6.7.2016

Punkkivapaa kansallispuisto

Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.

Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.

Kuva: luontoon.fi - Pekka Aho

 

Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.

Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.

Lapissa suhtautuminen luonnonsuojeluun on hieman kaksijakoinen. Emme halua ulkopuolisten tulevan opastamaan, kuinka elinympäristömme pitäisi suojella. Pahimmillaan huonosti tehty suojelu vaikeuttaa elinkeinojen kehittämistä. Haluamme itse päättää elinympäristöömme ja myös siitä, suojellaanko jokin asia vai ei. Yli kolmasosa Lapista on jo suojeltu, joten oman osamme olemme varmasti tehneet.

Suojelualueista kannattaisi ottaa ilo irti, kuten pohjoisempanakin on tehty. Kemi-Tornio on perinteisesti ollut Lapin ja koko Suomenkin teollisuuden voimakeskittymiä. Nouseva on myös matkailuteollisuus.

Perämeren kansallispuiston saavutettavuus on toistaiseksi vaikeaa. Jos olet veneilyharrastaja, pääset tutustumaan siihen tai, jos olet sisukas suksia talvijäällä, voi makkaraa käydä paistamassa kansallispuistossa, mutta suuremmat matkailijavirrat antavat odotuttaa. Kemin kaupunki on tehnyt sinnikästä työtä talvimatkailun parissa. Lumilinnan sekä jäänmurtaja Sampon kasvulukemat ensi vuodellekin ovat hurjia. Itseasiassa, vaikka Suomessa on alalla kuin alalla ollut taantumaa, talouden kasvu alkaa Lapista ja etenkin matkailusta.

Lapin matkailun haaste on kausiluonteisuus. Perämeren kansallispuisto näyttää talven viimassa varmasti komealta, mutta mukavampaa siellä on veneillä kesällä. Kansallispuiston matkailullinen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Vieressämme on myös toinen kansallispuisto. Haaparannan saariston Sandskär. Kansainvälisyys on valttimme. Missä päin maailmaa pääset seilaamaan kahdessa maassa, kahdessa kansallispuistossa? Tiedossani ei ole toista vastaavaa.

Veneilijät kertovat, että etelän vierasvenesatamat alkavat olla ruuhkaisia ja roskaisia. Sitä pelkoa ei ole Perämeren kansallispuistossa. Lisäksi meillä on ainakin toistaiseksi myös eräs merkittävä kilpailuetu. Perämeren kansallispuisto on punkkivapaa.  Toivotan onnistuneita kesäretkiä kaikille!

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio Kaupunkilehdessä 6.7.2016