Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Kannanotto 4.12.2017

Neljä Meri-Lapin alueen kuntaa (Kemi, Tornio, Simo, Keminmaa) päättivät 13. marraskuuta valtuustojen päätöksellä perustaa Länsi-Pohjan keskussairaalaan yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa.

Yhteisyritys on massiivisin Suomessa tehty terveyspalveluiden ulkoistus, kun kysymyksessä on myös koko keskussairaalan erikoissairaanhoito.

    Kannanotto medialle 23.11.2017

    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Kemi-Tornion käräjäoikeuden harmillisesta hallinnollisesta yhdistymispäätöksestä huolimatta Kemissä säilyy jatkossakin käräjäoikeuden kanslia. Kemissä järjestetään edelleen käräjäoikeuden istuntoja aivan normaaliin tapaan.

      Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.

      Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.

      Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.

        Mielipidekirjoitus, julkaistu Lapin Kansan nettisivuilla 10.11.2017 ja printtilehdessä 13.11.2017.

        Keskustelu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin perustettavasta yhteisyrityksestä käy kiivaana. Lapin ja Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon kesken ei ole löytynyt sopimusta vuosienkaan kuluessa.

        Neuvotteluiden kariutuminen ei ole ollut Lapin keskussairaalankaan etu. Ilman molempia hyödyttävää työnjakoa myös Lapin laaja päivystys uhkaa jäädä vaatimattomaksi. Väkimäärä ilman Lapin toista maakuntakeskusta Kemi-Torniota jää noin 120 000 asukkaaseen.

          Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 18.10.2017.

          Suomalaista keskustelua hallitsevat usein mantrat. Jostain asiasta tulee vallitseva totuus eikä asioiden monipuolisuutta tuoda enää esiin. Yksipuolinen keskustelu sähköautoista tuntuu välillä menevän tähän.

          Ilmastoperustein voidaan kuitenkin puoltaa myös ihan perinteisiä polttomoottoriautoja, jopa dieseliä. Käytössä olevia pirssejä ei kannata heittää romukoppaan ennen kuin ne on loppuun ajettu.

            Tiedote medialle 12.10.2017, julkaistavissa heti

            Finavian omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nosti esille eilisellä Kemin vierailullaan seutukaupunkien lentoasemien merkityksen. 

            Kannanotto 22.9.2017

            Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona pidemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta.

            Suomi kaupungistuu. Keskusta ei sitä vastusta. Päinvastoin, kaupungit ovat Suomen menestykselle ehdottoman tärkeitä. Lisäksi on luonnollista, että ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle.

            Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta.

              Kannanotto 13.9.2017

              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Suomi pystyy ilmasto- ja energiapolitiikallaan saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan jo vuonna 2045.

              - Pariisin sopimus edellyttää, että vuosisadan loppupuolella maailman päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Vaikka metsäteollisuuden volyymi Suomessa investointien myötä kasvaisi, pystymme kestävällä metsänhoidolla pitämään Suomen hiilinielujen tason kansainvälisesti merkittävänä, Kulmuni sanoo. 

                Tiedote 1.9.2017, Suomen Keskusta r.p.

                Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee demarijohtaja Antti Rinteen budjettikritiikkiä. SDP:n oma toiminta ja tulokset viime vaalikaudella eivät juuri anna Rinteen kommenteille uskottavuutta nyt, kun Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee, ja tehdään monia päätöksiä pienituloisten ja perheiden aseman parantamiseksi.

                  TIEDOTE medialle 31.08.2017, vapaa julkaistavaksi heti                                                                                                                                                    

                  Hallitus on päässyt tänään 31.8. sopuun ensi vuoden budjettiesityksestä.

                  Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksille tärkeä 5 miljoonan euron alueellinen kuljetustuki jatkuu.

                    Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 30.8.2017.

