Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.

SUOMESSA on laajasti hyväksyttyä tasata tuloeroja prog­res­sii­visen verotuksen keinoin. Samoin osana sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudistamista on tarkoitus estää hyvin­voin­tie­rojen kasvu. Alueellisten erojen tasaamisesta puhuttaessa joutuu usein vastailemaan naljaileviin kommentteihin silta­rum­pu­po­li­ti­koin­nista. Alueellisten erojen tasaamisessa on kuitenkin kyse yhtälailla tasa-arvosta. Suomi on tasa-arvon maa. Toivottavasti myös alueellisen tasa-arvon.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Kulmuni kysyy, miten opiskeluterveydenhuolto otetaan huomioon sote-uudistuksessa ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta kaikki korkeakouluopiskelijat saadaan tulevaisuudessa yhdenvertaisten opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin.

    4.3.2016

    Aatteen sadetta

    Kansanliikkeen ydin on sen jäsenistö. Puoluetoiminnan pitää olla innostavaa ja rullaavaa. Sellainen, missä on mukava ja letkeä olla. Asiat ovat monesti vaikeita, mutta yhteisen päämäärän edessä niitä on hyvä pohtia. Lähden kiertämään kaikissa puolueemme piireissä tämän kevään aikana. Odotan saavani paljon palautetta, ohjeita ja evästyksiä.

    Alkiolaisen aatteellisuuden pitää näkyä Keskustan politiikassa. Muutenhan hommat voisivat hoitaa virkamiehet. Yhteiskunnallista keskustelua Suomen ja maailman tilasta ei käydä Keskustassa liiaksi. On pohdittava, minkälaista historian jatkumoa haluamme rakentaa. Mitä haluamme jättää seuraaville perinnöksi?

    Kemi on yksi niistä suomalaisista kaupungeista, joka on kokenut teollisen rakennemuutoksen raskaimman kautta. Kasvava ja vauras teollisuuskaupunki on kokenut kovia, väkiluku on vähentynyt lähes kolmanneksella. Suomea muutenkin vaivannutta apatiaa vastaan olemme nähneet muutamia kunnon toivonkipinöitä.

    Loputtoman pitkältä tuntuvan talouden taantuman aikana huomaan tarttuvani hanakasti jokaiseen positiiviseen uutiseen. Kovin paljoahan niitä ei vielä ole ollut, mutta jotain kuitenkin.

      Kansanedustaja Katri Kulmuni iloitsee kiinalaisen bioenergiayhtiö Kaidin suunnitelmasta rakentaa Kemiin jopa miljardin euron biojalostamo. Kulmunin mukaan biojalostamohanke on osoitus siitä, että Lapin rikkaista luonnonvaroista voi hyötyä koko Suomi ja että biotalous kärkihankkeena on oikeansuuntainen.

      Finnairin tiistaina 8.2. ilmoittamat lentojen peruutukset useilla lentokentillä ihmetyttävät kansanedustaja Katri Kulmunia (kesk.). Finnairin ilmoituksen mukaan seuraavien viikkojen aikana perutaan nelisenkymmentä lentoa. Alkuvuoden aikana yhteensä jo sata kotimaan lentoa on peruttu. Syyksi on kerrottu odotettua suurempi sairastapausmäärä sekä lentäjien siirtyminen Norrasta Finnairiin.

      Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen tänään julkistettuun liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmaan korjausvelan hoitoon tarkoitettujen rahojen käytöstä. Lappiin tulee maakunnittain tarkasteltuna toiseksi eniten korjausvelkarahaa. Erityisesti hän pitää tärkeänä valtatie 21:n peruskorjaukseen osoitettua 35 miljoonan euron pottia.

        Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti uuden vuoden puheessaan ansiokkaasti kantaa moniin asioihin. Nuori saarijärvinen poika sai suitsutusta reippaudestaan marjametsässä. Hänessä on energistä esikuvaa. Perinteinen turvallisuuspoliittinen tilanne ja voimapolitiikan kiristyminen saivat kappaleensa. Osansa sai myös maahanmuutto. Autamme hätää kärsiviä, mutta emme seikkailijoita. Myös väkivaltaisen toiminnan tuomitseminen on aina paikallaan.

