Keskustan varapuheenjohtaja Kulmuni: Miten etenee johtajien oma palkka-ale?

13.3.2017

Kannanotto 13.3.2017

Elinkeinoelämän Keskusliiton tuore puheenjohtaja, teleyhtiö Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kertoi sunnuntaina pitävänsä suomalaisten palkkoja keskimäärin 10-15% liian korkeina.

- Monien yritysten huoli on enemminkin ollut osaavan työvoiman saannissa ja sääntelyn helpottamisessa. Moni palkansaaja on puolestaan jo nyt tiukilla omassa arjessaan.

- Palkka-alesta puhuminen on erityisen irvokasta ilman esimerkillä johtamista. Yritysjohdon omat ylisuuret ansiot ja varhaiset eläköitymiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin tai kansalaisten oikeudentajuun, Kulmuni sanoo.

Elinkeinoelämän Keskusliitto sitoutui osana kilpailukykysopimukseen johtaneita neuvotteluita esittämään 17 000 jäsenyrityksen johtajalle palkanalentamista tai sen osan lahjoittamista yhteiskuntaa hyödyttäviin kohteisiin.

EK ei ole kuitenkaan toimittanut minkäänlaista yhteenvetoa vetoomuksen menestyksestä julkisuuteen. Sen sijaan työntekijöiden palkka-alevaatimuksia on EK:n piiristä esitetty usein.

- Yritysjohdon palkat, bonukset ja varhaiset eläköitymiset eivät ole missään suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Tätä mieltä oli myös EK:n nykyinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies ollessaan elinkeinoministeri. Onko Jyri Häkämiehen oikeudentaju muuttunut työpaikan myötä, kysyy Kulmuni.

- Sekä tasavallan presidentti Niinistö että pääministeri Sipilä ovat korostaneet Suomen taloustilanteen edellyttävän myös eliitin sitoutumista kohtuuteen. He ovat esimerkkiä näyttääkseen myös leikanneet omaa palkkiotaan ja palkkaansa, sanoo Kulmuni.

- Nyt olisi korkea aika kertoa, kuinka moni yritysjohtaja on palkkaansa leikannut, Kulmuni vaatii.

EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila vaati sunnuntaina roimaa palkanalennusta työntekijöille. EK:n edellinen puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti johtajien palkkamalttia vaatineen kirjeen 8.6.2015 osana kilpailukykysopimukseen johtaneita neuvotteluita.

Lisätietoja: Katri Kulmuni, p. 044 2555 903


Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 8.3.2017.

Viime kuntavaalit käytiin sinipunahallituksen suurkuntahankkeen varjostamana. Kataisen hallitus oli linjannut, että Suomeen tarvitaan alle sata kuntaa reilun 300 sijaan.

Näinpä hallitus leikkasi merkittävästi kuntien kykyä selvitä koulutus- ja terveystehtävistään. Siltä varalta, ettei rahoituksen leikkaaminen saa jääräpäisimpiä kuntia lakkautumaan, uhkailtiin pakkoliitoksilla.

Ei tullut suurkuntahankkeesta mitään. Eikä Kataisen hallituksen sote-linjauksesta. Läpi meni vain kuntien rahoituksen leikkaaminen 1,5 miljardilla eurolla.