Pohjanrannassa tanssin sijaan tiukkaa puhetta

24.1.2015

Paavo Väyrysen kaksi päiväinen seminaari Eurooppalainen Suomi 2020 piti sisällään loistavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia alustuksia. Myös päivänpolttavia kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksia käsiteltiin.

Palveluiden osalta on pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että heikommasta pidetään huolta. Jos tämä vaatii muita paremmin pärjäävien ihmisten vahvempien alueiden panostusta heikompien turvaksi, on näin toimittava. 

Ei ole olemassa mitään muiden elättikuntia, mutta paljon on sellaisia lappilaisia ja suomalaisia, jotka ikääntymisen, nuoruuden, sairauden, työttömyyden tai muun seikan vuoksi tarvitsevat ja ansaitsevat vahvempien tukea. 

Paavo Väyrysen kaksi päiväinen seminaari Eurooppalainen Suomi 2020 piti sisällään loistavia ulko- ja turvallisuuspoliittisen alustuksia. Näitä seurasi myös katsaukset päivänpolttavista kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksista. Kanssani aiheista oli alustamassa kollegani Keminmaalta, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Sakaranaho.

Puheessani keskityin paikallista tasoa laajempiin kysymyksiin. Hallintorakennelmat eivät ole mikään oikotie, joka ratkaisee kaikki ongelmamme. Asia on saanut aivan liian suuret odotukset harteilleen Kataisen hallituksen asetettua jättiläismäisen kuntauudistuksen kärkihankkeekseen.

Yhdenkään uuden työpaikan syntyminen ei liity mitenkään siihen, minkälainen kuntarakenne meillä on. Samoin meillä on sellainen väestöpohja kuin on, kuntarakenteesta riippumatta. Kuntauudistus ei ole mikään taikasauva ikääntyvän Suomen nuorentamiseen.

Kuntarakenne ei myöskään ratkaise ihmisten sairastavuuden kasautumista. Tällä hetkellä 10 % väestöstä käyttää 80 % sosiaali- ja terveyspalveluista?

Pakotettua kuntauudistusta tärkeämpää olisi luoda uutta työtä ja toimeentuloa ihmiselle ja keskittyä byrokraattisen laatikoiden rakentelemisen sijaan itse asioiden tekemisen ja aiempaa fiksumpaan toteuttamiseen. 

Palveluiden osalta on pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että heikommasta pidetään huolta. Jos tämä vaatii vahvempien alueiden panostusta heikompien turvaksi, on näin tehtävä. 

Ei ole olemassa muiden elättikuntia, mutta paljon on sellaisia lappilaisia ja suomalaisia, jotka ikääntymisen, nuoruuden, sairauden, työttömyyden tai muun seikan vuoksi tarvitsevat ja ansaitsevat vahvempien tukea.

Lisää paikkakunnasta: Keminmaa


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Viestintävirasto on pyytänyt televisio-ohjelmistojen jakelussa toimivaa Digita Oy:tä toimittamaan tarkemman analyysin Kemin alueen televisiovastaanoton ongelmista. Näin kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vastauksessaan keskustan kansanedustaja Katri Kulmunin kirjalliseen kysymykseen Kemin ja Keminmaan alueella ilmenneistä television näkyvyysongelmista.

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on jättänyt liikenne- ja viestintäministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Kemin-Keminmaan alueen televisiokanavien näkyvyysongelmista.

Sain heinäkuun alussa tiedon, että Oulaskankaan poikkeuslupa synnytystoiminnan jatkamiseksi olisi etenemässä, mutta Kemin ei. Hylky olisi tulossa ja paperit olivat jo valmiina.

Ministeriön kielteinen suhtautuminen pieniin synnytyssairaaloihin oli tiedossa, on ollut jo vuosia. Kemissä on Suomen pienin synnytyslaitos eikä se näytä mahtuvan joidenkin virkamiesten karttaharjoituksiin.

Tässä on vain yksi mutta. Meidän merilappilaisten mielestä synnäri sattuu olemaan myös Suomen parhaimpia. Sille on olemassa tilastollista ja tieteellistä selkänojaa.