4.11.2015
Suoraan kansainvälisille kentille
Finnair teki ensimmäistä kertaa aikoihin ylijäämäisen osavuosikatsauksen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan nollan tietämillä. Se on saavutus firmalle, joka on vuodesta toiseen rämpinyt alijäämällä. Tästä hyvästä uutisesta huolimatta perjantai-iltani myös pilasi Finnair. Ei sillä, että lento olisi ollut myöhässä, vaan sillä, mitä Finnairin toimitusjohtaja uutisen yhteydessä televisiossa totesti. Käytännössä toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa eroon alle 100 000 matkustajan kentistä. Kemi-Tornio on yksi näistä.
Suomi on tippunut totaalisesti kelkasta tarjotakseen halpalentoyhtiöille mahdollisuuksia operoida Suomesta suoraan kansainvälisille kentille. Halpalentoyhtiöiden läpimurto on perustunut hieman toisenlaiseen toimintaan, kuin mille kansalliset lentoyhtiöt ovat toimintansa rakentaneet. Kansalliset lentoyhtiöt pitävät kiinni omastaan. Suomen ilmatilassa kotimaisia matkustajia lennättää 80 prosenttisesti sinivalkoiset siivet. Muissa maissa kotimaan liikenteen osuus kansallisilla lentoyhtiöllä on noin puolet tuosta.
Lentoliikenne on kasvuala. Se porhaltaa noin 5% vauhdilla vuosittain eteenpäin. Suomessa lentoliikenne kasvaa ainoastaan 2,4% vuodessa. Vertailtaessa naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan tilanne tulee selvästi esiin. Norjassa viimeisen 15 vuoden aikana matkustajamäärät ovat kasvaneet lähes 11 miljoonalla reissaajalla. Ruotsissa melken 5 miljoonaa matkustajaa on tullut lisää samassa ajassa. Suomessa kasvuluku on ollut vain 200 000 uutta matkalaista.
Muissa pohjoismaissa on ymmärretty lentokenttien kansantaloudellinen vaikutus. Lentoliikennestrategiassa kuviteltiin saavutettavan säästöjä, jos maakuntakenttiä laitetaan kylmäksi. Laskelmista oli unohtunut aluetaloudelliset vaikutukset. 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta tulee Uudenmaan ulkopuolelta. Se on vientiä ja matkailua. Jos ei ole lentokenttiä, joilta bisnestä tehdä ei BKT porskuta. On laskettu, että 10% kasvu lentoliikenteeseen kasvattaisi BKT:a Suomessa 0,5%.
Lentoliikennestrategia lähtee siitä, että Helsinki-Vantaan ja maakuntakenttien välillä pitää olla säännöllistä reittiliikennettä. Näinkin, mutta lisänä pitäisi olla myös suoria kansainvälisiä yhteyksiä Eurooppaan. Tämä on Lapin matkailulle ja teollisuudelle todella suuri kysymys.
Finnairille toteaisin lopuksi, että ei ole reilua puhua 100 000 matkustajasta, kun se ei ole edes teoreettisesti nyt mahdollinen. Potkurikoneen kyytiin mahtuu 68 matkustajaa. Vuoroja on kaksi suuntansa päivässä ja viikonloppuisin yksi. Vaikka koneet olisivat joka päivä täynnä, ei matkustajia siltikään mahtuisi kyytiin 100 000. Jos tavoite halutaan saavuttaa, kannattaisi varmaan ensin mahdollistaa edes noin niin kuin teoriassa se, vaikkapa vuoroja lisäämällä.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio-kaupunkilehdessä 4.11.2015
19.3.2023
Opettajien ammattijärjestön Lapin piirin vaalipaneelissa 17.3. otin kantaa vaka-opettajien koulutukseen.
Lue lisää
18.3.2023
Lappi on valtavan monipuolinen. On koskematonta erämaata ja Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita.
Samalla väkiluku on hiljalleen laskenut vuosikymmeniä.
Suunnan kääntäminen onnistuu vain työn kautta.
Lappi elää niin teollisuudesta, matkailusta, maa- ja metsätaloudesta, poroista, rajakaupasta.
Meidän tehtävä on yhdistää tämä kaikki.
Tehdään työtä, jotta Lappi tarjoaa elämisen edellytykset tulevillekin sukupolville.
Lue lisää15.3.2023
Uskallan väittää, että Lappiin liittyvissä asioissa minua ei viilata linssiin. Teollisuutta puolustan ja osaan puolustaa lujaa, matkailua edistän, tajuan talouden ja luonnon reunaehdot. Osaan ottaa turpaankin. Sekin on politiikassa yllättävän tärkeä taito. Vaikeina hetkinä ei pidä jäädä maahan makaamaan, vaan sieltä on aina noustava. Osalle varmasti ärsytykseen asti puolustan kotimaakuntani ihmisten oikeutta elämäntapaansa, koulutukseen ja työllisyysmahdollisuuksiin. Tällä linjalla aion jatkaa, jos kansa suo. Sie päätät, jatkuuko työ.
Lue lisää10.3.2023
Yhteistyöllä olemme saaneet monia tärkeitä Lapin hankkeita aikaiseksi. Valtatie 4 Oulun ja Simon välillä tulee kuntoon. Simon risteyksetkin tulevat valmiiksi. Kemin Ajoksen satama syvätään ja raide Suomesta Ruotsiin sähköistetään.
Nyt on uusien hankkeiden vuoro. Kolarin rata täytyy sähköistää, Käsivarrentie kunnostaa ja monia Itä-Lapin hankkeita saada eteenpäin.
Sie päätät, jatkuuko työ!
Lue lisää3.3.2023
Työhuoneen ovi on nyt suljettu ja kuukauden kuluttua tiedämme, saanko sen jälleen avata.
Lue lisää24.2.2023
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on tänään kulunut vuosi.
Lue lisää
Rönkkö Raimo Kalevi