Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Hallitus esitteli tiistaina toimia Suomea vaivaavan näivettymisen katkaisuun. Meillä on 400 000 työtöntä ja valtion velkaantuminen uhkaa paheta.

Toimia tarvitaan. On saatava suomalainen työ kilpailukykyiseksi ja rahat riittämään yhteiskunnan palveluihin.

    Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle kirjallisen kysymyksen rajat ylittävästä yhteistyöstä sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Kulmuni kysyy, miten varmistetaan hoitoon pääsy toisessa Pohjoismaassa erityisesti silloin, kun toisessa Pohjoismaassa sijaitseva hoitoyksikkö on lähempänä kuin omassa maassa sijaitseva. Lisäksi hän pyytää selvitystä siitä, millaisia pohjoismaisia neuvotteluja on käynnissä sairaanhoidon ja terveydenhuollon rahoituksesta ja miten maat edistävät erityisesti rajakuntien välistä yhteistyötä.

      Ylen radiopakinassa pohdiskelin perjantaina 4.9. kesän polttavinta kysymystä eli pakolaisuutta ja turvapaikanhakijoita. Tässä keskustelussa maltti on valttia ja on muistettava inhimillisyys. Pakina on kuunneltavissa jälkikäteen täältä.  

        Tornionlaakso on yksi Suomen kauneimmista alueista. Kaunis maisema ei elätä, tokaisi minulle kerran eräs nainen. Tornionlaakson väestökehitys on ollut murheellinen. Väkiluku on lähes puolittunut. Tämä on tuttua monessa Lapin seutukunnassa. Maakunnan väkimäärä on tasaisesti laskenut.

          Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksesta.

            Naapuri se ainakin on. Ja naapureiden kanssa on parempi tulla toimeen. Olen surullisena seurannut Venäjän viime vuosien kehitystä. Tuntuu kuin Jeltsinin aikaiset liberaalit ja mahdollisuuksia avaavat vuodet ovat vain kaukainen muisto. Onhan niistä jo aikaakin. Jeltsin osasi draaman, kun millenium-uudenvuodenaattona ilmoitti luopuvansa presidenttiydestä ja tilalle nousi tuolloin pääministerinä toiminut Vladimir Putin.

              Jo useamman viikon on Ranskassa mellakoitu. Asialla ei ole turhautunut nuorisojoukko, vaan oman sanottavansa on antanut nyt ranskalainen talonpoika. Ranskan uutisten ykköspuheenaihe on ollut maanviljelijöiden kapina laskeneista tuottajahinnoista. Viljelijät syyttävät keskittynyttä kauppaa ahneeksi, joka mainosmaisen halpuutamme hintoja kampanjan sijaan tiputtaa tuottajahintoja. Ranskassa tuottajahinnat ovat tippuneet myös Venäjän pakotteiden takia.

                Kesällä hiljaisuuden murtaa aina jokin asia, pienempi tai suurempi. Nyt debatin on saanut aikaan perussuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, joka Facebook-päivityksessään rohkaisee suomalaista kansaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan ja lopulliseen voittoon. Itse tekstin lisäksi ihmetystä herättää, miksi se on julkaistu lähellä Utöyan joukkomurhan muistopäivää.

                  Katseeni kiinnittyi viikonloppuna uutiseen Kelan tutkijoiden sosiaalipoliittisesta raportista Euroopan komissiolle. Tutkijat Olli Kangas sekä Laura Kalliomaa-Puha olivat tulleet tutkimustuloksiin, joiden mukaan köyhyystaskut Suomessa ovat kasvaneet. Jo pitkään olemme tienneet jäykän sosiaaliturvamme aiheuttamista ongelmista kuten tuloloukuista. Vähälle on tutkimuskentässä jäänyt näkemys maantieteellisten alueiden välisten erojen kasvamisesta. Tämä ei ole uusi ilmiö.

                    Elokuussa alkavien yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pitäisi ottaa kantaa myös verotuksellisiin kysymyksiin. Eilen saimme lukea lehdistä miten pörssiyhtiöiden johtajien palkat olivat nousseet jopa 8,3 prosenttia, kun vastaavana aikana palkansaajien tulotaso oli kasvanut vain 1,5 prosenttia. Osana yhteiskuntasopimusta pitää työn tuottavuutta lisätä, mutta vastapainona parantaa työsuhdeturvaa ja käydä läpi myös verotusta.

                      Viime viikon aikana Finlandia-talossa muisteltiin Helsingin henkeä: 40 vuotta sitten siellä allekirjoitettiin Etyjin toimintaa ohjannut nk. Helsingin päätösasiakirja. Etyj on kiistatta ollut Suomelle merkittävä ulkopolitiikan areena, jossa maamme on voinut harjoittaa rooliaan idän ja lännen välisenä sillanrakentajana. Järjestö on kokonaisuudessaan vaikuttanut positiivisesti Euroopan turvallisuuteen.

                        Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu sunnuntaina 5.7. Helsingissä alkavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen Suomen valtuuskunnan varajäsenenä.

                          Kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) mielestä tänään 25.6. lähetekeskustelussa ollut kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta ottaa oikeutetusti kantaa asetukseen synnytysten osalta, sillä sääntely on tehty liian tiukaksi.

                            Jos Kreikka lähtee eurosta, lähtee se myös Euroopan Unionista, totesi viime viikolla Kreikan keskuspankin johtaja Yannis Stournaras. Vaikka Suomessa hiljennyttiin juhannuksen viettoon, ei Euroopassa ole hengähdetty. Kreikan tukilainojen seuraava maksuerä lankeaa nimittäin maksuun 30. kesäkuuta eikä Kreikka ole päässyt vasemmistoradikaalin pääministeripuolue Syrizan johdolla sopimukseen lainaehdoista. Kreikka haluaa 7,2 miljardin euron lainan ennen kuin maksaa erääntyvän 1,5 miljardin lainaerän.

