1.9.2019

Suurituloisimpien yritysjohtajien ansiot ja eläkeohjelmat eivät vastaa suomalaisten oikeudentajua

Nyt suurimpien yhtiöiden ylimmän johdon palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä päätökset tehdään yhtiöiden hallituksissa, jossa yritysjohtajat tuntuvat istuvan ristiin ja rastiin. 

Maltti ja kohtuus tuntuvat jäävän näinä aikoina aivan liian vähälle arvolle.

Ylimmän johdon palkkojen, palkkioiden ja eläke-etuuksien kehitys tuntuu liikkuvan aivan omissa sfääreissään. Suurituloisimpien yritysjohtajien ansiot ja eläkeohjelmat eivät mitenkään vastaa suomalaisten oikeudentajua. 

Missään tapauksessa valtionyhtiöiden ei pidä olla tässä kehityksessä suunnannäyttäjiä. Näissä pitäisi muutenkin olla tilannetajua, ajattelisin, että se voisi olla myös muidenkin kuin valtio-omisteisten yritysten omistajien edunmukaista.

Hyvässä muistissa on viime kertaiset työmarkkinaratkaisut. 

Työn­te­ki­jät hoi­tivat oman leiviskänsä, mutta joh­ta­jien palk­ka­mal­tista ei ollut tietoakaan. Vastaantuloa ylimmän johdon jättiansioissa olisi silloin todella tarvittu, mutta siihen ei viisaus riittänyt. Vääjäämättä mieleen tulee ahneus ja oman erinomaisuuden tunne. 

Ilmiö on globaali ja siihen voi myös kansainvälisesti vaikuttaa. Lainsäädäntö on muuttumassa koko EU:n alueella siten, että yhtiökokouksen eli pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien on käsiteltävä nykyistä laajemmin yhtiön ylimmän johdon palkkiopolitiikkaa. 

Pidän tätä suuntaa hyvänä, koska yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulevat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Tämä mahdollistaa myös osakkeenomistajien keskustelun siitä ovatko nämä ylisuuret ohjelmat todella yhtiöidenkään edun mukaisia.

Nyt suurimpien yhtiöiden ylimmän johdon palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä päätökset tehdään yhtiöiden hallituksissa, jossa yritysjohtajat tuntuvat istuvan ristiin ja rastiin. 

Maltti ja kohtuus tuntuvat jäävän näinä aikoina aivan liian vähälle arvolle.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskusta tarvitsee valovoimaisen, vahvalta aatepohjalta puoluetta uuteen nousuun luotsaavan puheenjohtajan. Siksi Katri Kulmuni."