7.10.2020

Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.

 

Arvoisa puhemies,

Tämä ei ole rutiinibudjetti. Vaikeuksien keskellä asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen.

Tämä budjetti on työtä, terveyttä ja turvaa.

Pidämme koronan kurissa. Varaudumme testaamisen lisäämiseen ja rokotteen hankkimiseen.

Tuemme yritysten pärjäämistä. Turvaamme etenkin vienti- ja teollisuustyöpaikkoja. Teollisuuden sähköveron lasku, väylämaksujen puolituksen jatkaminen sekä uusi lisävähennys yrityksille tutkimusyhteistyön tekemiseen korkeakoulujen kanssa ovat tästä esimerkkejä.

Ihmisten pitää saada tasa-arvoiset peruspalvelut koko Suomessa.

Siksi puramme hoitojonoja ja autamme kuntia. 

  

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin rinnalla myös valtion velanotto huolettaa ihmisiä.

Velkaa on otettu ja otetaan, jotta yritykset eivät kaadu ja työttömyys räjähdä pysyvästi käsiin. Jotta kuntien terveyspalvelut ja laadukas koulutus kyetään varmistamaan. Jotta uudet hävittäjät saadaan hankituksi turvaamaan itsenäistä Suomea. 

Kriisivuosina velkaannutaan. Niin tapahtuu muissakin maissa. Olennaista on, miten talous saadaan kääntymään. Miten velkakierre saadaan ensiksi taittumaan, lopulta päättymään. Talous tasapainottumaan.

Keskustan linja on: kun yritykset pärjäävät, suomalaiset saavat töitä.

Siksi varsinkin työpaikoilla tapahtuvaa sopimista pitää lisätä. Keskusta haluaa, että yritykset ovat samalla viivalla ja voivat sopia ilman kiellettyjen asioiden listaa. Kyllä suomalaiset osaavat sopia. Jos päättäjät eivät pääse eteenpäin paikallisessa sopimisessa, tapahtuu se meistä riippumatta. Kehitys menee menojaan, kuten näemme.

Varenda arbetsplats är viktig för oss. Det är företag som skapar jobb, inte staten. Kärnfrågan är att göra investeringsklimatet stabilt och förutsägbart. Vi som beslutsfattare: försäkrar vi stabiliteten eller försvagar vi investeringsklimatet?

Suomelle jokainen työpaikka on tärkeä. Yritykset luovat työpaikat, ei valtio. Siksi investointiympäristön vakaus ja ennustettavuus on kaikki kaikessa. Huolehtivatko päättäjät vakaudesta vai heikennämmekö investointi-ilmapiiriä?

 

Arvoisa puhemies,

Budjettiriihen päätökset varmistavat hallitusohjelman tavoitteen 30 000 työllisestä. Tämä on silti vasta alku.

Keskusta katsoo, että kevään puoliväliriihessä on päätettävä taas uusista työllisyystoimista, jotta voimme tavoittaa tälle vaalikaudelle asetetun uuden tavoitteen 80 000 työllisestä. