Vanhat vahvuudet uudessa iskussa

Pari viikkoa sitten Kemi nousi kansallisesti uutisten ykkösaiheeksi, kun kiinalainen bioenergiayritys Kaidi julkaisi kiinnostuksensa biojalostamon rakentamiseksi. Kaidi on ostanut Vapon hankkeen lupineen päivineen. Lopullinen päätös investoinnista on luvattu tämän vuoden loppuun mennessä. Mikäli miljardiluokan investointi toteutuu, alkaa seutukunnassa aivan eritahtinen vilske kuin, mihin viime vuosina on totuttu.

Oivaltaakseen Kaidin kaltaisen jättiläisen kiinnostuksen panostaa juuri Suomeen ja Kemiin täytyy mennä muutaman vuoden taakse. Keskustajohtoinen Vanhasen II hallitus vastasi EU:sta tulleisiin vuodelle 2020 asetutteihin uusiutuvan energian tavoitteisiin ja päästövähennyksiin.

Suomi on onnistunut ilmastonmuutoksen vastaamisessa hyvin. Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan pääosin jo tänä vuonna. Yksi mielenkiintoisimmasta tavoitteista oli EU:n toive lisätä uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä. Suomi valitsi keinoksi sen, että perinteiseen polttoaineiseen sekoitetaan 10 % biopolttoainetta. Elinkeinoministeri Pekkarinen haistoi tässä mahdollisuudet kotimaiseen tuotantoon ja tuplasi EU:n asettaman tavoitteen 20 %:iin.

Näillä ratkaisuilla kyettiin luomaan myös globaalia kysyntää omaavat uusiutuvan biopolttoaineen markkinat. Voi kuulostaa kummalta, että poliittisella päätöksellä luodaan markkinat, mutta ilman poliittisia ratkaisuja emme voi ilmastonmuutokseen vastata.

Sipilän hallitus kirjoitti hallitusohjelmaan, että biopolttoaineistrategiaa jatketaan aiempaa voimallisemmin. Tavoite on, että kaikesta Suomessa käytetystä fossiilisesta polttoaineesta 40 % on uusiutuvaa kotimaista biopolttoainetta viimeistään vuonna 2030.

Tämä on ollut suurin syy sille, miksi kiinalaiset rahamiehet ovat löytäneet bioenergian sijoituskohteekseen nimenomaan Suomen. Pekka Koponen, Kaidin Suomen liiketoimintojen johtaja kertoi aivan suoraan, että investointihalukkuuteen on vaikuttunut hallituksen kunnianhimoiset bioenergialinjaukset. Politiikalla siis voi vaikuttaa. Kemin sijaintia selittää Lounais-Lapin vahvuudet: metsät, logistiikka ja osaaminen.

Kemi voi nyt tehdä suomalaista metsäteollisuushistoriaa. Maltti on valttia tässäkin asiassa ja vielä ei kannata nuolaista. Kemiltä on mennyt viime vuosina myös monta isoa hanketta sivusuun.

Jossain vaiheessa kuitenkin joku hankkeista onnistuu. Tämä muuttaa seutukunnalla suuntaa ja muistuttaa julkista valtaa siitä, mikä onkaan suomalaisen leivän isä. Se ei ole julkishallinto, vaan yritteliäisyys, investoinnit ja teollisuus.

Investoinnin jälkeen on aika herätä siihen, että julkisten palveluiden tulee olla kohdillaan, tukemassa aktiivista taloustoimintaa.

Nimittäin talousluvut, joilla kaikkia aina perustellaan, nehän ovat seutukunnalla kunnossa. Julkishallinnon vetäytyminen on tapahtunut siis jollain muilla kuin taloudellisilla perusteilla tämän seutukunnan kohdalla.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 2.3.2016