Monella eläkeläisellä todellinen hätä pärjäämisestä

4.4.2015

Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.

Mielestäni on selvää se, että julkisen järjestelmän tulee turvata riittävä perustaso.

Vertailujen mukaan Suomessa perusasiat ovat kunnossa. Eläkejärjestelmämme rankattiin juuri neljänneksi parhaaksi arvioiduista 25 järjestelmästä. Eläketurvakeskuksen sivuillaan julkaisema australialaistutkimuksen kärjessä oli Tanska. Suomen ohi kiilasivat myös Australia ja Hollanti.

Parannettavaa kuitenkin löytyy. Ehkä mielenkiintoisin oli esitys eläkeoikeuden jakamisesta puolisoiden kesken. Suomesta puuttuu monessa maassa käytössä oleva puolisoiden keskinäinen eläkkeiden jakamismahdollisuus. Eläke-etuudet ovat Suomessa henkilökohtaisia.

Tästä voi seurata ongelmia, mikäli eläkeläispariskunnasta korkeampituloinen kuolee tai aviopari eroaa. Usein korkeampituloinen on ollut mies. Naiset kuitenkin elävät miehiä keskimäärin seitsemän vuotta pidempään.

Yleisesti arvioidaan, että tulevina vuosina eläkkeelle siirtyvät ehjän työuran urakoineet kokevat eläkkeensä noin keskimäärin elämisen tarpeisiin riittäviksi.

Usein etenkin naisten keskuudessa on kuitenkin paljon erittäin pienten eläkkeiden saajia. Tämä johtuu katkonaisista työurista, jolloin tulevaa eläkettä ei ole samalla tavalla kertynyt. Lisäksi kotiäitiys on ollut ja on yhä monen rouvan elämäntyö, mistä ei eläkettä ansiotulon muodossa kerry.

Ehkä Suomessakin voitaisiin herätellä keskustelua eläkkeiden jakamista puolisoiden kesken. Tällä olisi turvaa tuovaa merkitystä sekä avioeron sattuessa että enemmän ansaitsevan puolison kuollessa. Jaettava eläkeosuus tulisi olla tietenkin avioliiton aikana ansaittua. Tuona aikana on yhdessä kannettu sekä ansaitsemis- että hoitamisvastuut.

Muita vertailun suosituksia oli muun muassa korkeampi vähimmäiseläke.

Tässä mielessä takuueläkkeen korottamatta jättäminen ensivuodelle oli Stubbin hallitukselta suuri virhe, joka tulisi oikeudenmukaisuussyistä korjata. Verotuksen eläkevähennystä aivan oikein korotettiin, mutta takuueläkkeen saajat eivät hyödy tästä senttiäkään.

Yli 100 000 eläkeläistä on jäämässä kokonaan parannuksen ulkopuolelle, koska takuueläkkeestä ei makseta veroja. Tässä jätettiin juuri kaikkein heikoimmat pienten, mutta arkeen apua tuovien toimeentulohelpotusten ulkopuolelle.

Pienituloisimmille eläkeläisille vastaavan hyödyn olisi tuonut takuueläkkeen korotus kymmenellä eurolla kuukaudessa. Tämä olisi maksanut valtiolle 13 miljoonaa euroa vuodessa. Eläketulovähennykseen käytetään sen sijaan 70 miljoonaa euroa.

Takuueläkkeen korotuksen ulosjättäminen koskettaa erityisesti lappilaisia. Takuueläkeläisiä on paljon juuri täällä pohjoisessa, jopa 25 % maan keskiarvoa enemmän. Monet lappilaiset ovat tehneet työuransa työeläkejärjestelmän ulkopuolisilla aloilla, kuten maatilan emäntänä.

Kotona tehtyä työtä ei voi rinnastaa ansiotyöhön eläkekertymän osalta. Kuitenkin ihmiset, jotka ovat huolehtineet eläkejärjestelmän kantokyvystä esimerkiksi lapsia tekemällä ja hoitamalla voivat pudota vanhuuspäivillään köyhyyteen.

Tässä on epäkohta, mikä pitäisi ehdottomasti korjata.

Lisää paikkakunnasta: Keminmaa, Tornio, Simo, Kemi, Tervola, Ylitornio


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Viestintävirasto on pyytänyt televisio-ohjelmistojen jakelussa toimivaa Digita Oy:tä toimittamaan tarkemman analyysin Kemin alueen televisiovastaanoton ongelmista. Näin kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vastauksessaan keskustan kansanedustaja Katri Kulmunin kirjalliseen kysymykseen Kemin ja Keminmaan alueella ilmenneistä television näkyvyysongelmista.