20.7.2020

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua

Keskustelu on nyt edennyt perinteiseksi työmarkkinajärjestöjen väliseksi kiistaksi. Tätä ei pidä pelätä, sen voi ottaa myös merkkinä asian edistymisestä. Asiaa on toki katsottava yhdessä työmarkkinajärjestöjen, etenkin kassoja hoitavien ammattijärjestöjen kanssa.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, koska valuvika on ilmeinen. Pidän yleistä ansioturvaa mahdollisena. Paikka tämän linjaamiselle avautuu viimeistään sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa työssä.

Järjestelmä kaipaa kipeästi muitakin muutoksia. Yksinyrittäjien sosiaaliturva on eräs tällainen. Järjestelmällistä työtä kaikkien pienimpien eläkkeiden nostamiseksi on myös jatkettava.

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Korona-aika nosti esiin tilanteita, joissa kansalaisen ja kansakunnan sosiaalinen turva tai turvaverkko ei olekaan niin pitävä kuin on otaksuttu. Ei ole sattumaa, että Suomen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää kymmeniä tuhansia työssäoloehdon täyttäviä. Kärsijöiksi ovat jääneet etenkin nuoret palvelualojen työntekijät.

Tätä syvempikin muutos löytyy. Työn, työsuhteiden ja työmarkkinoiden muutokset ovat vaikuttaneet työttömyysturvaan. On epätyypillisiä työsuhdetta, sirpaletyötä, vuokratyötä, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä, freelancereita ja osa-aikayrittäjiä.

Olennaista on, että sosiaaliturva kantaisi kansalaiset kriisivaiheiden yli. Nyt vaikuttaa siltä, että kriisit toistuvat jatkossa, mutta järjestelmät eivät reagoi niihin.

Keskustelu ei ole uusi. 1950-luvulla oli samanlaisia puutteita. Silloin kyse oli kausityöttömyydestä, kun pienviljelijät tekivät pääsääntöisesti omaa työtään, mutta toimivat myös lyhytaikaisissa työsuhteissakuten esimerkiksi tukinajossa tai -uitossa. Pientila ei tarjonnut täyttä elantoa, ja työttömyysjaksot saattoivat olla parin, kolmen kuukauden mittaisia.

Maalaisliitossa uskottiin siihen, että maaseutuhenkinen elämätapa säilyisi oman työn, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmällä.

Vasemmalla ja oikealla rakennettiin kaupunkien ja palkkatyön yhteiskuntaa. Haaveena olivat pysyvät ja pitkäaikaiset palkkatyösuhteet. Sen varaan sosiaalitukijärjestelmä sitten rakennettiin.

Jo nykyistä järjestelmää perustettaessa siihen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet olivat tiedossa. Yleisen työttömyysvakuutuksen toteutuminen oli varsin lähellä 1950-luvun lopulla. Esitys kuitenkin kaatui eduskunnassa ja lopulta päädyttiin vapaaehtoiseen, kassaperusteiseen järjestelmään.

Vastakkain olivat silloisen Maalaisliiton ja SKDL:n kannattama yleinen ansioturva

ja sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen kassaperusteinen järjestelmä, jota työmarkkinajärjestöt tukivat.

Asiallinen ero mallien välillä oli tuolloinkin se, että osa pääsi paremman työttömyysturvan piiriin.

Ja nyt meillä on yhä vahvasti pitkäaikaisten ja kokopäiväisten työsuhteiden varaan muodostunut jäykkä järjestelmä.

Tämä laajemman kehityksen tunnistaminen antaa taustaa sille miksi nyt olisi aika miettiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista.

Uuden sukupolven työ on usein yhdistelmä montaa eri vaihetta ja työtä. Siksi mikään jäykkä järjestelmä ei toimi kaikissa tilanteissa. Kaivataan joustavuutta.

Keskusta on pitänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille esillä, niin 50-luvulla, 90-luvulla kuin viimeksi vaaliohjelmamme talouslinjauksessa edellisissä eduskuntavaaleissa. Laajaa kannatusta asian edistäminen ei ole kuitenkaan aiemmin saanut.

Pidän kaikkiaan merkittävänä muutoksena, että myös Kokoomus on ilmoittanut nyt kannattavansa yleistä ansioturvaa. Toivon toki, että tämä näkyisi myös Kokoomuksen muissa sosiaalipoliittisissa linjauksissa.

Yhtä kaikki kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Lapin yliopistoon tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

19.3.2023

Opettajien ammattijärjestön Lapin piirin vaalipaneelissa 17.3. otin kantaa vaka-opettajien koulutukseen.

Lue lisää

Lapin elinkeinot rinnakkain

18.3.2023

Lappi on valtavan monipuolinen. On koskematonta erämaata ja Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita.

Samalla väkiluku on hiljalleen laskenut vuosikymmeniä.

Suunnan kääntäminen onnistuu vain työn kautta.

Lappi elää niin teollisuudesta, matkailusta, maa- ja metsätaloudesta, poroista, rajakaupasta.

Meidän tehtävä on yhdistää tämä kaikki.

Tehdään työtä, jotta Lappi tarjoaa elämisen edellytykset tulevillekin sukupolville.

Lue lisää

Eduskuntavaalivideo: Lapin sitkeää tekoa

15.3.2023

Uskallan väittää, että Lappiin liittyvissä asioissa minua ei viilata linssiin. Teollisuutta puolustan ja osaan puolustaa lujaa, matkailua edistän, tajuan talouden ja luonnon reunaehdot. Osaan ottaa turpaankin. Sekin on politiikassa yllättävän tärkeä taito. Vaikeina hetkinä ei pidä jäädä maahan makaamaan, vaan sieltä on aina noustava. Osalle varmasti ärsytykseen asti puolustan kotimaakuntani ihmisten oikeutta elämäntapaansa, koulutukseen ja työllisyysmahdollisuuksiin. Tällä linjalla aion jatkaa, jos kansa suo. Sie päätät, jatkuuko työ.

Lue lisää

Laitetaan uutta putkeen Lapin liikennehankkeiden puolesta!

10.3.2023

Yhteistyöllä olemme saaneet monia tärkeitä Lapin hankkeita aikaiseksi. Valtatie 4 Oulun ja Simon välillä tulee kuntoon. Simon risteyksetkin tulevat valmiiksi. Kemin Ajoksen satama syvätään ja raide Suomesta Ruotsiin sähköistetään.

Nyt on uusien hankkeiden vuoro. Kolarin rata täytyy sähköistää, Käsivarrentie kunnostaa ja monia Itä-Lapin hankkeita saada eteenpäin.

Sie päätät, jatkuuko työ!

Lue lisää

Sie päätät, jatkuuko työ!

3.3.2023

Työhuoneen ovi on nyt suljettu ja kuukauden kuluttua tiedämme, saanko sen jälleen avata.

Lue lisää

Emme saa unohtaa, mitä Ukrainassa tapahtuu

24.2.2023

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on tänään kulunut vuosi.

Lue lisää

Lisää Katrin kirjoituksia

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua

Katrista matkan varrella sanottua

Katrista matkan
varrella sanottua