Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 10.2.2017

Keskustan pitkät juuret ottavat voiman maahengestä ja kansan­val­lasta. Rikkauksia ei ole ollut ja työtä on pitänyt tehdä. Oikeiston ja vasemmiston välissä keskusta on yhdistänyt tavallisia suomalaisia rakentamalla iden­ti­teet­tinsä itsel­li­syy­teen ja itsenäiseen työntekoon.

Menneinä vuosi­kym­me­ninä monet suomalaiset joutuivat hankkimaan elantonsa useista töistä. Vielä 80-luvulla puhuttiin seka­työ­mie­histä. Kuvittelin ammattikunnan jo katoavan, kunnes oivalsin, että itse asiassa sekatyömies nyky­ai­kai­sesti käsitettynä taitaakin olla varmuudella niitä ammatteja, jotka selviävät työn murroksesta.

    Valtiopäivien avauskeskustelu, Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017
    Keskustan ryhmäpuhe, Kansanedustaja Katri Kulmuni

    100-vuotiaasta Suomesta voi olla ylpeä

    Aloitamme itsenäisen Suomen sadansien valtiopäivien työn yhdeksi maailman vakaimmaksi ja edistyneimmäksi valitussa maassa. Meillä on hyvät suhteet naapureihimme ja maassa on yhteiskuntarauha.

    Kansainvälisesti tilanne on kuitenkin muuttunut epävakaampaan suuntaan. Kun levottomuus maailmalla lisääntyy, on yhä tärkeämpää, että Suomessa pidetään yhtä. Yksituumaisuus on pienen kansan vahvuus etenkin turvallisuudessa. Arktisen neuvoston tuleva puheenjohtajuus antaa meille kokoamme suuremman roolin.

    Keskusta ei hyväksy ihmisten eriarvoistamista. Me ponnistelemme suomalaisten puolesta riippumatta taustasta tai asuinpaikasta. Jokainen ihminen on arvokas, eivätkä ihmisoikeudet ole kaupan. Keskustan eduskuntaryhmä nojaa kansainväliseen oikeuteen sekä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

      Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 28.1.2017

      Juha Sipilä esitti ennen joulua eriarvoistumisen torjumiseen ratkaisuja hakevan työryhmän perustamista. Olen voimallisesti kannustanut asiaan tarttumista.

      Ylipäänsä työryhmän perustaminenkin sai kritiikkiä osakseen. Hyvinvointiyhteiskuntaa on ajettu Suomessa alas 1990-luvulta lähtien ja työn kuulemma viimeistelee nykyinen hallitus.

        Kirjoitus julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 12.1.2017

        Uuden vuoden alkaessa on sopiva hetki summata seutukuntamme viime vuotta. Kulunut vuosi oli paikoin raskas, mutta kuten aina, uusia toivon kipinöitäkin syttyi.

          23.12.2016

          Ei koskaan enää

          Kirjoitus julkaistu Suomenmaan verkkosivujen Puheenvuoro-palstalla 23.12.2016

          Syyrian sota on jatkunut viisi vuotta. Arabikeväästä alkunsa saanut Pohjois-Afrikan kuohunta on edennyt erilaisia polkuja eri arabimaissa. Libyassa ei käytännössä ole keskus­hal­lintoa. Egyptissä armeija on puuttunut asioihin. Tunisia ja Algeria ovat säilyttäneet vakautensa kompastellen.

            Kirjoitus julkaistu Meän Tornionlaakso -lehden kolumnina 21.12.2016

            Seitsemän laihaa vuotta jatkui talouden alamäki Suomessa. Suunta muuttuu hiljalleen oikeaan.

            Viime viikolla Suomen Pankki ilmoitti taantuman olevan virallisesti takana. Olemme taittaneet laman. Nousu ei lähde raketin lailla, mutta kasvukäyrällä ollaan. Ensimmäistä kertaa neljään vuoteen myös Suomen teollisuustuotanto kasvaa.

              Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 14.12.2016.

