25.3.2015
Miten Suomi kisakuntoon - Tervakuksassa tuvan täydeltä kysymyksiä
Kiersin Suomen Akatemian tutkimuksessa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ministeriksi valitun Maurin Pekkarisen ja kansanedustaja Markus Lohen kanssa. Tervakuksassa oli enemmän väkeä kuin pääministeri Stubbin vieraillessa. Puhuimme etenkin siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä sen eteen, että suomalainen työ pärjää kansainvälisesti.
Pekkarisen analyysi Suomen tilanteesta oli lyhyesti sanottuna tyly.
Pekkarinen vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin, jälkimmäisen vahvaksi eduksi. Eurojäsenyyden myötä emme ole voineet rahapolitiikan keinoin turvata vientituotteittemme kilpailukykyä. Ruotsi on sitä vastoin suhdanteet huomioinut ja voinut Ruotsin kruunun arvoa säätää eli tässä tapauksessa laskea. Näin Ruotsi pystyi osaltaan suojautumaan metsäteollisuuden rakennemuutokselta. Kovimmat iskut otti vastaan Suomi.
Ruotsissa talous on kasvanut kaiken aikaa. Sitä vastoin EU: n komission tuoreimman arvion mukaan talouden kehitysnäkymät asettuvat Suomessa EU: n 28 maan joukossa sijalle 26.
Pekkarisen mukaan myös finanssipolitiikan keinot, eli valtion budjetin kautta päätettävät verot ja määrärahat, ovat valtionvelan myötä rajalliset.
Tärkeimmäksi kilpailukykyä parantavaksi seuloutuu siten työmarkkinajärjestelmä. Pekkarisen mukaan nyt on kyettävä sopimaan kaikkien intressiryhmien kesken siitä, että uudistamme työmarkkinoita joustavammaksi ja asetamme työn hinnan oikealle tasolle. On yksinkertaisesti sitouduttava tekemään enemmän.
Omassa puheenvuorossani korostin luonnonvarojemme ja koulutuksemme merkitystä uuden kasvun aikaan saamiseksi.
Meillä jää jatkuvasti valtava määrä kotimaista, uusiutuvaa puuta hyödyntämättä. Joka vuosi kasvavasta puun määrästä, peräti neljännes, vähän rumasti sanottuna, mätänee käyttämättömänä metsään.
Samaan aikaan Suomessa noin puoli miljoonaa työkykyistä ihmistä on vailla työtä, Lapissa suhteellisesti vielä useampi.
Meillä on ollut perinteisesti myös hyvä koulutusjärjestelmä, jonka alasajon nykyinen hallitus aloitti. Mielestäni meillä ei ole muuta vaihtoehtoa koulutuksen osalta kuin luottaa tulevaan, luottaa siihen, että jatkossakin pärjäämme osaamiselle. Palkkojen polkumyyntiin meillä ei kannata kilpailla, emme sitä kisaa voita. Samaa mieltä olen kuitenkin erittäin maltillisten palkkaratkaisujen osalta, olettaen, että siten saadaan osaamisemme paremmin maailmalle kaupaksi ja siten sadat tuhannet työttömät takaisin työelämään.