Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Näissä markkinatilaisuuksissa (kiitokset Kemin Innolle!) on mukava kampanjoida.

Pääsee paitsi jututtamaan aivan tavallisia lappilaisia arkiaherruksen keskellä, markkinoilla tapaa myös muita kansanedustajaehdokkaita. 

On ollut valtavan hienoa jakaa kokemuksia heidän kanssaan ja tsempata toinen toisiamme.

Sotainvalidit ovat jo yli 90-vuotiaita, joten heille kuuluu kyllä parhaimmat mahdolliset palvelut korkeassa iässä.

Olisi jo aika helpottaa sotainvalidien tilannetta ja poistaa prosenttirajat sotainvalidien etuuksista. 

Kiertueella lapsiasiainvaltuutettuna toimineen Maria Kaisa Aulan kanssa lauantaina 28.2.:

- YLITORNIO klo 11.00-12.30 SEO:n kahvila
- TERVOLA klo 14.30-16.30 nuorisoseuran talo

Lämpimästi tervetuloa kahvittelemaan ja keskustelemaan!

Martti Vuolukka arvioi Pohjolan Sanomissa viime eduskuntavaalien vaikutuksia Meri-Lapille .

Viime vaaleissa alue jäi kokonaan ilman omaa kansanedustajaa.

Lehden mukaan merilappilaisilla on mahdollisuus korjata viime vaalien kömmähdyksensä kahden kuukauden päästä.

 

Liedakkalan vaalipaneelin oli kertynyt kolmatta kymmentä kuulijaa. Ykköshuolen aihe oli koulutuksen turvaaminen.

Jäin pohtimaan sitä kuinka syvät seuraukset koulutuspolitiikan valinnoilla on tänne pohjoiseen Suomeen.

Posion erittäin hyvin järjestetyille messuille oli kesken kovimman talven saapunut kivasti porukkaa kuulumisia vaihtamaan. 

Kovasti puheena oli se miten saadaan säädylliset palvelut turvattua Lapissa. Kyseessä on kansallinen hanke.

Sille ei vedä vertoja mitkään Helsingin keskuskirjastot tai pisara-radat. 

Koparakeittojuhlilla Sodankylässä. 

Byrokratia oli sen verran koparankeittoa hidastanut, että koparoita ei tänä vuonna valitettavasti ollut tarjolla, mutta poronkäristys oli aivan erinomaista. 

Toivottavasti ensi vuonna päästään taas syömään perinneherkkua.

Kunnassa, jossa on poikkeuksellisen paljon lapsia ja ikäihmisiä, tulisi olla myös poikkeuksellisen toimivat palvelut.

Tämä tulisi päättäjien myös jatkossa ymmärtää. Nyt Helsingin keskuskirjastosta sanottiin sen olevan kansallisen hankkeen.

Hyvä niin, mutta kansallinen hanke on sekin miten turvataan lapsille ja ikäihmisille riittävät palvelut heidän asuinseudullaan.

Mukava oli käydä taas Ylitorniolla. Väki oli erittäin hyvin lähtenyt liikkeelle, yhteensä 30 kuulijaa. 

Korven maatilalla ykköspuheenaiheena oli pohjoisen tuen leikkaamine ja maitokiintiön poisto. Vievät osaltaan elämisen edellytyksiä näiltä leveyspiireiltä.

Energiaomavaraisuuden nostaminen on tavoitteena yhä useamman suomalaisen mielissä. Ukrainan kriisi viimeistään tähän herättää.

Suoraan kentältä kuultuna viime vuosikymmenen energiapolitiikan menestystarina eli metsähakkeen käyttö on nyt todellisessa vallinkauhassa.

Eduskunta on päättämässä uudesta hakkeen käyttöä vaikeuttavasta laista lähiaikona.

Eduskuntavaalikampanja avattiin tyylikkäästi hernerokin parissa. Perjantain saldona satoja soppakulhollisia, leppoisia ja kannustavia puheenvuoroja.

Seuraavat pari kuukautta tehdään nyt sitten tätä, eikä todellakaan jäädä enää varalle. Tulen ajamaan Suomeen reipasta suunnanmuutosta kohti politiikka, joka pohjaa pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiselle sekä jatkuvan eriarvoistumisen taittamiselle.

Eräs ystäväni päätteli, että mikäli hallituksessa on sekä oikeisto- että vasemmistopuolueita, päätyvät ne tekemään keskustalaista politiikkaa.

Todistelin, että SDP:n ja kokoomuksen poliittinen yhteistyö ja kompromissit eivät tarkoita keskustalaisia ratkaisuja.

Millä perusteilla uskon olevan enemmän oikeassa kuin ystäväni? Tarkemmin ottaen: Mihin Keskustaa tarvitaan?

    Huomasin, että Timo Soini oli nostanut Yle-veron esille. Kovin monesta asiasta en Soinin kanssa ole samaa mieltä, mutta tästä kyllä.

    Takuueläkkeellä elävä maksaa Yle-veroa 90 euroa vuodessa. Suomen kaikkein suurituloisimmat puolestaan 143 euroa. Tässä voisi olla kyllä oikeudenmukaisempikin jako.

      Suomenmaan toimittaja Meri Alaranta-Saukko tarttui tärkeään aiheeseen.

      Nuorisotyöttömyys ei tule silmäänkääntötempuilla taittumaan. Nuorisotakuusta huolimatta koulutuksesta on leikattu eniten siellä, missä nuorisotyöttömyys on erityisen syvää.