              Viime viikolla vietettiin itsenäisyyspäivää ja kunnioitettiin veteraanien tekemää työtä vapaan isänmaan puolesta. Olemme rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion, joka rakentuu demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon pohjalle. Niin kauan kuin näistä arvoista pidetään kiinni, on yhteiskunta vakaalla pohjalla.

                Kannanotto 12.12.2016

                Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni vaatii helpotuksia sähkömarkkinalaista johtuvien sähköverkkoinvestointien siirtymäaikoihin. Kulmuni on huolissaan tiukkojen investointivaatimusten vaikutuksesta sähkön siirtohintojen korotuspaineisiin etenkin haja-asutusalueilla.

                  Kannanotto 24.11.2016

                  Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää tänään julkaistua esitystä energia- ja ilmastostrategiaksi erittäin hyvänä paitsi kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myös sen työllisyysvaikutuksen osalta. Kulmunin mukaan strategia avittaa myös lukuisia Suomen biotaloushankkeita.

                    Kannanotto 17.11.2016

                    Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) iloitsee Kemijärven biojalostamohanketta koskevista uutisista. Vaikka kyse on vasta suunnittelua ja rakentamista koskevista esisopimuksista, on Kulmunin mielestä hyvä, että julkisuuteen tuotiin viimein mahdollisen sijoittajan nimi.

                    - Itälappilaiset joutuivat viime vuosikymmenellä Kemijärven sellutehtaan alasajon aikana kohtuuttoman paikan eteen. On työvoitto, että hanke ottaa kunnon askeleen eteenpäin, Kulmuni muistuttaa.

                      Tiedote 15.11.2016

                      Kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt opetus- ja kulttuuriministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saamen kielen etäopetuksen kehittämisestä. Saamelaisalueella lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien toteutuminen on edistynyt, mutta jopa 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu alueen ulkopuolella pääkaupunkiseutua myöten. Kulmuni on huolissaan kielen säilymisestä erityisesti näiden lasten ja nuorten kohdalla.

                        Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontuu Kanadan pääkaupungissa Ottawassa 14.–15.11.2016. Kokouksessa keskustellaan muun muassa tietoliikenne- ja muista yhteyksistä arktisilla alueilla, minkä lisäksi tarkoitus on esitellä, miten Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen. Eduskunnasta kokoukseen osallistuu Arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.).

                          Tiedote 8.11.2016

                          Keskustan kansanedustajat Elsi Katainen ja Katri Kulmuni odottavat, että EU-komissio kehittää metsien erityispiirteiden huomioimista taakanjakosektorin päästövähennystavoitteissa. Kansanedustajat muistuttavat, että Suomi on Euroopan unionin metsäisin maa, jonka talous on vahvasti riippuvainen metsistä ja metsien kestävästä hyödyntämisestä. Elsi Katainen ja Katri Kulmuni toivat esille Suomen kestävää metsätalousmallia eduskunnan suuren valiokunnan Brysselin-matkalla, jonka aikana kansanedustajat tapasivat laajasti EU-toimijoita muun muassa komissiosta ja Euroopan parlamentista.

                            Teksti on julkaistu Suomenmaa-lehdessä pe 4.11.2016.

                            Yhteiskuntien kohdalla on alettu puhua niiden vastustuskyvystä äkillisiin muutoksiin. Jos yhteiskunta on eheä ja vahva, yllättävät muutokset ja myllerrykset eivät aiheuta sen suurempaa kuohuntaa. Jos yhteiskunta on epätasa-arvoinen, voi tulossa olla aikamoista turbulenssia.

                              TIEDOTE 27.10.2016

                              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on helpottunut ja erittäin tyytyväinen, että Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosasto Kemissä saa valtiolta poikkeusluvan jatkaa toimintaansa. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ilmoitti synnytystoiminnan poikkeusluvista tänään 27.10.2016 annetun erikoissairaanhoidon ja päivystyksen järjestämistä koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. 

