4.2.2015
Miksi Kataisen hallitus epäonnistui?
Sen verran on tullut tupailtoja pidettyä ja Lappia kierrettyä, että on tullut aika selkeäksi mitä Kataisen / Stubbin hallituksesta täällä pohjimmiltaan ajatellaan.
Ryhtyin pohtimaan, että mistä epäonnistuminen juontaa ja mitä siitä tulisi tulevaa ajatellen oppia.
Kataisen hallituksen epäonnistumisen siemen kylvettiin jo ensimetreillä. Pääministeri ei kyennyt kokoamaan hallitusta yhdistävää, mutta samalla ajan haasteisiin vastaavaa ohjelmaa. Huonoa enteili sekin, että hallituksen muodostivat vaaleissa hävinneet puolueet Perussuomalaisten jättäydyttyä oppositioon.
Tuudittauduttiin epärealistisiin, asiantuntijoiden kritisoimiin kasvuodotuksiin. Näiden varjolla puolestaan perusteltiin aitojen taloutta tervehdyttävien uudistusten lykkäämistä. Viimein kun taloustilanteeseen reagoitiin, tehtiin se kiireellä ja asiantuntijat sivuuttaen.
Olisiko ollut niin, että maan tarvitsemista talousuudistuksista ei löytynyt poliittista sopua. Hävittyjen vaalien jäljiltä oli tärkeämpää pitää oman ydinkannattajakunnan puolta viimeiseen asti. Sen vuoksi olemme kuulleet hallituspuolueilta ehkä useammin kannan siihen mikä ei käy, kuin siihen mikä kävisi.
Myös hallitusohjelmassa vireille polkaistut uudistukset valittiin poliittisen perustein. Tilanteessa, jossa maa huutaa uusia työpaikkoja, hallituksen koko painoarvo laitettiin olemassa olevien valtarakenteiden uudelleenjakoon. Syntyi hallituksen kunta- ja soteuudistukset.
Nämä hankkeet lamauttivat paitsi kaiken paikallisen kehittämisen, myös hallituksen omaa toimintaa. Lopputulos on nyt nähtävillä: maaseutukuntia ja terveyspalveluita uhanneet hankkeet on haudattu tai radikaalisti muutettu.
Tämä oli ainoa oikea ratkaisu. Hallituksen alkuperäisille suuruudenhulluille uudistuksille ei haettu kansalta valtakirjaa, ei eduskuntavaaleissa, eikä kuntavaaleissa.
Hallituksen vastaus saamaansa kritiikkiin oli paljon puhuva. Vain me osaamme uudistaa Suomea, jos olet ajamiamme asioita vastaan, olet vanhoillinen. Tällä tavalla hallitus ikään kuin omi Suomen uudistamisen eri näkökantojen yhteensovittamisen sijaan.
Mitä voimme Kataisen hallituksesta oppia?
Tulisi kyetä muodostamaan sellainen hallituspohja, joka voi tehdä uudistuksia joihin suomalaisten suuri enemmistö luottaa. Tämä edellyttää väistämättä erilaisten poliittisten näkemysten yhteensovittamista.
Ei riitä, että kukin puolue tekee politiikkaa, jota kannattaa kutakin puoluetta äänestäneet. Tulevan hallituksen politiikan tulee kokea omakseen valtaosa suomalaisista. Nyt näin ei ole ollut.
Tämä edellyttää tavoitteiden esittämistä selkosuomeksi. Myös hallitusohjelman tulisi olla jokaisen suomalaisen ymmärrettävissä. Toivottavasti itsestään selvä lähtökohta on myös uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa turvautuminen asiantuntijoihin.
Vahvan kansallisen tuen Suomen uudistamiselle voi saada ainoastaan ottamalla uudistusten voimalliseksi ohjenuoraksi uuden työn synnyttämisen.
Ainoastaan näky paremmasta tulevaisuudesta antaa tilaa sietää myös vääjäämättä edessä olevia tehostamis- ja muita uudistuksia.