                    Todennäköisesti Suomen ensimmäinen terrorismirikos tapahtui viikko sitten perjantaina Turussa. Moni piti mahdollisena, jopa todennäköisenä, että Suomeenkin saattaa osua jonkun tai joidenkin hullujen isku. Aurinkoinen päivä muuttui sysimustaksi. Iskut lähialueilla ovat kietoneet verkkoa yllemme - meilläkin saattaisi sattua jotain ikävää.

                    Turun jälkeen mietitään, mitä olisi voitu tehdä toisin. Äärioikealla syytetään ulkomaalaistaustaisia lähtökohtaisesti epäilyttäviksi, äärivasemmalla ei ehkä vieläkään haluta puhua iskusta sen rikosnimikkeellä. Keskellä halutaan vain saada tällainen hulluus loppumaan.

                      Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 30.8.2017.

                      Iltojen pimentyessä sähkölaskut kasvavat. Sähkönsiirtomaksujen korkeat hinnat harvaan asutuilla alueilla on kestopuheenaihe. Sähkönsiirtohinnat saattavat olla korkeampia kuin itse sähkön hinta. 

                      Siirtohintoja symboloi syystäkin Caruna. Siirtohintojen nousulla on myös syvemmälle menevät juuret. Muutama kesä sitten Savon seudulla ja Keski-Suomessa riehui myrsky, joka katkoi sähköjä. 

                      Silloisen energiaministerin, nykyisen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren aloitteesta säädettiin laki, joka käytännössä velvoitti sähköyhtiöt massiiviseen säävarmistamiseen. Kustannukset satojen kilometrien mittaisten sähkölinjojen kaivamisesta maahan ovat valtavia. 

                         - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

                        - Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

                        - Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

                         

                          Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

                          Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

                          Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

                          Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

                          Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

                          Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.

                            Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 12.7.2017.

                            Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

                            Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

                            Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.

                              Tiedote. Julkaistu: 09.07.2017
                              Suomen Keskusta r.p.

                              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni haluaa laskea paljon palveluita tarvitsevien terveydenhuollon maksuja.

                                Kannanotto 16.6.2017

                                Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.

                                Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.

                                Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 14.6.2017.

                                Lauantaina valittu Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kirjoittanut laajalti luetussa blogissaan, että hän ei todennäköisesti puuttuisi kadulla näkemäänsä raiskaukseen.

                                Perusteluiksi Halla-aho kertoo: ”en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia "kivusta ja särystä".”

                                Tästä kirjoituksesta on kymmenen vuotta aikaa, mutta Halla-aho vahvisti valintansa jälkeen olevansa edelleen blogitekstiensä takana. Nämä Halla-ahon blogitekstit käsittelevät lähes yksinomaan erilaisia kansakuntia ja uskontoja, lähes kaikki kielteisestä näkökulmasta.

                                  Kannanotto 31.5.2017

                                  Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kannalta erittäin valitettavana, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irrottautuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Kulmunin mukaan Yhdysvaltain ratkaisu vaikeuttaisi Suomen puheenjohtajuuskauden yhden keskeisen tavoitteen edistämistä.

                                    Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 31.5.2017.

                                    Rovaniemi ja Kemi-Tornion seutu asettuvat aina silloin tällöin maakunnan sisäisessä keskustelussa pöydän eri puolille. En oikein tiedä, mistä tämä tarkalleen ottaen juontaa. Lapin hallintopääkaupunki on pitkään ollut Rovaniemi. Kemi-Tornio on vastannut vuosikymmeniä Lapin viennistä. Yli 90 prosenttia Lapin viennistä lähtee Kemi-Tornio-alueelta.

                                    Myös 1900-luvun alkupuolella tehtiin maakuntauudistusta. Kemi ja Tornio liitettiin Lappiin. Vastustus oli kova. Monet kokivat itsensä enemmän pohjoispohjalaisiksi. Onneksi liitettiin Lappiin. Maakunnan brändi on uniikki. Lappi on monelle maailmalla tunnetumpi sanana kuin Suomi tai pääkaupunki Helsinki.

                                      Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 26.5.2017.

                                      Keskusta kellotti kunta­vaa­leissa historiansa huonoimman kunta­vaa­li­tu­loksen.