                                Teksti on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi  -lehdessä 26.10.2016.

                                Kiersin syys-lokakuussa kaikissa Lapin kunnissa pitämässä yleisötilaisuuksia. Väkimäärä vaihteli kunnittain ja paikalle tulijoilla oli painavia terveisiä. Ihmisiä huolettavat peruspalvelut ja työpaikat sekä erilaiset paikallisesti merkittävät hankkeet tai lait. Pohjavire on kuitenkin odottavan positiivinen hallituksen toimien suhteen, ja kunnissa on tahtoa sekä ideoita elinkeinojen ja palveluiden kehittämiseen.

                                  Ei ole montakaan vuotta, kun Suomessa toimi kourallinen panimoita. Olutkauppa oli vahvasti kolmen suomalaisen käsissä: Hartwall, Sinebrychoff ja Iisalmen Panimo.

                                  Kaksi suurinta panimoa ovat siirtyneet kansainväliseen omistukseen. Tämän seuraukset tunnetaan Lapissa hyvin. Torniossa loppui panimotoiminta elokuussa 2010. Sulkemishetkellä olutta oli tuotettu Lapin Kullan panimossa Tornionjoen rannalla 137 vuotta.

                                    Työelämä on kovassa myllerryksessä. Suomessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten suhtaudumme matalapalkkatyöhön. Työllä pitää tulla toimeen. Saksassa entisen liittokansleri Gerhard Schröderin aikanaan ajamien suurien työmarkkinareformien kautta ihmiset saatiin kyllä töihin, mutta yhdellä työllä ei välttämättä elä, vaan täytyy tehdä useampia pienipalkkaisia hommia. Ruotsissa puhutaan minijobeista ja työmarkkinat ovat varsin joustavat.

                                    On arvioitu, että Suomessa jää miljardien eurojen arvosta työtä tekemättä, koska lyhytaikaisten työsuoritteiden vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Jos tarvitset lastenhoitoapua tai muuttopalveluita, on byrokratia tehty uuvuttavan vaikeaksi.

                                      Maailman väkimäärä kasvaa ja pakkautuu entistä isompiin suurkaupunkeihin. Myös Suomessa väkimäärä maltillisesti nousee ja maa kaupungistuu. Asumme täällä Suomessa kuitenkin harvakseltaan. Tästä väljyydestä voi kehittyä meille aikamoinen valtti.

                                      Erityisesti Kiinassa ja Intiassa talouden kasvu on ollut kovaa. Samalla elintaso nousee ja ihmiset haluavat vaurastuessaan omat autot, sisävessat, pelit ja vehkeet. Keskiluokkaistumisen kääntöpuolena on valitettavasti se, että yhä useampi kiinalainen herää aamuisin keskelle ilmakatastrofia.

                                        Kannanotto 19.9.2016

                                        Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni nostaa esiin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyden ääriliikkeiden toimintaan puuttumisessa. Viime päivinä järkytystä herättäneen väkivaltaisen Suomen Vastarintaliikkeen SVL:n toiminta on osa Ruotsista johdettua Pohjoismaista Vastarintaliikettä.

                                          Venäjä on vaikea. Sen kielioppi on vaikea. Maan historia on vaikea. Taloustilannekin on vaikea. Venäjän suhde naapurimaihinsa – vaikea. Valitettavasti myös Venäjästä puhuminen on välillä vaikeaa.

                                          Muutama viikko sitten Ulkopoliittinen instituutti julkaisi valtioneuvoston tilaaman Venäjä-selvityksen. Se oli mielenkiintoinen paperi, vaikkei sisältänytkään yllätyksiä. Analyysi oli tasokasta. Uskon, että moni muukin tutkimuslaitos voisi päätyä samansuuntaiseen lopputulemaan. Selvitystyössä pohdittiin Venäjää edes hitusen tavanomaista laajemmin, mutta kuitenkin tarpeeksi yksinkertaisesti.

