22.10.2020

Korona laittaa rajankin testiin

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

Keväällä oli itsestään selvää, että otamme tiukat keinot käyttöön. Emme tunteneet virusta. Olimme monelta osin sittenkin huonosti valmistautuneita. Näin oli esimerkiksi suojavarusteiden osalta. 

Nyt osaamme odottaa, mitä syksy pahimmillaan voi tuoda. Laajasti tiedostetaan, että jokainen voi vaikuttaa: muistetaan hyvä käsihygienia, turvavälit etäisyyksissä ja jäädään flunssaisina kotiin. 

Syyskuussa rajalla oli vain viikon mittaiseksi jäänyt vapaan liikkuvuuden hetki. Suomen sisärajat palautettiin vauhdilla rajavalvonnan piiriin. Rajavalvonta tuottaa paljon myös turhaa harmia, kun yhtäkkiä monen elinpiiristä rajataankin puolet pois. 

Keväällä koronatilanne eriytyi Pohjois-Ruotsin ja -Suomen välillä. Nyt olemme tasaisemmassa tilanteessa. Koronatoimissa pyritään nyt myös alueellisten erojen huomioimiseen. Tämän tulisi kattaa myös rajankäynnin. Lapin tilannetta ja rajankäyntiä Ruotsiin ja Norjaan tulisi tarkastella omana tapauksensa, samoin kuin rajankäyntiä Viroon Helsingissä. 

Pidän takaiskuna sitä, että rajavartijat on jälleen komennettu asemiin länsirajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö olisi voinut aktiivisimmin pyrkiä esimerkiksi yhteisiin pohjoismaisiin käytäntöihin vaikkapa testauksessa. Ilmeisesti ajateltiin kuitenkin, että kansallisesti on helpompaa laittaa rajamiehet väylälle, kuin tiivistää vaikkapa testaukseen liittyvää yhteistyötä ruotsalaisviranomaisten kanssa. 

Koronakriisi on näyttänyt paitsi sen miten tärkeää pohjoismainen yhteistyö on, mutta myös sen, miten valitettavan vähäistä tosiasiallinen yhteistyö on. Teoriassa suomalaisilla ministeriöillä on varmasti toimivat yhteydet kollegavirastoihin niin Ruotsissa kuin Virossakin, mutta päätöksentekoon lähirajat ylittäviä yhteisiä asioita ei juurikaan tule. Eduskunnassa pohjoismaisten kysymysten parissa työskentelee valitettavasti vain kourallinen kansanedustajia. Suhteet naapureihin on oltava kunnossa normaalina aikana, jotta kriisiaikana yhteistyö todella toimii.  

Korona saadaan paremmin kiinni testaamisella kuin rajavalvonnalla. Suljetut rajat vaikuttavat monen elämään kohtuuttoman paljon etenkin täällä väylänvarressa, jossa on aina tultu ja menty. Nyt meidän täytyy oppia elämään myös koronan kanssa molemmin puolin. Se sujuu paremmin, kun tavallisena aikana muistetaan myös naapuria.