                                      Vuosi­kym­me­nienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkau­pun­gissa pienpuolue. Samalla tasolla kris­til­lis­de­mok­raat­tien kanssa.

                                      Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen.

                                      Suurissa kaupungeissa jäimme edus­kun­ta­vaa­lien kannatuksesta. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valta­kun­nal­li­seen paalupaikkaan.

                                      Keskusta hävisi halli­tus­puo­lu­eista vähiten. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakun­ta­kes­kuk­sissa. Moni jäi myös kotiin.

                                        Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Katri Kulmunin puhe Suomen puheenjohtajuuskauden avaustilaisuudessa Eduskunnan Pikkuparlamentissa 18.5.2017.

                                         

                                        Arvoisa ministeri, hyvät kollegat, naiset ja herrat

                                        Eduskunnan arktisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulle on ilo ja kunnia osallistua Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaisiin. Pohjoisen asukkaana on hienoa nähdä, miten paljon arktiset kysymykset meitä suomalaisia näyttävät kiinnostavat. Sanoisin jopa, että korkea aika!

                                        Arktisesta itsessään on Suomessa puhuttu niin pitkään kuin muistan; lupauksena ja mahdollisuutena taloudelle. Uhkana ympäristön kannalta ilmaston lämmitessä nopeasti. Tutkimuksissa puhutaan, kuinka monen miljardin euron edestä alueella on potentiaalia ja kuinka monta astetta alue on lämpenemässä. Harvoin uhat ja mahdollisuudet limittyvät niin kiinteästi toisiinsa kuin arktiksella.

                                          Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 17.5.2017.

                                          Lapissa on perinteisesti ollut kaksi vahvaa puoluetta. Maalaisliitto-Keskusta sekä korpikommunistisesta perinteestä ammentanut SKDL seuraajanaan Vasemmistoliitto.

                                          Yhdistävä tekijä löytyi voimallisesta Lapin olosuhteiden puolustamisesta. Köyhän alueen ihmisten elinolosuhteiden parantaminen eli aluepolitiikka oli kumpaisenkin puolueen ytimessä. Tämän ydintä on ollut Lapin teollistumista ajanut politiikka.

                                            EDUSKUNTATIEDOTUS 10.5.2017

                                            Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu Arktisen neuvoston ministerikokoukseen Alaskan Fairbanksissa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) valtuuskunnassa.

                                            Kokouksessa Suomi aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajakautensa Arktisessa neuvostossa. Puheenjohtajuus vaihtuu Yhdysvalloilta Suomelle 11. toukokuuta.

                                              Kannanotto 28.4.2017

                                              Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni näkee, että valtion on ryhdyttävä Kemin sataman syväyksen valmisteluihin Kaidin mahdollisen tehdasinvestoinnin myötä. Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä kohdentaa lisäbudjetin kautta rahaa meriväylien syventämiseksi.

                                              Mediatiedote 26.4.2017

                                              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmunin mielestä Lapin kannalta hallituksen puoliväliriihen tärkeimpiä päätöksiä on matkailuun ja vienninedistämiseen keskittyvä lisärahoitus.

                                              - Olen tyytyväinen, että niukoista lisävaroista 50 miljoonaa euroa kohdennettiin pk-yritysten viennin ja matkailun edistämiseen. Erityisesti matkailun uusi kärkihanke on oikein osuva Lapin huimassa nosteessa olevalle matkailulle. Nyt matkailu työllistää Suomessa noin 140 000 henkilöä. Hallituksen konkreettinen tavoite on 180 000 henkilön työllistyminen ja 20 miljardin euron matkailutulot vuoteen 2025 mennessä, Kulmuni sanoo.

                                                Kannanotto tiedotusvälineille 26.4.2017

                                                Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on tyytyväinen pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentamiseen hallituksen puoliväliriihen päätöksellä. Ratkaisu päädyttiin tekemään Keskustan esittämällä kohdennuksella, joka hyödyttää maksualennuksia eniten tarvitsevia perheitä.