                              Kysymys on noussut monien mieleen, kun keskustellaan julkisen talouden tasapainottamisesta. Inhimillisestä näkökulmasta on vaikea niellä suuria leikkauksia julkiseen sektoriin, koska ne koskettavat ihmisiä monin tavoin.

                              Julkisen talouden tasapainottamista on vaikea ymmärtää, jos kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. On vaikea hyväksyä, miksi opintotukeen puututaan, miksi eläkeläisten asumistukeen kajotaan tai, miksi lääkekorvauksia pienennetään. Eikö voisi ottaa muualta?

                                Kansanedustaja Katri Kulmuni osallistuu tänään sunnuntaina 14.6. alkaneisiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin Kultaranta-keskusteluihin. Keskustelut järjestetään kolmatta kertaa.

                                  Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on valittu johtamaan arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaa. Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista (Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista) sekä Euroopan parlamentista.  Lisäksi pysyviä osanottajia ovat arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavat järjestöt. Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea. Suomella on pysyvässä komiteassa yksi edustaja ja yksi varajäsen, jotka valtuuskunta valitsee keskuudestaan.

                                    Kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) avustajana on kuun vaihteessa aloittanut kemijärveläinen 25-vuotias Iiris Jakola. Jakola valmistuu kesäkuun aikana Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan kansainväliset suhteet. Hän on toiminut opintojen ohessa vuosia asiakaspalvelutehtävissä ja suorittanut opinto- ja harjoittelujaksoja Saksassa, Sloveniassa ja Itävallassa. Jakola on myös pitkän linjan partiotoimija.

                                     

                                    Lisätietoja:

                                    Iiris Jakola p. 050-5741516, iiris.jakola(at)eduskunta.fi

                                    Katri Kulmuni p. 044-2555 903, katri.kulmuni(at)eduskunta.fi

                                      Tulos vetää nöyräksi. 9705 ääntä velvoittaa kovaan työntekoon Lapin edestä. 

                                      Työ alkaa heti, torstaina on ensimmäinen ryhmäkokous Helsingissä. Kiertäminen jatkuu myös, käyn jokaisessa Lapin kunnassa tapaamassa kuntalaisia, luottamusmiehiä ja virkamiesjohtoa.

                                      Sitä ennen tässä tunnelmaa vaalivalvojaisista. Lämpimästi kiittäen aivan jokaista kampanjaan osallistunutta ja äänestäjää.

                                        Hallituksen yksi kärkihanke on ollut nuorisotakuu, jolla tavoitellaan opiskelu- tai työpaikkaa jokaiselle suomalaiselle nuorelle. On kuitenkin silmänkääntötemppu asettaa kovat tavoitteet ilman toimivia keinoja.

                                        Työssäni yrityskoordinaattorina saatan yhteen yritysten työntekijätarpeita ja työttömiä lappilaisia.  Jo varsin nopeasti on käynyt ilmi, että halukkaita työntekijöitä ei välttämättä ole, vaikka paikkoja tarjotaan.

                                        Tätä selittää etenkin passivoiva sosiaaliturva. Byrokratia on kova ja tukien palautusuhka pelottaa. Ei jakseta ajatella, että pienikin työ auttaa eteenpäin.

                                        Tarvitaan kovaa byrokratian leikkaamista ja panostusta yrittäjyyteen jotta heikossa asemassa olevia voidaan ohjata takaisin työelämään.

                                          On ollut aivan mahtavaa päästä kiertämään lappilaisten parissa.

                                          Olen jutellut tuhansien lappilaisten kanssa. Tämä on ollut opettavaista ja silmiä avaavaa.

                                          Halusin summata yhteen käytyjä keskusteluja ja koostin tällaisen 78-kohdan listan kuulemistani esityksistä ja aloitteista siitä mitä meidän tulisi nyt tehdä. 

                                          Näitä kaikkia ei varmasti voida toteuttaa, mutta suunta ja lappilaisten näkemys oikeasta tiestä on vahva ja selkeä!

                                            Katrista kuvattiin viisi teemavideota avaamaan Katrin ajatuksia ja arvomaailmaa. Tutustu tästä Katriin!

                                              Takana lähes 300 tilaisuutta, tuhansien lappilaisten kohtaamisia. Kirjoittelin tähän joitakin vastauksia usein kysyttyihin asioihin. 

                                                Liakan kylätalolla kuultiin Juha Marttilan eväät Suomen nousuun. Omavaraisuus on äärimmäisen tärkeää monella tapaa, mutta sen nostaminen vahvistaa myös taloutta.

                                                Maakuntalehdistä poimittuja arvioita tulevista vaaleista.

                                                Katrille povataan hyvää menestystä mm. Pohjolan Sanomissa, Uudessa Rovaniemessä ja YLE Perämeressä.

                                                  Kansantaiteilija ja -edustaja Mikko Alatalo tuli vauhdittamaan ja viihdyttämään kampanjaani. Yhtä mieltä olimme Helsingin suurten liikennehankkeiden sijaan koko maan tieverkon kunnostamisesta. Ja positiivisen elämänasenteen merkityksestä!

                                                  Pääsiäispyhät katkaisi kivasti Savukosken legendaariset kuivalihamarkkinat. Kaunis sää ja paljon ihmisiä liikkeellä. Puheenaiheet vaihtelivat porotaloudesta, Vuotoksen altaasee, Sokliin ja pienten kuntien terveyspalveluihin. Mielestäni on selvää, että myös valtion tulee kantaa vastuunsa terveyspalveluiden rahoittamisesta.

                                                  Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.