15.10.2015
Suuret yliopistot eivät ole menestyksen tae
Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.
Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.
Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.
Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin professori Anne Brunila esitti 12.10. Suomen korkeakoulujen määrän radikaalia vähentämistä. Brunilan mukaan ”liian laaja korkeakouluverkko näivettää ja rapauttaa tutkimusta, tiedettä ja koulutusta”.
Brunilan kritiikki kohdistuu maakuntien keskimääräistä pienempiin korkeakouluihin. Hänen mukaansa maakuntien korkeakouluyksiköt ovat vain vanhanaikaisen ”alue- ja reviiripolitiikan” seurausta.
Brunila ei tunnusta maakuntien korkeakoulujen kansallista tai alueilleen tuottamaa lisäarvoa. Korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.
Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.
KTT Antti Fredriksson Turun yliopistosta on analysoinut Suomen yliopistojen tilinpäätöksiä vuosilta 2010–2014 (Acatiimi 6/15). Vertailtaessa tilikaudella 2014 suoritettujen yliopistotutkintojen määrää yhteenlaskettuihin henkilötyövuosiin pärjäsivät pienet Hanken, Lapin yliopisto ja Vaasan yliopisto parhaiten. Sama kolmikko oli kärjessä myös vertailtaessa yhteenlaskettuja julkaisuja suhteessa yliopistojen liikevaihtoon.
Rahoituksen kohdentamisesta tilikaudella 2014 Fredriksson toteaa, että ”puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on siten korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.”
Suuret yliopistot pärjäsivät viime vuonna paremmin, kun julkaisuissa otettiin huomioon vain vertaisarvioidut tieteelliset alkuperäisartikkelit – joiden merkitys korostuu lääke- ja luonnontieteissä – ja niiden määrä suhteutettiin henkilötyövuosiin.
Pakonomaisten yhteenliittämisten sijaan yliopistojen tulee jatkaa omaa profiilityötään. Kehittyä täytyy, mutta tieteen taso ei käskemällä parane.
Katri Kulmuni
kansanedustaja (kesk.)
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena useassa maakuntalehdessä 14.-15.10.2015
19.3.2023
Opettajien ammattijärjestön Lapin piirin vaalipaneelissa 17.3. otin kantaa vaka-opettajien koulutukseen.
Lue lisää
18.3.2023
Lappi on valtavan monipuolinen. On koskematonta erämaata ja Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita.
Samalla väkiluku on hiljalleen laskenut vuosikymmeniä.
Suunnan kääntäminen onnistuu vain työn kautta.
Lappi elää niin teollisuudesta, matkailusta, maa- ja metsätaloudesta, poroista, rajakaupasta.
Meidän tehtävä on yhdistää tämä kaikki.
Tehdään työtä, jotta Lappi tarjoaa elämisen edellytykset tulevillekin sukupolville.
Lue lisää15.3.2023
Uskallan väittää, että Lappiin liittyvissä asioissa minua ei viilata linssiin. Teollisuutta puolustan ja osaan puolustaa lujaa, matkailua edistän, tajuan talouden ja luonnon reunaehdot. Osaan ottaa turpaankin. Sekin on politiikassa yllättävän tärkeä taito. Vaikeina hetkinä ei pidä jäädä maahan makaamaan, vaan sieltä on aina noustava. Osalle varmasti ärsytykseen asti puolustan kotimaakuntani ihmisten oikeutta elämäntapaansa, koulutukseen ja työllisyysmahdollisuuksiin. Tällä linjalla aion jatkaa, jos kansa suo. Sie päätät, jatkuuko työ.
Lue lisää10.3.2023
Yhteistyöllä olemme saaneet monia tärkeitä Lapin hankkeita aikaiseksi. Valtatie 4 Oulun ja Simon välillä tulee kuntoon. Simon risteyksetkin tulevat valmiiksi. Kemin Ajoksen satama syvätään ja raide Suomesta Ruotsiin sähköistetään.
Nyt on uusien hankkeiden vuoro. Kolarin rata täytyy sähköistää, Käsivarrentie kunnostaa ja monia Itä-Lapin hankkeita saada eteenpäin.
Sie päätät, jatkuuko työ!
Lue lisää3.3.2023
Työhuoneen ovi on nyt suljettu ja kuukauden kuluttua tiedämme, saanko sen jälleen avata.
Lue lisää24.2.2023
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on tänään kulunut vuosi.
Lue lisää
Koskinen Riitta