21.3.2024
Ennallistamisasetuksen muutokset riittämättömiä – Suomella käytössä enää vastaan äänestäminen
Ennallistamisasetus on edennyt, mutta riittäviä muutoksia ei ole saatu. Jäljellä on enää tulevan maanantain ympäristöneuvoston käsittely. Vaikuttamisesta ja muutoksista huolimatta kokonaisuus on Suomen kannalta huono, eikä sitä pidä tukea.
Asetus osuu edelleen raskaimmin Suomeen ja muun kuin ei-äänen antaminen olisi viesti tällaisen sääntelyn puolesta. Tässä vaiheessa prosessia Suomella ei ole enää muita keinoja käytettävissä kuin lopullisen kannan kertominen. Mediatietojen mukaan ainakin Italia, Hollanti, Puola ja Ruotsi ovat äänestämässä vastaan, Belgia ja Itävalta pidättäytyvät äänestämästä. Asiasta päättävä ympäristöneuvosto kokoontuu tulevana maanantaina.
Keskeisin aikaansaatu muutos komission esitykseen nähden on jäsenvaltioiden mahdollisuus rajata ennallistaminen Natura-alueille, mutta vain vuoteen 2030 asti. Ennallistamistoimet olisi joka tapauksessa ollut järkevää aloittaa suojelualueista. Kuuden vuoden päästä velvoite ennallistaa laajenee myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle.
Ennallistaminen koskee etenkin Lappia, Kainuuta ja Pohjanmaata. Erityisesti Lapin eteläosissa on turvemaita, joita on otettu hyötykäyttöön 1950-luvulla, osana mm. Karjalan evakkojen asuttamista. Peltoja raivattiin. Tämä tehty työ tuo ruokaturvaa tänäkin päivänä.
Alkuperäisen esityksen kustannukset Suomessa olisivat olleet komission arvion mukaan lähes miljardi euroa joka vuosi. Lopullisia kustannuksia on mahdoton arvioida, mutta mittaluokka ei merkittävästi aikaansaaduista muutoksista huolimatta muutu.
Mitään maksajaa toimille ei ole olemassa. Riski velvoitteiden kautta etenemiseen tai vähintäänkin harmaaseen suojeluun on suuri.