                                                - Kyse oli Keskustan tavoitteiden mukaisesta kevennyksestä, sillä panostukset suunnattiin nimenomaan pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentulon vahvistamiseen.

                                                  Tiedotusvälineille 25.4.2017

                                                  Keskustan varapuheenjohtajat, kansanedustajat Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen iloitsevat perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotuksen käyttöönotosta. Keskustan pitkäaikainen tavoite huoltajakorotuksesta toteutuu Sipilän hallituksen kehysriihipäätöksen myötä.

                                                   

                                                  Lisätietoja: Katri Kulmuni puh. 044 2555 903

                                                    Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 19.4.2017.

                                                    Kuntavaali-ilta tuntui kaksijakoiselta. Olin iloinen omasta ja monien ystävieni vaalimenestyksestä ja jatkokaudesta valtuustoissa, mutta samalla suruinen keskustan notkahduksesta. Jos hallituspuolueen kansanedustajana haen vaalituloksesta jotain positiivista, voin todeta vain, että keskusta hävisi hallituspuolueista vähiten edellisten vaalien tulokseen verrattuna.

                                                      Edellinen hallitus leikkasi kunnilta historiallisen paljon. Leikkaukset kirjastoista, päiväkodeista, kouluista ja terveyskeskuksista olivat yhteensä käsittämättömät 1,5 miljardia euroa.

                                                      Tämä hallitus on tehnyt myös ikäviä säästöjä, mutta kuntien tilannetta parannetaan.

                                                      Niillä järjestetään kaikki arjen peruspalvelut kuten koulu, ikääntyneiden hoiva, kirjastot ja päiväkodit.

                                                        Katrin kalenteri

                                                        » Lisää tapahtumia

                                                          Katrista sanottua

                                                        • Markku Ponkala

                                                          Markku Ponkala

                                                          Tornio Sähkölaitospäällikkö, Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja

                                                          ”On ollut suuri puute, ettei viime vaaleissa valittu ketään Meri-Lapista Arkadianmäessä. Katrin läpimeno jäi vain 276 äänen päähän. Katri on ottanut kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävät nopeasti haltuun. Katri on valmis edustamaan meitä myös eduskunnassa. Nyt ei jätetä Katria varalle!”

                                                        • Teppo Säkkinen

                                                          Teppo Säkkinen

                                                          Rovaniemi Keskustanuorten puheenjohtaja

                                                          "Katri on sukupolvensa näköinen - juuret kotimaaperässä, mutta maailmaa nähnyt ja avarakatseinen. Katri on rohkea alueellisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolenpitäjä."

                                                        • Birgitta Tamminen

                                                          Birgitta Tamminen

                                                          Oulu, Pohjoismaisten kielten lehtori, Oulun yliopisto

                                                          ”Tutustuin Katriin rajayhteistyön merkeissä TornioHaaparannalla. Ensiajatukseni olikin, että siinä on ihminen – nainen -, joka menee pitkälle. Nuori, innostunut, empaattinen, omaa loistavan kielitaidon ja vieläpä rajaseudun oma luomukasvatti! Lappi ja Suomi tarvitsevat juuri Katrin tapaisia nuoria ja innostuneita ihmisiä, jotka saavat asioita tapahtumaan. Nyt on Katrin aika!”

                                                        • Petri Honkonen

                                                          Petri Honkonen

                                                          Saarijärvi, Opiskelija, Kaupunginvaltuuston 1 vpj.

                                                          "Katri ymmärtää kenttätyön merkityksen. Hän on välitön persoona ja ihmisten kohtaaminen hänelle on luontevaa."

                                                        • Matti Lustig

                                                          Matti Lustig

                                                          Rovaniemi FM, Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja 2006-2008

                                                          "Toimin aikanaan Katrin johtaman Lapin Keskustanuorten johtokunnan alaisena työntekijänä. Sain hänestä kuvan ahkerana, innostavana ja asiantuntevana keskusta-aatteeseen uskovana henkilönä."

                                                        • » Lisää Katrista sanottua