10.11.2021

Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Toisena teemana tuleva pääministeri käsitteli koko maan taloutta eteenpäin vieviä Pohjois-Ruotsin valtavia teollisuusinvestointeja. Ajatelkaa, jos Suomen pääministeri pitäisi joskus linjapuheen Lapin merkityksestä koko kansantalouden investointiveturina!

Mitä ovat nämä Pohjois-Ruotsin suurinvestoinnit, joihin nyt koko Ruotsi nojaa? 

Laaja arvio on siis, että vuoteen 2040 yksistään pohjoisimpaan Norrbottenin maakuntaan tulisi 700 miljardin kruunun edestä eli karkeasti arvioiden noin 70 miljardin euron edestä investointeja. Kieltämättä se on paljon, se on todella paljon. 

Suurimman yksittäisen investoinnin takaa löytyy monelle lappilaisellekin tuttu työnantaja, Ruotsin valtion omistama Luossavaara-Kiirunavaara osakeyhtiö eli tunnetummassa lyhyemmässä muodossaan LKAB, kaivos- ja rautamalmiteollisuuden ruotsalaisjätti. Kaivosfirman hallitusta johtaa muuten entinen demaripääminsteri Göran Persson. 

LKAB ilmoitti taannoin uudesta strategiastaan, jolla he tulevat siirtymään perinteisen rautapelletin valmistuksesta rautasienen valmistamiseen vedyn avulla. Yhtiö suunnittelee liikevaihdon tuplaamista investoimalla 400 miljardia kruunua vuoteen 2040 mennessä ilmastopäästöjä vähentävään uuteen prosessiin ja tuotannon kehittämiseen. Pohjois-Ruotsin malmikentille Jällivaaraan, Kiirunaan ja Svappavaaraan syntyisi 3000 uutta työpaikkaa. Tornionjokivarresta sinne kuljetaan töihin siis jatkossakin. Samoin teräsyhtiö SSAB ja akkutehdas Northvoltin perustajat suunnittelevat tahoillaan päästöttömään teräkseen merkittäviä investointeja Luulajaan ja Bodeniin. 

Kaikki tämä, mutta etenkin hiilidioksidittoman raudan tuotanto ja teräksen jalostus vedyn avulla vaati valtavasti sähköä. Perinteisesti maan halvasta sähköstä on vastannut Pohjois-Ruotsin vesivoima, josta sähköä on siirretty etelän suuriin kaupunkeihin. Nyt jo pitkään on Ruotsin puoleiselle Perämeren rannikolle noussut ja nousee valtavia tuulivoima-alueita tahkoamaan lisää halpaa sähköä ruotsalaisille. Sähkö ja maan sisäisiin sähkön siirtoyhteyksiin suunnittelut investoinnit ovat toinen iso osa Pohjois-Ruotsin investointibuumia.

Kaiken kaikkiaan ruotsalaiset ovat ainakin hyviä brändäämään. Näidenkin investointien taustalla on halu saavuttaa päästötöntä teollisuustuotantoa. Saa nähdä, mitä tulee tapahtumaan, mutta se täytyy todeta, että ruotsalaisilla on myös plånbok eli kukkaro kunnossa. Heidän julkinen talous, kansantalous kokonaisuudessa sekä kansalaisten varakkuus on merkittävästi paremmassa tilanteessa kuin Suomessa. Välillä tuntuu, että Suomessa toivotaan tehtävän asioita, mutta Ruotsissa on myös varallisuutta tehdä asioita. 

Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Ilmastosyytettyjen vastine

23.9.2021

Kun seuraa uutisointia ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuntuu lappilainen elämäntapa olevan monella tapaa keskiössä. 

Kivihiilen lämmöstä on kyetty osoittamaan useita Lappia koskevia syntejä: maatalous, metsät, malmit sekä oma auto nyt ainakin.

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa.

Lue lisää
Kaivosvero kuuluu kunnalle 

22.9.2021

Lappilaisittain merkittävää syksyn budjettiriihessä oli kaivosverosta päättäminen. Epäonnistunut hallitusohjelmakirjaus kaivosten siirtämisestä korkeampaan sähköveroluokkaan saatiin tällä purettua. Kaivosten sähköveron korotus olisi tuonut valtiolle noin 30 miljoonaa euroa, kun uuden kaivosveron tuotoksi arvioidaan noin 25 miljoonaa euroa.


Kolumni on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Olen asunut pitkään Torniossa ja tunnen sekä alueen että Katrin. Voin lämpimästi suositella osaavaa, reipasta ja kuuntelevaa Katria”