        Puheen yllättävin ja raikkain osio liittyi pohdintaan talouden tilasta. Mitään uutta ei ole hintakilpailukykyhuolessa, mutta presidenttiä mukaillen, hintakilpailukyvyn parantaminen ei voi tarkoittaa vain osingonjaon kasvua.

          Yleisradion teettämän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen kokee lisääntyneen maahanmuuton, kiristyneen työmarkkinatilanteen ja Suomen heikon talouden jyrkentäneen ystävien ja työtovereiden mielipiteitä.

          Tulos vastaa myös omaa kokemustani. Kärjistynyt keskusteluilmapiiri näkyy usein aggressiivisena palautteena julkisia puheenvuoroja käyttäville.

          Jakolinjoja on useita. Pitää olla puolesta tai vastaan maahanmuuton, hallituksen säästötoimien, työmarkkinakysymysten ja monen muun asian osalta. Poteroita avaamaan pyrkivät puheenvuorot tuntuvat jauhautuvan asetelmien väliin. 

          On äärimmäisen tärkeää käydä moniäänistä keskustelua. Toivottavaa olisi, että keskustelu olisi rakentavaa ja ratkaisukeskeistä. Hyvät käytöstavat tulisi pitää aina mielessä.

            Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen eduskunnan suuren valiokunnan tänään antamaan lausuntoon Suomen kannasta EU:n asedirektiivin muutokseen. Komission muutosehdotukseen sisältyy tiukennuksia ja tarkennuksia muun muassa kiellettyjen aseiden määritelmiin, direktiivin soveltamisalaan, aselupiin ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon.

              Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni on YK-liiton syyskokouksessa 8.12. valittu Suomen YK-liiton puheenjohtajaksi vuosille 2016-2017. Kulmuni on toiminut YK-liiton varapuheenjohtajana kaksi vuotta ja seuraa puheenjohtajan tehtävässä sosialidemokraattien kansanedustaja Ilkka Kantolaa (puheenjohtajana v. 2014-2015).

                Suomi-Venäjä-Seuran valtuusto on 28.11. kokouksessaan valinnut kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) seuran puheenjohtajaksi vuosille 2015–2017. Suomi-Venäjä-Seura on Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentava järjestö.

                  27.11.2015

                  Turvaa EU:sta?

                  Ranska pyysi Pariisin 13.11. terrori-iskujen jälkimainingeissa – ensimmäistä kertaa EU:n historiassa – sovellettavaksi Lissabonin sopimukseen kirjatun keskinäisen avunannon vaatimusta eli ns. turvatakuita.

                    Perjantaina ennen nukkumaanmenoa tein perinteiset uutissurffaukset. Ajattelin pikaisesti katsoa, mitä maailmalla oli tapahtunut. Sen jälkeen olikin vaikea saada unen päästä kiinni.

                    Koko Eurooppa järkyttyi Pariisin terrori-iskusta. Surun vallassa uutisia lukiessani huomasin ajattelevani, että olen nähnyt tämän ennenkin. Ei kai taas.

                      Kun puhutaan maakunnista ja niiden kehittämisestä, on painopiste helposti maakuntien keskuskaupungeissa. Maakuntakeskukset ovat aluekehityksen vetureita, hallintokeskuksia ja korkeakoulukaupunkeja, jotka vetävät koulutettua väestöä.

                        Finnair teki ensimmäistä kertaa aikoihin ylijäämäisen osavuosikatsauksen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan nollan tietämillä. Se on saavutus firmalle, joka on vuodesta toiseen rämpinyt alijäämällä. Tästä hyvästä uutisesta huolimatta perjantai-iltani myös pilasi Finnair. Ei sillä, että lento olisi ollut myöhässä, vaan sillä, mitä Finnairin toimitusjohtaja uutisen yhteydessä televisiossa totesti. Käytännössä toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa eroon alle 100 000 matkustajan kentistä. Kemi-Tornio on yksi näistä.

