Norjassa koko maa on tärkeä

Joskus vaikuttaa siltä, että aluepolitiikasta on tullut Suomessa saastunut sana. Sillä viitattiin ivallisessa mielessä kotiinpäin vetämiseen, siltarumpupolitiikkaan ja Keskustan poliittiseen ylivaltaan tietyillä alueilla. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan eräs keskeinen kulmakivi on kuitenkin ollut juurikin aluepolitiikka. Tapahtuipa se kaupungeissa tai harvaanasutuilla seuduilla. Poliittisten puolueiden ajamissa aluepoliittisissa linjoissa on toki historian saatossa ollut hurjia eroja.

Norjassa on miljoona asukasta vähemmän kuin Suomessa. Maassa on kuitenkin lähes sata kuntaa enemmän kuin meillä. Norjassa pieniä muutaman tuhannen asukkaan kuntia ei koeta riippakivenä valtion niskassa, vaan piristysruiskeena alueelliselle monimuotoisuudelle. Ajoittain Suomessakin keskustellaan kuntakysymyksissä niin sanotusta Norjan mallista, jossa harvaanasuttujen seutujen asukkaille kohdennetaan verohelpotuksia, opintolainojen anteeksi antamista ja korotettuja lapsilisiä. Suomalaiset aluekehitystyöryhmät päätyvät loppupäätelmissään usein vastaavanlaisiin ehdotuksiin. Näitä päätelmiä ei kuitenkaan yleensä oteta kuuleviin korviin. Toivottavasti hallituksen asettamat Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmät tuovat uusia ideoita vanhojen, aina alas ammuttujen esitysten tilalle.

Suomessa ajatellaan usein, ettei Norjasta voi ottaa alue- ja kunta-asioissa mallia. Näin väitetään vain siitä syystä, että Norjalla sattuu olemaan öljyä, kalaisat vedet ja vauraat varustamot, joiden tuotoilla voidaan panostaa myös alueisiin. Raha on varmasti osa totuutta, mutta ei Suomessakaan siitä suoranaisesti pulaa ole, vaikka toisin väitetään.

Norjassa puolueet väristä riippumatta tunnistavat aluepolitiikan tärkeyden. Pohjoisen Finnmarkin ja Tromssan maakunnat nähdään merkittävinä paitsi alueellisen tasa-arvoisuuden kannalta, myös laajemmin. Jäämeren rannikon asuttuna pitäminen on strategisesti tärkeää.

Suomessa vastaavaa poliittista konsensusta syrjäseutujen ja pohjoisen merkittävyydestä ei ole - ellei kysymyksessä ole Suomi-imagon hiominen. Silloin muistetaan mainita, miten mahtavia asioita pohjoinen ulottuvuus ja puhdas luonto ovat. Ne ovat kansallisen brändin kirkastamisen kulmakiviä, joilla ei ole poliittisten toimenpiteiden kanssa juurikaan yhteyttä.

Olin onnekas päästessäni reilu viikko sitten piipahtamaan Tromssassa. On aina yhtä yllättävää, miten mutkaisten ja vuoristoisten teiden takaa aukeaa hiljalleen kyliä ja kuntia matkalla kauniiseen Tromssan kaupunkiin. Tietämätön voisi väittää elämän kuihtuvan, mitä pohjoisemmaksi mennään. Enempää ei voisi olla väärässä. Siellähän elämää vasta onkin. 

Kirjoitus on julkaistu Pohjolan Sanomien Pohjoista puhetta-kolumnina 31.01.2012.