                                            Hallitus muovasi viikko sitten budjettiriihessä ehdotustaan ensi vuoden budjetiksi. Lopputuloksena oli vahvasti eteenpäin katsova ja työllisyyteen panostava talousarvioesitys. Budjetissa on työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä sekä yrittäjiä ja yksityishenkilöitä helpottavia veromuutoksia, joista hyötyvät myös lappilaiset. Ehdottoman tärkeä on myös maatalouden kriisipaketti.

                                              TIEDOTE 2.9.2016

                                              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmunin mukaan hallituksen eilen päättyneessä budjettiriihessä tehtiin Lapin kannalta tärkeät päätökset elokuvateollisuuden tuotantotuesta sekä tuulivoimapuistojen kiinteistöverotuksen selvittämisestä.

                                                TIEDOTE 1.9.2016

                                                Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää työllisyyden parantamista hallituksen tärkeimpänä tavoitteena. Hallituksen toimet vahvistavat taloudessa nähtyä orastavaa käännettä. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 33 000 vuoden takaisesta. Tahtia tulee kuitenkin vielä parantaa.   

                                                  kirjoitus on julkaistu kolumnina Suomenmaa-lehdessä 5.8.2016

                                                  Maailman tapahtumat ovat pitäneet uutisköyhän kesän kaukana. Eduskuntakin kokoontui poikkeuksellisesti heinäkuussa Iso-Britannian Brexit-äänestyksen seurauksena. Brittien EU-erossa nähdään varmaan vielä monta näytelmää. Lähtevätpä he tai eivät, Brexitin kannattajien tuntoja kannattaa analysoida EU-tasoa syvemmältä. Olen vakuuttunut, että kansanäänestyksessä äänestettiin paljon muustakin kuin vain unionista.

                                                    20.7.2016

                                                    Vain yksi ääni

                                                    Viime viikolla julkaistiin mielenkiintoinen selvitys vuoden 2015 eduskuntavaaleista. 500-sivuisessa tutkimuksessa on paljonkin tietoa, mutta otsikkoon on tiivistetty tutkimuksen kannalta olennaisin: poliittisen osallistumisen eriytyminen.

                                                    Suomen eriytyminen näkyy selvityksen mukaan voimallisesti edellisten eduskuntavaalien tuloksessa. Kun asiaa alkaa pilkkomaan atomeiksi, tulee vastaan ihmisten väliset hyvinvointi- ja tuloerot. Äänestyskäyttäytyminen periytyy, koulutus periytyy, työttömyys periytyy. Ääni jää sitä varmemmin käyttämättä, mitä heikommassa asemassa on. 

                                                      13.7.2016

                                                      FIX EU

                                                      Eurooppa on kohissut Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Tulos on selkeä, mutta kahtia jakava. Iso-Britanniassa suoritetaan vallan uusjakoa. Perinteiset puolueet ovat hajallaan.

                                                      Kansanäänestyksen tulos on Suomelle harmillinen. Iso-Britannia on ollut maallemme hyvä liittolainen esimerkiksi ympäristö- ja kauppapolitiikkaan sekä byrokratian purkamiseen liittyvissä kysymyksissä. Samaten Britannia on ollut vastapaino liittovaltiosuuntausta edustaville maille.

                                                        Eurooppa on kohissut Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Tulos on selkeä, mutta kahtia jakava. Iso-Britanniassa suoritaan vallan uusjakoa. Perinteiset puolueet ovat hajallaan.

                                                        Kansanäänestyksen tulos on Suomelle harmillinen. Iso-Britannia on ollut maallemme hyvä liittolainen esimerkiksi ympäristö- ja kauppapolitiikkaan sekä byrokratian purkamiseen liittyvissä kysymyksissä. Samaten Britannia on ollut vastapaino liittovaltiosuuntausta edustaville maille

                                                          Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.

                                                          Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.

