Keskustan Kulmuni: Raskaan liikenteen tienkäyttömaksu vihdoin eduskunnan käsiteltäväksi

19.12.2018

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- Keskusta esitti vinjettimaksua jo viime vaalikaudella, koska keskustan mielestä ulkolainen raskas liikenne pitää saada maksamaan suomalaisen infran käytöstä. Vaikka Suomen valtio panostaakin tienpitoon, on silti kestämätöntä, jos ulkolaiset rekat voivat kuluttaa tiestöä maksamatta siitä mitään, kun kuitenkin suomalaiselle liikenteelle on maksut monessa maassa. On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Hallitus päätti jo huhtikuussa vinjettitasoista ja veron rajaamisesta vain raskaisiin yli 12 tonnin painoisiin kuorma-autoihin. Veroa kerättäisiin sekä Suomessa rekisteröidyistä että ulkomaisista ajoneuvoista, mutta suomalaiselle raskaalle liikenteelle tienkäyttövero palautettaisiin alentamalla käyttövoimaveroa.

- Vinjettimaksu on tärkeä erityisesti Pohjois-Suomelle, jossa on paljon rekkaliikennettä suuremmilla teillä. Muuallakin Euroopassa vinjettimaksuja kerätään, joten ei voi olla mahdottomuus muodostaa Suomeen omaa järjestelmää, Kulmuni toteaa.

Kulmuni pitää tärkeänä, että perustienpitoon on tällä vaalikaudella panostettu ja tiestön korjausvelkaa vähennetty. Kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksessä varattiin 16 miljoonan euron lisärahoitus korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi ensi vuoden budjettiin on esitetty lisäyksiä perusväylänpitoon muun muassa teiden talvikunnossapidon parantamiseksi.

 

Lisätietoja: Katri Kulmuni, puh. 044 2555 903

Lisää paikkakunnasta: Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Simo, Tornio, Ylitornio, Kemi, Keminmaa, Salla


Kalastuslakia esitetään muutettavaksi niin, että sillä mahdollistetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen asukkaille kausilupa kotikunnan alueen valtion virtavesiin.

Viehekalastuksen salliva lupa olisi omakustannehintainen ja alle 18-vuotiaille maksuton. Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä Ylä-Lapin ihmisten paikalliselle elämäntavalle tärkeä muutos saadaan vietyä läpi vielä tämän hallituskauden aikana.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin