Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kun kaasua ei virtaa, hinnat nousevat. Kaasua tulee Etelä-Eurooppaan myös Pohjois-Afrikasta erityisesti Algeriasta, mutta isosti Eurooppa on ollut kaasuputkilla sidottu Venäjään.

Monin paikoin Euroopassa kaasusta tehdään sähköä. Kun kaasusta tulee pulaa, nostaa se myös sähkön hinnan korkeaksi. Sähkömarkkinat ovat siirtoyhteyksien kautta eurooppalaiset, joten Saksan hinnat läikehtivät myös Suomeen.

Kaasua voidaan tuoda nykyisin myös laivoin nesteytessä muodossa. Pohjoismaiden suurin nesteytettyä maakaasua vastaanottava terminaali on Torniossa. Saksa sen sijaan ei ole rakentanut yhtäkään nesteytetyn maakaasun terminaalia ja on nyt todellisessa pulassa.

Hikikarpalot nousevat otsalle myös Suomessa, kun mietimme ensi talven sähkönkulutusta. Emme valitettavasti ole sähköstä omavaraisia. Tilanteen korjaamiseen on perustunut aikanaan myös päätökset uusista ydinvoimaloista. 

Olkiluoto kolmonen on viivästynyt yli vuosikymmen. Valmistuessaan se tulee tuottamaan noin 15% Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Jos kyseinen reaktori viimein tänä syksynä käynnistyy ja tuonti Pohjoismaista toimii, sähköä pitäisi Suomessa riittää. Jos taas Olkiluoto edelleen viipyy, tulee meillekin vaikeuksia.

Sähköä ei juurikaan kyetä varastoimaan akkujärjestelmien ollessa edelleen erittäin kalliita. Tästä syystä sähköä on oltava markkinoilla kunakin hetkenä riittävästi. Tämän vuoksi myös pörssisähkön hinta vaihtelee ja voi hetkellisesti kohota korkealle. Tämä hintavaikutus yleensä tiputtaa kulutuksen tuotantoa vastaavalle tasolle.

Portugalin ja Espanjan hallitukset ovat ottaneet tämän vuoden ajaksi käyttöön kaasun hintakaton. Suomessa on puhuttu sähkön hintakatosta. Kuluttajan näkökulmasta se on nopeasti ajateltuna houkutteleva, mutta hintakatto ei kuitenkaan lisää sähkön määrää. Pahimmillaan jotkut voisivat joutua olemaan ilman sähköä, jos emme pysty säästämään energiaa.

Poliitikkojen on syytä pohtia kaikkia mahdollisia keinoja nousevien sähkön hintojen hillitsemiseksi. Suorat tuet pienituloisille ovat sosiaalipolitiikan keino, mutta kohonneet sähkölaskut ajavat ahdinkoon myös keskiluokkaa. Kuluttajien sähköveroa voisi laskea, mutta kriitikot sanovat, ettei se välttämättä ohjaudu hintojen laskuun. Valtio voisi pudottaa myös sähkön arvonlisäveroa, jonka vaikutus julkiseen talouteen olisi sekin satoja miljoonia. Jotain lienee väistämätöntä tehdä.

Ennen kuin tiedämme, miten talvesta selviämme, jokainen voi tehdä osansa. Voimme sammutella valot, voisiko huonelämpötilaa laskea ja, tarvitseeko aivan niin pitkää kuumaa suihkua?