Pitkäjänteinen ja monimuotoinen kehitysyhteistyö on olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa

27.4.2016

Tänään 27.4.2016 käytiin Eduskunnassa keskustelu Valtioneuvoston kehityspoliittisesta selonteosta. Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa ja Suomella on siinä pitkät ja ansiokkaat perinteet. Käytin aiheesta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies,

Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomella on pitkät perinteet vastuullisena ja osaavana kehityspolitiikan toimijana. Kehityspoliittinen selonteko avaa Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä, jotka ovat hyvin perusteltuja, kuten ulkoasiainvaliokunta selonteosta laatimassaan mietinnössä toteaa.

1. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa tukeminen on tutkitusti yksi vakaan yhteiskuntakehityksen ja vaurastumisen edellytys. Valiokunta oikein huomauttaa, että enemmän pitäisi vielä huomioida naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä.

2. Kehitysmaiden oman talouskehityksen tukeminen on myös erittäin tärkeää yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta. Tämä heijastaa myös kehityspolitiikan suurta linjaa, jossa yhä enenevässä määrin siirrytään yksisuuntaisesta suorasta raha-avusta kohti kahdenvälisiä kumppanuuksia, joissa korostuvat yhteistyö ja yhteisvastuu. Globaaliongelmat koskettavat jo nimensä perusteella sekä rikkaita että köyhiä valtioita ja vaativat yhteisiä ponnistuksia. Keskusta pitää tärkeänä, että kehitysmaiden elinkeinoja kehitetään ja siinä hyödynnetään suomalaista osaamista.

3. Yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen on yhtälailla tärkeää, ja tätä tavoitetta voidaan edistää esimerkiksi kehitysmaiden veropohjaa ja veronkantokykyä vahvistamalla, ja samalla taistelemalla korruptiota vastaan. Eilenkin keskustelussa ollut suomalainen vero-osaaminen on maailman huippua ja sille voisi olla kysyntää kehitysmaissa. Vain demokraattiset ja toimintakykyiset valtiot voivat kehittyä kestävällä tavalla.

4. Keskusta on tyytyväinen siihen, että neljänneksi painopisteeksi on valikoitunut ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. On oletettavaa, että edellä mainitut asiat tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä useamman konfliktin osasyy. Puute ruoasta, vedestä, energiasta ja luonnonvaroista myös ajaa ihmisiä liikkeelle.

Kehityspoliittinen selonteko ottaa oikealla tavalla huomioon kehityspolitiikan kokonaisvaltaisuuden. Se tunnustaa, että johdonmukainen kehityspolitiikka tarvitsee erilaisia elementtejä ja instrumentteja: suoraa humanitaarinen apu, perinteinen kehitysyhteistyötuki kansalaisjärjestöille ja monenkeskinen tuki esimerkiksi YK-järjestöille, tuki rauhanvälitykselle, sijoitukset Finnfundin kautta kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemiseen.

Nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, jonka osat täydentävät toisiaan ja tukevat Suomen painopistealueita ja pitkän linjan tavoitteita. Finnfund esimerkiksi rahoittaa paljon uusiutuvaan energiaan keskittyviä hankkeita ja sitä kautta auttaa kehitysmaita oman energiaturvansa parantamisessa. Esimerkiksi Jordaniassa valmistuu vuoden 2016 alussa Finnfundin osittain rahoittama aurinkovoimala lähelle maailman toiseksi suurinta pakolaisleiriä. Tämä on yksi tapa antaa lähtö- ja kauttakulkumaihin, mitä pakolaiskriisissä on peräänkuulutettu.

Arvoisa puhemies,

kehitysyhteistyövarojen tämänhetkisestä niukkuudesta huolimatta Suomi tekee edelleen vaikuttavaa ja tärkeää kehitysyhteistyötä. Humanitaarisen avun tarve maailmalla on kasvanut jatkuvasti ja sen osuudesta on pyritty leikkaamaan mahdollisimman vähän. Myöskään pakolaisten vastaanottamisen kuluja ei ole otettu varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Pitkän linjan tavoite on edelleen YK:n tavoitteiden mukaisesti nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta."

Lisää paikkakunnasta: Katri varapuheenjohtajaksi


14.6.2018

Kiitos!

Suuret kiitokset kaikille!

Uskomaton määrä ihmisiä halusi tehdä työtä valintani puolesta, pyyteettömästi ja kelloon katsomatta.

Ei voi kuin sanoa: kii­tos rak­kaat ys­tä­vät, ko­e­tan ol­la sen luot­ta­muk­sen ar­voi­nen, jon­ka olen saanut.

Haluan kiittää hyvää ystävääni Antti Kurvista kovasta työpanoksesta kansanliikkeemme eteen. Se kantaa vielä pitkälle.

Samoin kanssaehdokkaat Pekka ja Jirka, teitte ison työn yhteisen aatteemme puolesta.

Sotkamossa valittu puoluejohto: Juhat, Hannakaisa ja Riikka, tästä se alkaa.

Nyt katse tulevaan.

Keskustan varapuheenjohtajakisassa toiselle kaudelleen ehdolla oleva Katri Kulmuni julkaisi tukijalistansa. Katrin tukijoukoissa on 400 keskustavaikuttajaa ympäri Suomea. 

He vetoavat, että jokainen Keskustan puoluekokousedustaja kirjoittaisi Sotkamossa varapuheenjohtajavaalissa Katrin yhdeksi kolmesta nimestä.

- Katrin kampanjaan on lähtynyt ihmisiä helposti mukaan. Katri on kiertänyt varapuheenjohtajana todella ahkerasti kaikissa Keskustan piireissä näiden kahden vuoden aikana. Hänen työnsä tunnetaan, Katrin kampanjapäällikkö Tuja Palosaari kertoo.

Tukijat ovat keskustalaisia vaikuttajia ympäri Suomea. Edustettuina ovat eri ikäiset ja taustaiset ihmiset, päättäjiä paikallistasolta eduskuntaan.

5.6.2018

Kepumyytit

Keskustasta liikkuu mitä moninaisempia väitteitä. Tavallaan on ihan imartelevaa, että juuri Keskusta on monien politiikan hokemien kohteena, mutta mitä on näiden väittämien taustalla?

Onko Keskusta todella auringonlaskun puolue tai vetääkö Keskusta aina kotiinpäin?

Varapuheenjohtajan tehtävä on kiertää kenttää - mielellään korvat auki!

Tätä pestiä ei voi muuten hoitaa.

Kahdessa vuodessa ennätin tämän verran.

Ensi lauantailta toivon valtakirjaa jatkaa kenttäkierrosta.

Mitä mieltä Katri on Suomen EU-jäsenyydestä? Entä aluepolitiikasta?