22.7.2020

EU:n rahoitusratkaisusta

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. 

Olen saanut paljon palautetta EU:n rahoitusratkaisuun liittyen, kiitos niistä kaikista.

Eduskunta tulee päätöstä käsittelemään. Brysselissä tehty ratkaisu sisältää monia meidän taloutta edistäviä asioita, mutta myös monia todella hankalia ja vaikeita kysymyksiä.

Haluan vielä laajentaa näkökulmaa asiasta käytävään keskusteluun.

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. Jo pitkään olemme seuranneet Kiinan ja USA:n kauppasotaa. Tämä asetelma ei ole poistumassa minnekään.

Tämä huoli lienee myös Saksan ajattelun taustalla. Kilpailukykyinen ja verraten vähävelkainen maa on voinut tukea maansa elinkeinoelämää ja teollisuutta valtavilla summilla.

Kiina on jo pitkään etsinyt sijoituskohteita globaalisti, mukaan lukien Euroopasta. Koronan runtelemat eurooppalaiset yritykset ovat epäilemättä kiinalaisen kiinnostuksen kohteena. Näin myös Suomen osalta.

Rahoitusratkaisua on peilattava myös tätä taustaa vasten. EU-alue on meille tärkein viiteryhmä. Se on sitä myös kaupallisesti. Tähän liittyy myös huoli keskeisen talousalueemme pärjääminen kokonaisuudessaan. Laaja eurooppalainen lama iskisi vääjäämättä myös meihin.

Meillä on Suomessa valitettavasti kaikki syyt olla huolissamme teollisuuden osalta. En usko, että olemme kaikkein huonoimpia uutisia teollisuudesta vieläkään nähneet.

Voidaan kait sanoa, että noin puolet Suomen kansantaloudesta tulee viennistä. Suomen tärkein yksittäinen vientimaa on Saksa. Jonkin verran perässä tulevat muun muassa Ruotsi ja Venäjä.

Uskon, että Euroopan tason rahoitusratkaisu tältä osin vahvistaa omaa talouttamme. On parempi pyrkiä vahvistamaan Euroopan tason ratkaisuja kuin altistaa heikentyneet yritykset laajasti muiden maiden ostoslistalle.

Olennaista on, että EU-tason ratkaisut todella edistävät investointeja ja vievät askeleen poispäin myös Suomea todella uhkaavasta vientilamasta. Tähän liittyy se, että rahan käyttöä tulee myös valvoa.

Saavuttiko Suomi sitten tavoitteensa?

Tuleva talouskehitys ratkaisee sen, hyötyykö Suomi ratkaisusta vai ei.

Mutta myös maksuosuuksia pitää tarkastella.

Tiedossa on ollut, että Suomi on nettomaksajana EU-jäsenyydestä, mutta edelleen suhteessa bkt:hen tai asukaslukuun paljon pienemmällä osuudella kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Hollanti tai Itävalta.

Kaikkiaan näyttäisi ainakin alustavasti siltä, että mikäli huomioidaan sekä seitsenvuotinen EU-budjetti että elpymisväline eli rahoitusratkaisut kokonaisuudessaan, on Suomi todennäköisesti nettomaksajista pienin suhteessa BKT:hen. Tämä varmistuu ja tarkentuu myöhemmin, mutta tulos on joka tapauksessa tämän suuntainen.

Ja tämä siis nuukamaiden jäsenmaksupalautuksista huolimatta. Ja tässä on muistettava myös Brexitin jättämä aukko, Iso-Britannia kun oli merkittävä nettomaksaja EU:ssa.

Saamapuolella hyvänä voi pitää sitä, että maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Suomi tulisi saamaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euron vuosittaisen EU-rahoituksen. Tämä on noin 6 % enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Tästä laajemmin yritystoimintaa edistävää maaseudun kehittämisrahoitusta on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Samoin aluekehitykseen liittyvät ratkaisut ovat Suomen edun mukaisia.

Siitä emme kuitenkaan pääse mihinkään, että tavoitteemme eivät kaikilta osin toteutuneet.

Mielestäni elvytyspaketin enemmistö olisi tullut rahoittaa lainana, ei avustuksina. Nyt molempia on suunnilleen yhtä paljon. Myös maksuaika on tavattoman pitkä eikä paketin kokoa saatu pienennettyä.

Mistä olen huolissani?

Teollisuuden pärjäämisen lisäksi keskusteluun on nostettava EU:n suunta.

EU:n omiin nimiinsä ottama velka tulee olemaan yksi askel kohti integraatiota. En ole missään vaiheessa pitänyt hyvänä tapaa ujuttaa EU:ta kohti syvempää integraatiota ilman siitä käytävää laajempaa keskustelua.

Haluavatko Euroopan kansa tai haluavatko suomalaiset tällaista kehitystä? Tehdäänkö koronakriisin varjolla muutakin kuin koronaelvytystä, tai avataanko tietä siihen suuntaan?

Mikäli tällaista laajaa keskustelua EU:n toimivallasta, tavoitteista ja suunnasta ei käydä, tulee se johtamaan EU:n heikentyvään hyväksyttävyyteen.

Nyt edenneet ratkaisut eivät tee EU:sta vielä liittovaltiota, mutta askel siihen suuntaan on otettu, eikä tästä ole käyty riittävää keskustelua. Nyt perussopimuksia ei olla muuttamassa, mutta uskon, että tulemme lähivuosina näkemään tähän liittyviä esityksiä.

Toivon, että EU:n tulevasta suunnasta käytäisiin nyt nähtyä paljon laajempaa keskustelua.

Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Ilmastosyytettyjen vastine

23.9.2021

Kun seuraa uutisointia ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuntuu lappilainen elämäntapa olevan monella tapaa keskiössä. 

Kivihiilen lämmöstä on kyetty osoittamaan useita Lappia koskevia syntejä: maatalous, metsät, malmit sekä oma auto nyt ainakin.

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Katri on minulle tullut tutuksi aktiivisessa järjestötoiminnassa sekä myös kilpakumppanina vaalikentillä. Hänen vahvuutensa ovat yhteistyökykyisyys, kansainvälisyys, laajakatseisuus ja ennen kaikkea inhimillisyys. Katrin luontainen ominaisuus kuunnella ja arvostaa myös poikkeavia mielipiteitä on luonteenpiirre, joka yhdessä vahvan tietopohjan kanssa antaa hyvät valmiudet ottaa vastaan vaativiakin tehtäviä.”