                                                            Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa esitettiin alueen asukkaiden parempaa huomioon ottamista aluetta koskevissa päätöksissä. Samalla korostettiin alueen kestävää kehitystä, jotta taloustekijöiden rinnalla huomioidaan ekologiset ja sosiaaliset tekijät, luontoarvoja kunnioittaen. Alueen parlamentaarikot antoivat konferenssin julkilausumassa tukensa Arktisen neuvoston huippukokouksen järjestämiselle.

                                                              Katrin kalenteri

                                                              » Lisää tapahtumia

                                                                Katrista sanottua

                                                              • Eero Ylitalo

                                                                Eero Ylitalo

                                                                Pello entinen Keskustan Peräpohjolan piirin pj, Nykyinen Kyyjärven kunnanjohtaja

                                                                ”Katri on minulle tullut tutuksi aktiivisessa järjestötoiminnassa sekä myös kilpakumppanina vaalikentillä. Hänen vahvuutensa ovat yhteistyökykyisyys, kansainvälisyys, laajakatseisuus ja ennen kaikkea inhimillisyys. Katrin luontainen ominaisuus kuunnella ja arvostaa myös poikkeavia mielipiteitä on luonteenpiirre, joka yhdessä vahvan tietopohjan kanssa antaa hyvät valmiudet ottaa vastaan vaativiakin tehtäviä.”

                                                              • Markku Alatalo

                                                                Markku Alatalo

                                                                Tervola Kunnanvaltuuston pj, ase- ja elektroniikkakorjaamon osastopäällikkö

                                                                ”Asioita on paljon, jotka ovat saaneet minut vakuuttumaan siitä, että Katri on seutukuntamme kannalta ylivoimainen ehdokas.

                                                                Katrissa yhdistyy nuoruus, älykkyys, rehellisyys, avarakatseisuus ja ennenkaikkea Katri ottaa huomioon maakuntamme asiat ja ihmiset, sekä edunvalvonnan kokonaisuutena, eikä pelkästään taajamakeskeisenä. Lappi ja Meri-Lappi tarvitsevat juuri hänenlaistaan edustajaa!

                                                                Edellisissä vaaleissa olin Simoskan Mikan tukijoukoissa ja kierrellessämme maakuntaa tulin myös vakuuttuneeksi siitä, että Katri oli epäitsekkäin ehdokas joka silloin mukana oli. Hänen ajatuksensa ja aatteensa on varmasti ennen muissa ja muiden hyvinvoinnissa kun omassa.”

                                                              • Tytti Isohookana-Asunmaa

                                                                Tytti Isohookana-Asunmaa

                                                                Kello, Entinen kulttuuriministeri

                                                                "Pohjoisesta tulee valoa ja voimaa, sitä Keskusta nyt tarvitsee. Kuuntele, mitä Katrilla on sanottavaa."

                                                              • Miia Luonua-Bajrami

                                                                Miia Luonua-Bajrami

                                                                ”Samassa paketissa tuoreita ajatuksia ja kosolti kokemusta. Hän on kansainvälinen ja kielitaitoinen sekä asiallinen ja ammattitaitoinen edustajaehdokas. Hänellä on halu turvata ja kehittää maakuntamme palveluja ja koulutusmahdollisuuksia. Katri Kulmuni peräpohjalaisine juurineen on varma valinta. Siksi äänestän Katria!”

                                                              • Birgitta Tamminen

                                                                Birgitta Tamminen

                                                                Oulu, Pohjoismaisten kielten lehtori, Oulun yliopisto

                                                                ”Tutustuin Katriin rajayhteistyön merkeissä TornioHaaparannalla. Ensiajatukseni olikin, että siinä on ihminen – nainen -, joka menee pitkälle. Nuori, innostunut, empaattinen, omaa loistavan kielitaidon ja vieläpä rajaseudun oma luomukasvatti! Lappi ja Suomi tarvitsevat juuri Katrin tapaisia nuoria ja innostuneita ihmisiä, jotka saavat asioita tapahtumaan. Nyt on Katrin aika!”

                                                              • » Lisää Katrista sanottua