      Tilanne edellyttää aivan uudenlaisia toimia: yksi perimmäisistä syistä on se, että nykyinen sosiaaliturva painaa toimettomuuteen, eikä kannusta ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä.

        Sen verran on tullut tupailtoja pidettyä ja Lappia kierrettyä, että on tullut aika selkeäksi mitä Kataisen / Stubbin hallituksesta täällä pohjimmiltaan ajatellaan.

        Ryhtyin pohtimaan, että mistä epäonnistuminen juontaa ja mitä siitä tulisi tulevaa ajatellen oppia.

          Sain kutsun paneeliin Helsinkiin.

          Aihe oli sen verran mielenkiintoinen, että päätin lähteä, vaikka Helsinki onkin varsin syrjässä Lapista katsottuna. 

          Paneelissa minulle kerrottiin, että Helsingin seutu tuottaa 30 % Suomen BKT:sta.

          Siihen oli vain pakko sanoa, että itse tulen alueelta, jossa 1% Suomen väestöstä tuottaa 10 % vientituloista. 

            Kantojärven kyläkoululla pidetyssä kylätilaisuudessa riitti ihmeteltävää.

            Puheeksi nousi suoraan kotimaisessa maidontuotannossa näkyvä aivan kotikutoinen päätös maitokiintiöiden poistamisesta.

            Toiseksi Lapin metsien tulevaisuudesta kuultiin varsin huolestuneita näkemyksiä. Tästä lisää kirjoituksessa.

            Paavo Väyrysen kaksi päiväinen seminaari Eurooppalainen Suomi 2020 piti sisällään loistavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia alustuksia. Myös päivänpolttavia kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksia käsiteltiin.

            Palveluiden osalta on pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että heikommasta pidetään huolta. Jos tämä vaatii muita paremmin pärjäävien ihmisten vahvempien alueiden panostusta heikompien turvaksi, on näin toimittava. 

            Ei ole olemassa mitään muiden elättikuntia, mutta paljon on sellaisia lappilaisia ja suomalaisia, jotka ikääntymisen, nuoruuden, sairauden, työttömyyden tai muun seikan vuoksi tarvitsevat ja ansaitsevat vahvempien tukea. 

            Vanha vitsi kertoo rakennuslehden asiantuntijapalstalle kirjoittaneesta nimimerkistä ”Valoinko perustukset turhaan?”.

            Kirjoittaja kyseli, saako naapurin tontille rakentaa. Tänään sama nimimerkki voisi kysyä, että saako edes omalle tontille rakentaa.

            Ylitorniolla paukkupakkasilta politiikkaa puhumaan oli saapunut joukko paikkakuntalaisia. 

            Keskusteluissa vilisi kaivosten luomat työmahdollisuudet ja luonnon sovittaminen niiden kanssa yhteen. 

            Pääsin käymään Tervolan Varejoella. Maatilayrittäjän tarina jäi ikuisesti mieleen: kananmunat, joita ei pitäisi olla edes olemassa.

            Ei tässä osaa oikein itkeä eikä nauraa, sen verran paljon näitä byrokratian kukkasia on päässyt kasvamaan.

            Kävimme tutustumassa vasta avattuun uudistettuun maakuntamuseoomme. Voin suositella aivan kaikille.

            Ilman opastustakin historiamme avautuu elävästi, mutta mikäli saatavilla on opastettu kierros, niin siihen kannattaa ehdottomasti panostaa. 

            Mieleen jäi etenkin 1700-luvun äärimmäiset vaikeat ajat, joista kuitenkin noustiin.

            Katri kahvitti Kemiläisiä Cafe Iiriksessä. Aamun aikana kuulumiset vaihdettiin 30 kemiläisetn kanssa. 

            Puheenaiheista nousi esiin etenkin kysymys Suomen kaivospolitiikasta. Voisiko valtio olla voimallisemmin mukana Lapin kehittämisessä?

            On erittäin mukava tavata ihmisiä yleensäkin, mutta vielä mukavampaa tapaaminen on, jos oppii jotain uutta. 

            Näin kävi jälleen Karungissa, jossa tupaillan aikana puhuttiin niin hallituspolitiikasta, rakentamisesta, Venäjästä kuin siikapolitiikastakin. Kirjoitin hieman tulevasta suunnasta palveluiden suhteen, mikäli Keskusta hallitusvastuun ensi vaaleissa kansalta saa.

            Pohjolan Sanomissa 2.1.2015 julkaistu mielipidekirjoitus. Nyt olisi aika tehdä, se minkä joka tapauksessa löydämme edestämme.

              Tarina kertoo, että meitä lappilaisia pidetään ahkerina ja rehellisinä etelän työmarkkinoilla. 

              Olemme tottuneet tallustamaan pimeidenkin vuoden aikojen läpi, koska tiedämme, että aina koittaa kevät ja kesä, jolloin aurinko ei laskekaan.

               

              Vapaus ja vastuu kulkevat käsikkäin.

              Miettikää, minkälaisen vastuun veteraanit ottivat vapaudesta.

              Kantoivat taakan, jotta meidän olisi hyvä.

              Tornion yhteislyseon lukiolla paljastettiin muistolaatta sata vuotta sitten jääkäreiksi lähteneiden oppilaiden kunniaksi.
              Suomenmaa vaalihaastatteli Katria 6.9. Ohessa Satu Itkosen tekemä juttu.