Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Kannanotto 22.9.2017

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona pidemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta.

Suomi kaupungistuu. Keskusta ei sitä vastusta. Päinvastoin, kaupungit ovat Suomen menestykselle ehdottoman tärkeitä. Lisäksi on luonnollista, että ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle.

Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta.

    Kannanotto 13.9.2017

    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Suomi pystyy ilmasto- ja energiapolitiikallaan saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan jo vuonna 2045.

    - Pariisin sopimus edellyttää, että vuosisadan loppupuolella maailman päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Vaikka metsäteollisuuden volyymi Suomessa investointien myötä kasvaisi, pystymme kestävällä metsänhoidolla pitämään Suomen hiilinielujen tason kansainvälisesti merkittävänä, Kulmuni sanoo. 

      Tiedote 1.9.2017, Suomen Keskusta r.p.

      Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee demarijohtaja Antti Rinteen budjettikritiikkiä. SDP:n oma toiminta ja tulokset viime vaalikaudella eivät juuri anna Rinteen kommenteille uskottavuutta nyt, kun Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee, ja tehdään monia päätöksiä pienituloisten ja perheiden aseman parantamiseksi.

        TIEDOTE medialle 31.08.2017, vapaa julkaistavaksi heti                                                                                                                                                    

        Hallitus on päässyt tänään 31.8. sopuun ensi vuoden budjettiesityksestä.

        Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksille tärkeä 5 miljoonan euron alueellinen kuljetustuki jatkuu.

          Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 30.8.2017.

          Todennäköisesti Suomen ensimmäinen terrorismirikos tapahtui viikko sitten perjantaina Turussa. Moni piti mahdollisena, jopa todennäköisenä, että Suomeenkin saattaa osua jonkun tai joidenkin hullujen isku. Aurinkoinen päivä muuttui sysimustaksi. Iskut lähialueilla ovat kietoneet verkkoa yllemme - meilläkin saattaisi sattua jotain ikävää.

          Turun jälkeen mietitään, mitä olisi voitu tehdä toisin. Äärioikealla syytetään ulkomaalaistaustaisia lähtökohtaisesti epäilyttäviksi, äärivasemmalla ei ehkä vieläkään haluta puhua iskusta sen rikosnimikkeellä. Keskellä halutaan vain saada tällainen hulluus loppumaan.

            Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 30.8.2017.

            Iltojen pimentyessä sähkölaskut kasvavat. Sähkönsiirtomaksujen korkeat hinnat harvaan asutuilla alueilla on kestopuheenaihe. Sähkönsiirtohinnat saattavat olla korkeampia kuin itse sähkön hinta. 

            Siirtohintoja symboloi syystäkin Caruna. Siirtohintojen nousulla on myös syvemmälle menevät juuret. Muutama kesä sitten Savon seudulla ja Keski-Suomessa riehui myrsky, joka katkoi sähköjä. 

            Silloisen energiaministerin, nykyisen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren aloitteesta säädettiin laki, joka käytännössä velvoitti sähköyhtiöt massiiviseen säävarmistamiseen. Kustannukset satojen kilometrien mittaisten sähkölinjojen kaivamisesta maahan ovat valtavia. 

               - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

              - Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

              - Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

               

                Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

                Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

                Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

                Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

                Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

                Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.

                  Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 12.7.2017.

                  Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

                  Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

                  Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.

                    Tiedote. Julkaistu: 09.07.2017
                    Suomen Keskusta r.p.

                    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni haluaa laskea paljon palveluita tarvitsevien terveydenhuollon maksuja.

                      Kannanotto 16.6.2017

                      Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.

                      Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.

                      Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 14.6.2017.

                      Lauantaina valittu Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kirjoittanut laajalti luetussa blogissaan, että hän ei todennäköisesti puuttuisi kadulla näkemäänsä raiskaukseen.

                      Perusteluiksi Halla-aho kertoo: ”en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia "kivusta ja särystä".”

                      Tästä kirjoituksesta on kymmenen vuotta aikaa, mutta Halla-aho vahvisti valintansa jälkeen olevansa edelleen blogitekstiensä takana. Nämä Halla-ahon blogitekstit käsittelevät lähes yksinomaan erilaisia kansakuntia ja uskontoja, lähes kaikki kielteisestä näkökulmasta.

