Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan pj. Kulmuni: Arktinen informaatiokeskus edelleen Suomen tavoite

- Suomi on pitkään ajanut Arktisen informaatiokeskuksen perustamista eikä ole yksin liikkeellä, sillä tukea on annettu komission edellisessä tiedonannossa ja sitä koskevissa neuvoston päätelmissä. Sekä kansalaisia edustava EU-parlamentti että hallituksia edustava neuvosto ovat ymmärtäneet kuinka tärkeää on lisätä EU:n omaa ymmärrystä arktisesta alueesta, Kulmuni muistuttaa.

EU-komissio on viime aikoina suhtautunut nihkeästi informaatiokeskushankkeeseen. Kulmuni on puheenjohtaja Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnassa, joka on selvittänyt vastahankaisuuden taustoja. Komission yhtenä pelkona näyttäisi olevan, että informaatiokeskuksen myöntäminen Rovaniemelle innostaisi muita toimijoita vaatimaan omia, alueellisesti keskittyviä virastojaan.

- Ei ole perusteltua pelätä, että informaatiokeskuksen perustaminen Rovaniemelle antaisi aihetta vaatia muita keskuksia. Jo komission teettämässä tilausselvityksessä Rovaniemen Arktinen keskus suositteli verkostopohjaista ratkaisua, jossa olisi arktista tutkimusta ja viestintää harjoittavia laitoksia kymmenestä eri maasta. Verkostomaisesta yhteistyöstä Arktisella keskuksella on jo paljon kokemusta. Ei siis uusia seiniä ja rakenteita, vaan tiedotuskeskuksen status ja parempaa tutkimuksen koordinaatiota, Kulmuni painottaa.

Tiedonannon tavoitteena on vahvistaa EU:n poliittista johtajuutta arktisissa asioissa. Kulmuni on tyytyväinen, että tiedonanto huomioi arktisen alueen tutkimustarpeet. Alueen nopea kehitys mutkikkaine poliittisine ja ympäristöllisine muutoksineen edellyttää Kulmunin mukaan EU:lta kykyä muutoksen ymmärtämiseksi. Jotta ymmärrys voidaan saavuttaa, on EU:n rahoituksella tehtävää tutkimusta pystyttävä koordinoimaan nykyistä paremmin, ja tässä informaatiokeskuksella olisi selkeä rooli.

- Ilman syvällisempää ymmärrystä arktisen alueen tapahtumista EU ei voi toimia ennakoivasti eli minimoida riskejä ja maksimoida mahdollisuuksia sekä toimia jäsenmaidensa ja niiden kansalaisten – erityisesti meidän alueella elävien – parhaaksi. Informaatiokeskus tarvitsisi vuosittaista rahoitusta arviolta 200 000 €, mikä on lopulta olemattoman vähän, kun sitä vertaa esimerkiksi Barentsin alueelta tiedossa olevien hankesuunnitelmien arvoon, jonka arvioidaan olevan noin 140 miljardia euroa, Kulmuni huomauttaa.

Lisätietoja: Katri Kulmuni, 044 2555 903