Kulmuni: Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen yhtiökokoukselle

13.8.2017

 - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

- Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

- Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

 

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ehdottaa case-Vauramon takia muutosta osakeyhtiölakiin. 

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon lisäeläkkeestä päätti yhtiön hallitus vastoin yhtiön enemmistöomistajan linjauksia. Tämä oli mahdollista, koska osakeyhtiölain ja toimijoiden oman sääntelyn mukaan ylimmän johdon palkka- ja palkkiopolitiikasta päättävät pörssiyhtiöiden hallitukset.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää ainoastaan hallitusten jäsenten palkkioista.

 - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

- Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

- Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

 

Korotuksia ja palkkiojärjestelyitä on tehty etenkin toimitusjohtajille.

- Suurituloisimpien yritysjohtajien ansiot ja eläkeohjelmat eivät ole olleet enää pitkään aikaan missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin tai kansalaisten oikeudentajuun.

- On täysin oikeustajun vastaista päättää ylisuurista palkkio-ohjelmista aikana, jolloin yhtiöiden työntekijöiltä odotetaan tiukkaa palkkamalttia.

- Arvelen, että monet suomalaiset osakkeenomistajat pitävät yhtiöiden johdon palkkiojärjestelyitä kohtuuttomina tuloksiin nähden.

 

Kulmuni toivoo, että oikeusministeri Antti Häkkänen tarttuu ylimmän johdon palkkiokäytäntöön puuttuvaan ehdotukseen ja tuo osakeyhtiölain muutoksen eduskunnalle.

- Myös EU:sta on tullut tähän liittyvää uutta lainsäädäntöä. Toivottavasti Suomi toimii ripeästi ja oma-aloitteisesti, toivoo Kulmuni.

 

Lisätietoja: Katri Kulmuni puh. +358(0)44 2555 903


Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.