                        Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) haluaa, että Pohjoismaissa otetaan käyttöön pohjoismainen kansalaisuus. Kulmuni on parhaillaan Pohjoismaiden neuvoston yleisistunnossa Reykjavikissa. Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että pohjoismainen kansalaisuus tulisi Pohjoismaiden hallitusten agendalle.

                          Sain kansa­lais­pa­laut­teen, jonka viimeinen rivi kuului: älä unohda köyhän asiaa. Koin samaan aikaan kannustusta, luottamusta ja itse­tut­kis­telua. Voisinko unohtaa?

                            Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

                            Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

                            Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.

                            Rovaniemeläinen Ounasjoen peruskoulun 9. luokan oppilas Martta Ollila oli kansanedustaja Katri Kulmunilla TET-harjoittelussa eduskunnassa 28.9.-2.10.2015. Tässä Martta kirjoittaa TET-viikon kokemuksistaan.

                            Yllättäen keskusteluun lähtenyt VR:n ostoliikennereittien henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii laajan poliittisen keskustelun.


                            -    Tähän liittyy syviä ideologisia kysymyksiä etenkin keskustalaisille. Loppuviimein on kysymys koko maan asuttuna pitämisestä ja tasa-arvoisista palveluista. Lyhyiden säästöjen tavoittelulla ei pidä romuttaa koko järjestelmää, Kulmuni sanoo. 

                            Kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Suomen raideyhteyksien kehittämisestä. Kulmuni kysyy liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä, minkälaisiin toimiin hallitus ryhtyy Keminmaa-Haaparanta-välin sähköistämiseksi, Kolarin radan sähköistämiseksi sekä Salla-Katalahti-radan kehittämiseksi.

                            Käsi ylös, kuinka moni teistä uskoo, että pienipalkkaisilta, usein julkisella sektorilla työskenteleviltä naisilta leikkaaminen nostaa Suomen suosta? Aivan, ei nouse minunkaan käsi.

                              Valtioneuvosto teki istunnossaan 17.9. päätöksen väliaikaisen järjestelykeskuksen perustamisesta. Maahanmuuttovirasto valmistelee keskuksen avaamista Tornioon.

                              Järjestelykeskuksen perustaminen keskusteluttaa paikallisia. Turvallisuudesta pitää huolehtia. Sisäministeri Petteri Orpo ja kansliapäällikkö Päivi Nerg ovat luvanneet sisäministeriöltä kaiken järjestelykeskuksen vaatiman avun ja turvan Tornioon. Lupaus on paikallisten turvallisuuden tunteen kannalta välttämätöntä.

                              Hallitus esitteli tiistaina toimia Suomea vaivaavan näivettymisen katkaisuun. Meillä on 400 000 työtöntä ja valtion velkaantuminen uhkaa paheta.

                              Toimia tarvitaan. On saatava suomalainen työ kilpailukykyiseksi ja rahat riittämään yhteiskunnan palveluihin.

                                Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle kirjallisen kysymyksen rajat ylittävästä yhteistyöstä sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Kulmuni kysyy, miten varmistetaan hoitoon pääsy toisessa Pohjoismaassa erityisesti silloin, kun toisessa Pohjoismaassa sijaitseva hoitoyksikkö on lähempänä kuin omassa maassa sijaitseva. Lisäksi hän pyytää selvitystä siitä, millaisia pohjoismaisia neuvotteluja on käynnissä sairaanhoidon ja terveydenhuollon rahoituksesta ja miten maat edistävät erityisesti rajakuntien välistä yhteistyötä.

                                  Ylen radiopakinassa pohdiskelin perjantaina 4.9. kesän polttavinta kysymystä eli pakolaisuutta ja turvapaikanhakijoita. Tässä keskustelussa maltti on valttia ja on muistettava inhimillisyys. Pakina on kuunneltavissa jälkikäteen täältä.  

                                    Tornionlaakso on yksi Suomen kauneimmista alueista. Kaunis maisema ei elätä, tokaisi minulle kerran eräs nainen. Tornionlaakson väestökehitys on ollut murheellinen. Väkiluku on lähes puolittunut. Tämä on tuttua monessa Lapin seutukunnassa. Maakunnan väkimäärä on tasaisesti laskenut.