                        Kannanotto 31.5.2017

                        Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kannalta erittäin valitettavana, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irrottautuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Kulmunin mukaan Yhdysvaltain ratkaisu vaikeuttaisi Suomen puheenjohtajuuskauden yhden keskeisen tavoitteen edistämistä.

                          Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 31.5.2017.

                          Rovaniemi ja Kemi-Tornion seutu asettuvat aina silloin tällöin maakunnan sisäisessä keskustelussa pöydän eri puolille. En oikein tiedä, mistä tämä tarkalleen ottaen juontaa. Lapin hallintopääkaupunki on pitkään ollut Rovaniemi. Kemi-Tornio on vastannut vuosikymmeniä Lapin viennistä. Yli 90 prosenttia Lapin viennistä lähtee Kemi-Tornio-alueelta.

                          Myös 1900-luvun alkupuolella tehtiin maakuntauudistusta. Kemi ja Tornio liitettiin Lappiin. Vastustus oli kova. Monet kokivat itsensä enemmän pohjoispohjalaisiksi. Onneksi liitettiin Lappiin. Maakunnan brändi on uniikki. Lappi on monelle maailmalla tunnetumpi sanana kuin Suomi tai pääkaupunki Helsinki.

                            Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 26.5.2017.

                            Keskusta kellotti kunta­vaa­leissa historiansa huonoimman kunta­vaa­li­tu­loksen.

                            Vuosi­kym­me­nienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkau­pun­gissa pienpuolue. Samalla tasolla kris­til­lis­de­mok­raat­tien kanssa.

                            Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen.

                            Suurissa kaupungeissa jäimme edus­kun­ta­vaa­lien kannatuksesta. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valta­kun­nal­li­seen paalupaikkaan.

                            Keskusta hävisi halli­tus­puo­lu­eista vähiten. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakun­ta­kes­kuk­sissa. Moni jäi myös kotiin.

                              Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Katri Kulmunin puhe Suomen puheenjohtajuuskauden avaustilaisuudessa Eduskunnan Pikkuparlamentissa 18.5.2017.

                               

                              Arvoisa ministeri, hyvät kollegat, naiset ja herrat

                              Eduskunnan arktisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulle on ilo ja kunnia osallistua Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaisiin. Pohjoisen asukkaana on hienoa nähdä, miten paljon arktiset kysymykset meitä suomalaisia näyttävät kiinnostavat. Sanoisin jopa, että korkea aika!

                              Arktisesta itsessään on Suomessa puhuttu niin pitkään kuin muistan; lupauksena ja mahdollisuutena taloudelle. Uhkana ympäristön kannalta ilmaston lämmitessä nopeasti. Tutkimuksissa puhutaan, kuinka monen miljardin euron edestä alueella on potentiaalia ja kuinka monta astetta alue on lämpenemässä. Harvoin uhat ja mahdollisuudet limittyvät niin kiinteästi toisiinsa kuin arktiksella.

                                Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 17.5.2017.

                                Lapissa on perinteisesti ollut kaksi vahvaa puoluetta. Maalaisliitto-Keskusta sekä korpikommunistisesta perinteestä ammentanut SKDL seuraajanaan Vasemmistoliitto.

                                Yhdistävä tekijä löytyi voimallisesta Lapin olosuhteiden puolustamisesta. Köyhän alueen ihmisten elinolosuhteiden parantaminen eli aluepolitiikka oli kumpaisenkin puolueen ytimessä. Tämän ydintä on ollut Lapin teollistumista ajanut politiikka.

                                  EDUSKUNTATIEDOTUS 10.5.2017

                                  Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu Arktisen neuvoston ministerikokoukseen Alaskan Fairbanksissa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) valtuuskunnassa.

                                  Kokouksessa Suomi aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajakautensa Arktisessa neuvostossa. Puheenjohtajuus vaihtuu Yhdysvalloilta Suomelle 11. toukokuuta.

                                    Kannanotto 28.4.2017

                                    Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni näkee, että valtion on ryhdyttävä Kemin sataman syväyksen valmisteluihin Kaidin mahdollisen tehdasinvestoinnin myötä. Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä kohdentaa lisäbudjetin kautta rahaa meriväylien syventämiseksi.

                                    Mediatiedote 26.4.2017

                                    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmunin mielestä Lapin kannalta hallituksen puoliväliriihen tärkeimpiä päätöksiä on matkailuun ja vienninedistämiseen keskittyvä lisärahoitus.

