20.7.2020

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua

Keskustelu on nyt edennyt perinteiseksi työmarkkinajärjestöjen väliseksi kiistaksi. Tätä ei pidä pelätä, sen voi ottaa myös merkkinä asian edistymisestä. Asiaa on toki katsottava yhdessä työmarkkinajärjestöjen, etenkin kassoja hoitavien ammattijärjestöjen kanssa.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, koska valuvika on ilmeinen. Pidän yleistä ansioturvaa mahdollisena. Paikka tämän linjaamiselle avautuu viimeistään sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa työssä.

Järjestelmä kaipaa kipeästi muitakin muutoksia. Yksinyrittäjien sosiaaliturva on eräs tällainen. Järjestelmällistä työtä kaikkien pienimpien eläkkeiden nostamiseksi on myös jatkettava.

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Keskustelu on nyt edennyt perinteiseksi työmarkkinajärjestöjen väliseksi kiistaksi. Tätä ei pidä pelätä, sen voi ottaa myös merkkinä asian edistymisestä. Asiaa on toki katsottava yhdessä työmarkkinajärjestöjen, etenkin kassoja hoitavien ammattijärjestöjen kanssa.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, koska valuvika on ilmeinen. Pidän yleistä ansioturvaa mahdollisena. Paikka tämän linjaamiselle avautuu viimeistään sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa työssä.

Järjestelmä kaipaa kipeästi muitakin muutoksia. Yksinyrittäjien sosiaaliturva on eräs tällainen. Järjestelmällistä työtä kaikkien pienimpien eläkkeiden nostamiseksi on myös jatkettava.

Korona-aika nosti esiin tilanteita, joissa kansalaisen ja kansakunnan sosiaalinen turva tai turvaverkko ei olekaan niin pitävä kuin on otaksuttu. Ei ole sattumaa, että Suomen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää kymmeniä tuhansia työssäoloehdon täyttäviä. Kärsijöiksi ovat jääneet etenkin nuoret palvelualojen työntekijät.

Tätä syvempikin muutos löytyy. Työn, työsuhteiden ja työmarkkinoiden muutokset ovat vaikuttaneet työttömyysturvaan. On epätyypillisiä työsuhdetta, sirpaletyötä, vuokratyötä, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä, freelancereita ja osa-aikayrittäjiä.

Olennaista on, että sosiaaliturva kantaisi kansalaiset kriisivaiheiden yli. Nyt vaikuttaa siltä, että kriisit toistuvat jatkossa, mutta järjestelmät eivät reagoi niihin.

Keskustelu ei ole uusi. 1950-luvulla oli samanlaisia puutteita. Silloin kyse oli kausityöttömyydestä, kun pienviljelijät tekivät pääsääntöisesti omaa työtään, mutta toimivat myös lyhytaikaisissa työsuhteissakuten esimerkiksi tukinajossa tai -uitossa. Pientila ei tarjonnut täyttä elantoa, ja työttömyysjaksot saattoivat olla parin, kolmen kuukauden mittaisia.

Maalaisliitossa uskottiin siihen, että maaseutuhenkinen elämätapa säilyisi oman työn, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmällä.

Vasemmalla ja oikealla rakennettiin kaupunkien ja palkkatyön yhteiskuntaa. Haaveena olivat pysyvät ja pitkäaikaiset palkkatyösuhteet. Sen varaan sosiaalitukijärjestelmä sitten rakennettiin.

Jo nykyistä järjestelmää perustettaessa siihen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet olivat tiedossa. Yleisen työttömyysvakuutuksen toteutuminen oli varsin lähellä 1950-luvun lopulla. Esitys kuitenkin kaatui eduskunnassa ja lopulta päädyttiin vapaaehtoiseen, kassaperusteiseen järjestelmään.

Vastakkain olivat silloisen Maalaisliiton ja SKDL:n kannattama yleinen ansioturva

ja sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen kassaperusteinen järjestelmä, jota työmarkkinajärjestöt tukivat.

Asiallinen ero mallien välillä oli tuolloinkin se, että osa pääsi paremman työttömyysturvan piiriin.

Ja nyt meillä on yhä vahvasti pitkäaikaisten ja kokopäiväisten työsuhteiden varaan muodostunut jäykkä järjestelmä.

Tämä laajemman kehityksen tunnistaminen antaa taustaa sille miksi nyt olisi aika miettiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista.

Uuden sukupolven työ on usein yhdistelmä montaa eri vaihetta ja työtä. Siksi mikään jäykkä järjestelmä ei toimi kaikissa tilanteissa. Kaivataan joustavuutta.

Keskusta on pitänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille esillä, niin 50-luvulla, 90-luvulla kuin viimeksi vaaliohjelmamme talouslinjauksessa edellisissä eduskuntavaaleissa. Laajaa kannatusta asian edistäminen ei ole kuitenkaan aiemmin saanut.

Pidän kaikkiaan merkittävänä muutoksena, että myös Kokoomus on ilmoittanut nyt kannattavansa yleistä ansioturvaa. Toivon toki, että tämä näkyisi myös Kokoomuksen muissa sosiaalipoliittisissa linjauksissa.

Yhtä kaikki kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Ilmastosyytettyjen vastine

23.9.2021

Kun seuraa uutisointia ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuntuu lappilainen elämäntapa olevan monella tapaa keskiössä. 

Kivihiilen lämmöstä on kyetty osoittamaan useita Lappia koskevia syntejä: maatalous, metsät, malmit sekä oma auto nyt ainakin.

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on sukupolvensa näköinen - juuret kotimaaperässä, mutta maailmaa nähnyt ja avarakatseinen. Katri on rohkea alueellisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolenpitäjä."