27.9.2018

Kulmuni: Lohikiintiön nosto olisi älytön

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Euroopan pohjoislaidalla Suomi ja Ruotsi saavat monien muiden hienojen asioiden ohella olla myös lohen kotivaltioita. Joka kesä sisukkaat kalat uivat vastavirtaan huiman matkan kutemaan kotijokeensa Tornionlaaksoon.

Kala-asiat herättävät tunnetusti kiistoja kansainvälisiä areenoita myöten. Kalastus on monien rannikkovaltioiden suurimpia elinkeinoja. Lohi on meille hyvin arvokas paitsi ympäristöllisesti myös taloudellisesti.

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Euroopan pohjoislaidalla Suomi ja Ruotsi saavat monien muiden hienojen asioiden ohella olla myös lohen kotivaltioita. Joka kesä sisukkaat kalat uivat vastavirtaan huiman matkan kutemaan kotijokeensa Tornionlaaksoon.

Kala-asiat herättävät tunnetusti kiistoja kansainvälisiä areenoita myöten. Kalastus on monien rannikkovaltioiden suurimpia elinkeinoja. Lohi on meille hyvin arvokas paitsi ympäristöllisesti myös taloudellisesti.

Merellä pyydystetyn kalan arvo ei kohoa moneen euroon. Jokivarressa väsytetty vonkale maksaa lautasella satoja euroja, kun matkaan lasketaan kaikki, mitä kalastaja on kokemuksensa eteen tehnyt. Lohi on siis Tornionjoella monin verroin kalliimpi kuin alempana merellä.

Itämeren kalastajien nuiva suhtautuminen lohen nousun turvaamiseen kotijoissaan tuntuu hullulta. Pahimmillaan kalat loppuvat mereltäkin, ellei niitä päästetä kutemaan kotijokiinsa.

Tässä valossa Euroopan unionin komission esitys Itämeren lohikiintiön kasvattamiseksi on älytön. Kaksi kulunutta kesää ovat olleet lohen nousun suhteen heikompia kuin aikaisemmin. Ei ole vielä selvää, mistä tämä johtuu.

Se on kuitenkin varmaa, että lohikiintiötä ei pidä missään nimessä korottaa EU:ssa vastoin Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n suosituksia. Komissio haluaisi nostaa lohen kalastusta jopa 65 prosentilla merellä.

Suomi on jo vuosia tehnyt Euroopassa työtä vaelluskalojen puolesta. Se, että kalat nousevat kotijokiinsa kutemaan jatkossakin on paitsi suuri ympäristöllinen asia myös alueellinen ja taloudellinen kysymys.

Euroopan reunalla ei ole paljoa liittolaisia, joten Ruotsin kanssa Suomen maatalousministeri Jari Lepän on tämä asia hoidettava. Olen luottavainen.

Muutama vuosi sitten, kun Norjan kanssa neuvoteltiin vaikeata Tenojoen sopimusta, olivat ristiriidat suuria. Kalakannoista oli yhteinen huoli, mutta rajoitustoimenpiteet herättivät etenkin saamelaisten vastustusta. Myös monilla matkailuyrittäjillä on ollut vaikeaa. Tuolloin kuitenkin heräsin siihen, että itseasiassa suuremman leivän pöytään saattaakin monelle yrittäjälle jo tuoda taivaalliset asiat vedenalaisten sijaan.

Nimittäin syksyn ensimmäiset revontulet ovat jo näkyneet. Tornionlaakso on Suomen vanhinta matkailualuetta kulttuurihistoriallisin maisemin. Matkailun imuun myös Tornionlaaksolla on mahdollisuudet jälleen päästä. Se vaatii paitsi lohta jokeen myös katseen kääntämistä ylös taivaalle.

 

Kirjoitus on julkaistu Meän Tornionlaaksossa 27.9.2018