                                    - Olen tyytyväinen, että niukoista lisävaroista 50 miljoonaa euroa kohdennettiin pk-yritysten viennin ja matkailun edistämiseen. Erityisesti matkailun uusi kärkihanke on oikein osuva Lapin huimassa nosteessa olevalle matkailulle. Nyt matkailu työllistää Suomessa noin 140 000 henkilöä. Hallituksen konkreettinen tavoite on 180 000 henkilön työllistyminen ja 20 miljardin euron matkailutulot vuoteen 2025 mennessä, Kulmuni sanoo.

                                      Kannanotto tiedotusvälineille 26.4.2017

                                      Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on tyytyväinen pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamiseen hallituksen puoliväliriihen päätöksellä. Ratkaisu päädyttiin tekemään Keskustan esittämällä kohdennuksella, joka hyödyttää maksualennuksia eniten tarvitsevia perheitä.

                                      - Kyse oli Keskustan tavoitteiden mukaisesta kevennyksestä, sillä panostukset suunnattiin nimenomaan pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentulon vahvistamiseen.

                                        Tiedotusvälineille 25.4.2017

                                        Keskustan varapuheenjohtajat, kansanedustajat Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen iloitsevat perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotuksen käyttöönotosta. Keskustan pitkäaikainen tavoite huoltajakorotuksesta toteutuu Sipilän hallituksen kehysriihipäätöksen myötä.

                                         

                                        Lisätietoja: Katri Kulmuni puh. 044 2555 903

                                          Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 19.4.2017.

                                          Kuntavaali-ilta tuntui kaksijakoiselta. Olin iloinen omasta ja monien ystävieni vaalimenestyksestä ja jatkokaudesta valtuustoissa, mutta samalla suruinen keskustan notkahduksesta. Jos hallituspuolueen kansanedustajana haen vaalituloksesta jotain positiivista, voin todeta vain, että keskusta hävisi hallituspuolueista vähiten edellisten vaalien tulokseen verrattuna.

                                            Edellinen hallitus leikkasi kunnilta historiallisen paljon. Leikkaukset kirjastoista, päiväkodeista, kouluista ja terveyskeskuksista olivat yhteensä käsittämättömät 1,5 miljardia euroa.

                                            Tämä hallitus on tehnyt myös ikäviä säästöjä, mutta kuntien tilannetta parannetaan.

                                            Niillä järjestetään kaikki arjen peruspalvelut kuten koulu, ikääntyneiden hoiva, kirjastot ja päiväkodit.

                                              Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan kolumnina 7.4.2017.

                                              Keskustan johdolla Suomen talous on viimein saatu nousuun. Työttömyys pienenee ja uusien työpaikkojen määrä kasvaa.

                                              Myös kuntien taloudessa on suunta kääntynyt. Viime vuonna kuntien rahoitus parani 450 miljoonalla eurolla. Tästä huolimatta oppositiota kuunnellessa tulee kuva, että peruskoulua myöten kaikki tekemisen eväät on leikattu. Se ei pidä paikkaansa.

                                              Kyse on punavihreän opposition kunta­vaa­lib­luf­fista. Keskus­ta­hal­li­tuksen toimin kuntien taloutta on leikkaamisen sijaan vahvistettu, lähes 300 miljoonalla eurolla. Paljon on edelleen kirittävää, mutta suunta on nyt oikea.

                                                Tiedote 31.03.2017, Suomen Keskusta r.p.

                                                Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni torjuu lukukausimaksujen perimisen suomalaisilta opiskelijoilta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esitti tänään, että suomalaisilta pitäisi voida periä tuhansien eurojen lukukausimaksuja korkeakouluissamme. Kulmunin mukaan Keskusta ei kannata maksujen perimistä.

                                                  Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-Kaupunkilehdessä 30.3.2017

                                                  Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sulautuvat yhdeksi maakunnalliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjäksi, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta.

                                                  Lapin kuntien valtuuttama ohjausryhmä on tehnyt valmistelutyötä tulevan Lapin maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Sairaanhoitopiirien hallitukset pitivät myös neuvonpitoa tulevasta keskussairaaloiden työnjaosta. Neuvottelut kariutuivat alkuunsa. Länsi-Pohjassa koettiin Lapin sairaanhoitopiirin vievän tuhkatkin pesästä. 

