17.5.2020
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen
Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.
Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.
Joku voi kysyä, eikö isänmaallisuutta voisi ilmentää iloisemmin kuin muistelemalla sotien kauheuksia? Ja näinhän usein tehdäänkin. Isänmaan vapaus on iloinen asia, mutta samalla se on myös vakava asia. Tuhannet antoivat viime sodissakin henkensä Suomen vapauden puolesta. Taistelematta jääminen ja antautuminen olisi sekin ollut vaihtoehto, mutta sen hinta olisi ollut todella raskas. Meidän, jotka emme ole sota-aikoja kokeneet, on hyvä muistella sankarivainajia ja käsittää, miten rankkoja aikoja Suomessa on eletty. Sankarivainajien elämä jäi kesken. Luultavasti osa sodissa kaatuneista olisi ilman sotaa vielä nytkin elossa reippaina yhdeksänkymppisinä, pitkän päivätyön jälkeen lastenlapsistaan iloitsevina senioreina. Niin moni elämä jäi kesken. Emme saa unohtaa.
19.3.2023
Opettajien ammattijärjestön Lapin piirin vaalipaneelissa 17.3. otin kantaa vaka-opettajien koulutukseen.
Lue lisää
18.3.2023
Lappi on valtavan monipuolinen. On koskematonta erämaata ja Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita.
Samalla väkiluku on hiljalleen laskenut vuosikymmeniä.
Suunnan kääntäminen onnistuu vain työn kautta.
Lappi elää niin teollisuudesta, matkailusta, maa- ja metsätaloudesta, poroista, rajakaupasta.
Meidän tehtävä on yhdistää tämä kaikki.
Tehdään työtä, jotta Lappi tarjoaa elämisen edellytykset tulevillekin sukupolville.
Lue lisää15.3.2023
Uskallan väittää, että Lappiin liittyvissä asioissa minua ei viilata linssiin. Teollisuutta puolustan ja osaan puolustaa lujaa, matkailua edistän, tajuan talouden ja luonnon reunaehdot. Osaan ottaa turpaankin. Sekin on politiikassa yllättävän tärkeä taito. Vaikeina hetkinä ei pidä jäädä maahan makaamaan, vaan sieltä on aina noustava. Osalle varmasti ärsytykseen asti puolustan kotimaakuntani ihmisten oikeutta elämäntapaansa, koulutukseen ja työllisyysmahdollisuuksiin. Tällä linjalla aion jatkaa, jos kansa suo. Sie päätät, jatkuuko työ.
Lue lisää10.3.2023
Yhteistyöllä olemme saaneet monia tärkeitä Lapin hankkeita aikaiseksi. Valtatie 4 Oulun ja Simon välillä tulee kuntoon. Simon risteyksetkin tulevat valmiiksi. Kemin Ajoksen satama syvätään ja raide Suomesta Ruotsiin sähköistetään.
Nyt on uusien hankkeiden vuoro. Kolarin rata täytyy sähköistää, Käsivarrentie kunnostaa ja monia Itä-Lapin hankkeita saada eteenpäin.
Sie päätät, jatkuuko työ!
Lue lisää3.3.2023
Työhuoneen ovi on nyt suljettu ja kuukauden kuluttua tiedämme, saanko sen jälleen avata.
Lue lisää24.2.2023
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on tänään kulunut vuosi.
Lue lisää
Viljas Mari