Kokoomuksen "konsensus on rikki" -puheet melkoista höpinää

24.3.2015

Sain Kemin marketilla eteeni yllättävän kysymyksen lakko-oikeuteen puuttumisesta sekä laittomien lakkojen kovemmista sanktiosta. Tulisiko tästä päättää maan hallituksen vai työmarkkinajärjestöjen? Selkäydinvastaus on: toivoisin, että työmarkkinajärjestöt, mutta viime kädessä valtion on kannettava näistä vastuu.

Samaan hengenvetoon on todettava, että Kokoomuksen esittämä konsensus -kritiikki kummastuttaa yhä enemmän. Heti kovien puheiden jälkeen Borg ja Vartiainen esittivät työmarkkinajärejstöjen kautta edettävää Suomen työlinjaa: maltilliset palkkaratkaisut ja muut.

Siis ensin haukutaan koko järjestelmä ja sitten kuitenkin heti perään sanotaan, että teidän pitää tämä hoitaa.

Juuri nyt pöydällä on kysymys laittomien lakkojen sanktioista. Tästä oli käsittääkseni sopu jo löytymässä. Uskon, että tämä asia liikahtaa työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa, kunhan sinne kasataan perinteisesti hieman muitakin asioita.

Meillä on huonoja kokemuksia siitä, että valtiovalta ryhtyy latomaan tai poistamaan pelimerkkejä työmarkkinapöydistä. Tästä huolimatta viime kädessä valtion eli hallituksen ja eduskunnan tulee olla se, joka voi ratkaisuja tehdä, mikäli työmarkkinapuolella ei selvissä tilanteissa tuloksia saada aikaan.

Kokoomus konsensus on rikki –puheita kummeksun kovasti. Eivät saa ensiksi itse mitään aikaiseksi ja sitten haukkuvat järjestelmän. Ei pidä nöyrä olla, mutta voisi sitä peiliin katsoa joskus. Keskustakin lähti aikoinaan eläkeuudistuksessa liikkeelle liian nopeasti, olisi tullut antaa työmarkkinajärjestöjen ensin yrittää.

Omistuista on sekin, että heti konsensus kritiikin jälkeen Borg ja Vartiainen esittää työmarkkinajärejstöjen kautta edettävää Suomen työlinjaa: maltilliset palkkaratkaisut ja muut. Siis ensin haukutaan koko järjestelmä ja sitten kuitenkin heti perään sanotaan, että teidän pitää tämä hoitaa.

Lisää paikkakunnasta: Kemi


Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 3.1.2018

Uusi vuosi tuo mukanaan seutukuntaamme uusia tuulia. Kemissä ja Torniossa seuraavat viisitoista vuotta terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidosta vastaa alueen kuntien ja pääomasijoittajien omistama terveysjätti Mehiläisen yhteisyritys. Meri-Lapin päätös on ensimmäinen näin massiivinen erikoissairaanhoidon palveluiden ulkoistus Suomessa.

Lapin sote sai huonon lähdön maakunnan sisäisissä työnjakoneuvotteluissa. Muualla Lapissa ei uskottu merilappilaisten tarvetta omalle keskussairaalalle. Lapin sairaanhoitopiirissä nähtiin ministeriöiden säädökset heitä tukevina, yhteistyöhalukkuutta ei syntynyt.

TIEDOTE 22.12.2017

Meri-Lapin kunnat ovat allekirjoittamassa vuoden vaihteeseen mennessä yhteisyrityssopimusta Mehiläisen kanssa. Mehiläisen on tarkoitus tuottaa seuraavat 15 vuotta perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä.

Kansanedustaja Kulmuni on ajanut terveydenhuoltolakiin muutosta, jolla Lapin ja Etelä-Savon maakunnat voisivat myös tulevaisuudessa pitää kahta ympärivuorokautista yhteispäivystyspistettä perus- ja erikoissairaanhoitoon keskussairaaloiden yhteydessä.

Kannanotto 4.12.2017

Neljä Meri-Lapin alueen kuntaa (Kemi, Tornio, Simo, Keminmaa) päättivät 13. marraskuuta valtuustojen päätöksellä perustaa Länsi-Pohjan keskussairaalaan yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa.

Yhteisyritys on massiivisin Suomessa tehty terveyspalveluiden ulkoistus, kun kysymyksessä on myös koko keskussairaalan erikoissairaanhoito.

Kannanotto medialle 23.11.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Kemi-Tornion käräjäoikeuden harmillisesta hallinnollisesta yhdistymispäätöksestä huolimatta Kemissä säilyy jatkossakin käräjäoikeuden kanslia. Kemissä järjestetään edelleen käräjäoikeuden istuntoja aivan normaaliin tapaan.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 15.11.2017.

Kirjoitin keväällä tälle palstalle kolumnin ”Yksi maakunta, kaksi keskussairaala, monta terveyskeskusta”. Tekstini käsitteli kotimaakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuutta. Otsikon mukaisesti Lapin maakunnan valmistelu on lähtenyt siitä, että meillä on yhteinen maakunta, jossa on kaksi keskussairaalaa ja jokaisessa kunnassa oma terveysasema.

Jostain syystä keväiset neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien välillä eivät tuottaneet tulosta. Lapin keskussairaalan olisi pitänyt ymmärtää joustaa pitääkseen maakunnan yhtenäisenä.