Elinkeinoelämän järjestöt Lapin yliopiston kimpussa

27.3.2015

Hannes Mannisen kanssa kävimme Rovaniemelle. Samaan aikaan EVA eli elinkeinoelämän valtuuskunta oli jälleen esittänyt yliopistoverkoston keskittämistä viiteen valtakunnalliseen yliopistoon. Tämä tarkoittaisi Lapin kehitykselle aivan keskeisin Lapin yliopiston itsenäisyyden menetystä.

Mm. EVA ja Teknologiateollisuus ry esittävät säännöllisesti, että Suomen yliopistot pitäisi lyödä yhteen. Viisi eri korkeakoulua kuulemma riittäisi Suomeen ja siten saataisiin maailman luokan tutkimusta. 

En usko, että koko tekee tässä autuaaksi. Maailman suurimmat yliopistot eivät ole välttämättä maailman parhaita. Sitä vastoin resurssointi ja yliopiston maine ovat ratkaisevia. Nämä tekijät kiinnittävät huippulahjakkuuksien huomion ja hyvä kierre on valmis.

Itse olen opiskellut Lapin yliopistossa ja näen yliopistolla myös tätä laajemman tehtävän. Ensinnäkin yliopisto on koko Lapille tärkeä kehitystekijä - monella tapaa samaa kuin Oulun yliopisto on sitä ollut Pohjois-Pohjanmaalle.

Lapin yliopistolla on myös varsin hyvä maine. Kun omat ylioppilaskirjoitukseni olivat ohi, pohdin tulevaisuuttani.

Valtiotieteellinen Helsingin yliopistossa oli yksi vaihtoehto. Kävin abipäivillä Rovaniemellä ja Oulussa yliopistoissa. Se, että päädyin Rovaniemelle Lapin yliopistoon, oli kyllä rovaniemeläisten markkinointivoitto. Lapin yliopiston esittely oli erittäin hyvin ja ammattimaisesti toteutettu. Ihastuin heti yliopiston ilmapiiriin. Sen innoittamana hain ja tulin myös valituksi Lapin yliopistoon, yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan lukemaan kansainvälisiä suhteita.

Meidän kannattaa jatkossakin panostaa oppilaitosten markkinointiin. Meillä on paljon mahdollisuuksia ja vetovoimatekijöitä, ja minä olen elävä esimerkki siitä, että markkinointi toimii!

Aikoinaan yliopisto-opiskelijana tulin melko aktiivisesti mukaan myös erilaiseen opiskelijatoimintaan. Minut valittiin ainejärjestöni puheenjohtajaksi ja ylioppilaskunnan edustajiston jäseneksi. Tässä toiminnassa opin kyllä korkeakoulupolitiikan perusteet ja kasvattihan sekin omalta osaltaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Vuoden 2010 ajan toimin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Olin mukana myös yliopiston yliopistokollegiossa ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaneuvostossa. Reilun parin vuoden ajan kuuluin myös ylioppilaskunnan kolmen osakeyhtiön hallitukseen.

Kuuluin myös lokakuusta 2010 joulukuuhun 2011 Lapin yliopiston hallitukseen opiskelijoiden edustajana. Tämä olii merkittävä näköalapaikka.

Käsittelimme paljon yliopiston sisäiseen kehittämiseen liittyviä asioita, mutta päällimmäisimpänä minulle on siitä ajasta jäänyt mieleen se valtava keskittämispaine, joka uhkasi myös Lapin yliopistoa.

Jo silloin oli pöyristyttävää havaita, miten Lapin yliopisto joutui koko ajan taistelemaan olemassaolostaan. Suomessa on edelleen hirveän paljon sellaista asennetta, että vain Etelä-Suomen isot ja vanhat yliopistot ovat oikeita yliopistoja ja maakuntien yliopistot ovat jotakin ”kakkossarjaa”!

Kuitenkin maailmalla herättää huomiota, kun kertoo omaksi yliopistokseen Lapin yliopiston, University of Lapland.

Uskoakseni Lapin yliopisto on kansainvälisesti paljon tunnetumpi ja ehkä myös arvostetumpi kuin kansallisesti. Alueellisesti Lapin yliopistolla on tietysti ollut hyvin suuri merkitys tänne, samoin kuin Oulun seutu ja Itä-Suomi ovat hyötyneet omista korkeakouluistaan. Yliopisto nostaa Rovaniemen omaan luokkaansa kaupunkina, kuten muutkin yliopistokaupungit.

 

Lisää paikkakunnasta: Rovaniemi


Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.

Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.

Rovaniemeläinen Ounasjoen peruskoulun 9. luokan oppilas Martta Ollila oli kansanedustaja Katri Kulmunilla TET-harjoittelussa eduskunnassa 28.9.-2.10.2015. Tässä Martta kirjoittaa TET-viikon kokemuksistaan.

Yllättäen keskusteluun lähtenyt VR:n ostoliikennereittien henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii laajan poliittisen keskustelun.


-    Tähän liittyy syviä ideologisia kysymyksiä etenkin keskustalaisille. Loppuviimein on kysymys koko maan asuttuna pitämisestä ja tasa-arvoisista palveluista. Lyhyiden säästöjen tavoittelulla ei pidä romuttaa koko järjestelmää, Kulmuni sanoo.