                                                  Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni pitää selvänä, että synnytykset jatkuvat Kemissä myös poikkeusluvan jälkeen.

                                                  – Mielestäni on perusteltavaa, että meillä on jatkossakin Lapissa joka ikisessä kunnassa hyvä terveyskeskus ja hyvä perusterveydenhuolto.

                                                  – Lisäksi on oltava kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä. Ja niissä on molemmissa on myös synnytysosasto, Kulmuni sanoo.

                                                  Pohjolan päivän kannanotto 23.3.2017

                                                  Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston (PN) Suomen valtuuskunnan jäsen Katri Kulmuni toivoo, että PN:n Keskiryhmän vuonna 2015 tekemä jäsenehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta etenee kohti yhteisen pohjoismaisen henkilötunnuksen käyttöönottoa.

                                                  - Tärkeintä Pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä on edelleen käytännön rajaesteiden purkaminen. Ne koskevat tavallisten ihmisten työssäkäyntiä, yritystoimintaa, sosiaaliturvaa, eläkkeitä tai verotusta toisessa Pohjoismaassa, Kulmuni muistuttaa.

                                                    Kannanotto 13.3.2017

                                                    Elinkeinoelämän Keskusliiton tuore puheenjohtaja, teleyhtiö Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kertoi sunnuntaina pitävänsä suomalaisten palkkoja keskimäärin 10-15% liian korkeina.

                                                    - Monien yritysten huoli on enemminkin ollut osaavan työvoiman saannissa ja sääntelyn helpottamisessa. Moni palkansaaja on puolestaan jo nyt tiukilla omassa arjessaan.

                                                    - Palkka-alesta puhuminen on erityisen irvokasta ilman esimerkillä johtamista. Yritysjohdon omat ylisuuret ansiot ja varhaiset eläköitymiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin tai kansalaisten oikeudentajuun, Kulmuni sanoo.

                                                      Katrin kalenteri

                                                      » Lisää tapahtumia

                                                        Katrista sanottua

                                                      • Eero Ylitalo

                                                        Eero Ylitalo

                                                        Pello entinen Keskustan Peräpohjolan piirin pj, Nykyinen Kyyjärven kunnanjohtaja

                                                        ”Katri on minulle tullut tutuksi aktiivisessa järjestötoiminnassa sekä myös kilpakumppanina vaalikentillä. Hänen vahvuutensa ovat yhteistyökykyisyys, kansainvälisyys, laajakatseisuus ja ennen kaikkea inhimillisyys. Katrin luontainen ominaisuus kuunnella ja arvostaa myös poikkeavia mielipiteitä on luonteenpiirre, joka yhdessä vahvan tietopohjan kanssa antaa hyvät valmiudet ottaa vastaan vaativiakin tehtäviä.”

                                                      • Martti Ilola

                                                        Martti Ilola

                                                        Oulu, Oikeustieteen yo.

                                                        "Katri Kulmuni on määrätietoisesti ja vastuullisesti työtehtäviinsä sitoutuva nainen. Hän tuntee isänmaan erityispiirteet ja tarpeet, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Katrin korkea moraali, rohkeus ja keskustelutaito muodostavat ihmisten välisen yhteistyön tuloksellisuutta."

                                                      • Annikki Alakuijala

                                                        Annikki Alakuijala

                                                        Keminmaa Eläkeläinen

                                                        Katri on nuori, osaava ja asioihin paneutuva nainen. Osaa myös tuoda asiat hyvin ymmärrettävästi esille. Äänestämällä Katria äänesi ei mene hukkaan.

                                                      • Maria Mäntysaari

                                                        Maria Mäntysaari

                                                        Alavieska, Luokanopettaja

                                                        "Katrilla on taitoa kohdata ihminen, tietoa yhteiskunnasta sekä vahvat näkemykset maamme tulevaisuudesta."

                                                      • Markku Ponkala

                                                        Markku Ponkala

                                                        Tornio Sähkölaitospäällikkö, Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja

                                                        ”On ollut suuri puute, ettei viime vaaleissa valittu ketään Meri-Lapista Arkadianmäessä. Katrin läpimeno jäi vain 276 äänen päähän. Katri on ottanut kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävät nopeasti haltuun. Katri on valmis edustamaan meitä myös eduskunnassa. Nyt ei jätetä Katria varalle!”

                                                      • » Lisää Katrista sanottua