapin väestöstä, joten palvelutarpeet ovat varsin mittavia. Tuleva Lapin maakuntavaltuusto päättää viime kädessä, minkälaisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja missä niitä koko maakunnan alueella tarjontaan.

Etukäteen neuvotteluissa olisi hyvä päästä yhteisymmärrykseen työnjaosta. Harvakseltaan käytettäviä erikoissairaanhoidon palveluita jaetaan Kemin ja Rovaniemen kesken.

On selvää, ettei Länsi-Pohja voi missään nimessä luopua sellaisista toiminnoista, jotka johtaisivat keskussairaalaan heikkenemiseen. Se johtaisi ketjureaktioon. Olisi käsittämätöntä vaarantaa esimerkiksi äsken taisteltu synnytysosaston jatko, mikä juuri saatiin turvattua vuoteen 2018 asti. Kirurginen toiminta ja ympärivuorokautinen päivystys ovat keskussairaalalle itsestäänselvyys. Nämä täytyy pitää neuvotteluiden pohjana. Keskussairaalasta ei tehdä terveyskeskusta.

Erikoissairaanhoidon tasapuolisen työnjaon lisäksi tärkeää on varmistaa, että tulevassa Lapin maakunnassa on joka kunnassa toimiva terveys- ja sote-keskus, josta saa laadukkaat perustason palvelut. Tämä on ollut myös ohjausryhmän yksimielinen kanta samoin kuin se, että maakunnassa säilyy kaksi keskussairaalaa.

Peruskuntiin tullaan myös tuomaan sellaisia palveluita, mitä siellä ei enää ole ollut. Tähän perustuu ajatus laajemmista hartioista. Maakunnassa esimerkiksi erikoislääkäreitä voidaan liikutella kuntien välillä paremmin. Nythän heitä ei kuntien terveyskeskuksissa juuri ole enää edes ollut.

Kuten muissakin asioissa, sote-valmistelussa on pyrittävä maakunnan tulevaisuuden tasapainoiseen kehittämiseen. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on hyvät puitteet ja osaava henkilöstö. Länsi-Pohja tasaa Oulun yliopistollisen sairaalan ruuhkahuippuja. Lääkäreiden käyttö on notkeaa. Länsi-Pohja on välttämätön osa Lapin maakuntaa. Jos koko maakunta ei tätä oivalla, jää Lapin väki- ja osaamispohja auttamattomasti liian pieneksi. Se tuskin on koko maakunnan etu.

Sote-uudistuksen tavoitteena on taata ympäri Suomen hyvät, saavutettavat palvelut kaikille ihmisille varallisuuteen ja asuinpaikkaan katsomatta.

 

Katri Kulmuni

Kansanedustaja (kesk.)

Keskustan varapuheenjohtaja

Lisää paikkakunnasta: Kemi, Tornio, Simo, Keminmaa


Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni pitää selvänä, että synnytykset jatkuvat Kemissä myös poikkeusluvan jälkeen.

– Mielestäni on perusteltavaa, että meillä on jatkossakin Lapissa joka ikisessä kunnassa hyvä terveyskeskus ja hyvä perusterveydenhuolto.

– Lisäksi on oltava kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä. Ja niissä on molemmissa on myös synnytysosasto, Kulmuni sanoo.

Kannanotto 24.2.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että hallitus ottaa vakavasti viestin siitä, että viime vuosina erityisesti maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit eli niin sanotut seutukaupungit ovat kärsineet suhteellisen paljon valtion virastojen ja laitosten toimipaikkojen ja henkilötyövuosien vähenemisestä.

Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.

Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.

Lappilainen kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) kiittää Sipilän hallitusta kehysriihen yhteydessä 5.4. julkistetusta päätöksestä aloittaa tällä vaalikaudella Valtatie 4:n korjaushanke Kemi-Oulu-välillä.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.