Keskustan varapuheenjohtaja Kulmuni: Tuulivoimavero kannustaa kuntia ympäristöystävällisen tuulivoiman rakentamiseen

16.6.2017

Kannanotto 16.6.2017

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.

Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.

Tähän asti vain nimellisteholtaan yli 10 megavolttiampeerin tuuli- ja vesivoimalaitoksilta on voinut periä voimalaitosveroa, sitä pienemmät ovat olleet yleisen kiinteistöveron piirissä. Tuulivoiman osalta kirjaus on ollut käytännössä tyhjä, sillä yli 10 megavolttiampeerin yksittäisiä voimaloita ei juuri ole.

- Esitys lisäisi tuulivoimaa edistäneiden kuntien verotuloja. Tämä olisi hyvä askel eteenpäin, koska kuntien veroilla maksetaan kaikkien kuntalaisten tarvitsemia yhteisiä palveluita, Kulmuni tiivistää.

Yksittäisistä kunnista kymmenen muutoksesta eniten hyötyvää olisivat Ii, Kalajoki, Raahe, Sodankylä, Pori, Pyhäjoki, Tornio, Siikajoki, Tervola, Kemi ja Vaasa.  Jo ensi vuonna koko kuntatalouden hyödyn voidaan arvella olevan viisi miljoona euroa.

Kulmuni kertoo kunnista tulleen viestiä, että tuulivoimasta kuntiin jäävä hyöty on varsin pieni ja kuitenkin tuulivoiman rakentaminen tuottaa kunnille aina jonkinlaisia maisema-, melu- ja ympäristöhaittoja.

- Pienvoimaloiden verottaminen isompina kokonaisuuksina toivottavasti kannustaa kuntia tuulivoiman lisäämiseen. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen syksyllä 2015, ja on hienoa nähdä, että asia nyt viimein menee eteenpäin, Kulmuni kiittää.

 

Lisätietoja: Katri Kulmuni, p. 044 2555 903

Lisää paikkakunnasta: Kemi, Tervola, Simo, Tornio


Tiedote medialle 12.10.2017, julkaistavissa heti

Finavian omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nosti esille eilisellä Kemin vierailullaan seutukaupunkien lentoasemien merkityksen. 

Kannanotto 28.4.2017

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni näkee, että valtion on ryhdyttävä Kemin sataman syväyksen valmisteluihin Kaidin mahdollisen tehdasinvestoinnin myötä. Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä kohdentaa lisäbudjetin kautta rahaa meriväylien syventämiseksi.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-Kaupunkilehdessä 30.3.2017

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sulautuvat yhdeksi maakunnalliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäksi, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta.

Lapin kuntien valtuuttama ohjausryhmä on tehnyt valmistelutyötä tulevan Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Sairaanhoitopiirien hallitukset pitivät myös neuvonpitoa tulevasta keskussairaaloiden työnjaosta. Neuvottelut kariutuivat alkuunsa. Länsi-Pohjassa koettiin Lapin sairaanhoitopiirin vievän tuhkatkin pesästä. 

Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni pitää selvänä, että synnytykset jatkuvat Kemissä myös poikkeusluvan jälkeen.

– Mielestäni on perusteltavaa, että meillä on jatkossakin Lapissa joka ikisessä kunnassa hyvä terveyskeskus ja hyvä perusterveydenhuolto.

– Lisäksi on oltava kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä. Ja niissä on molemmissa on myös synnytysosasto, Kulmuni sanoo.

Kannanotto 24.2.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni toivoo, että hallitus ottaa vakavasti viestin siitä, että viime vuosina erityisesti maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit eli niin sanotut seutukaupungit ovat kärsineet suhteellisen paljon valtion virastojen ja laitosten toimipaikkojen ja henkilötyövuosien vähenemisestä.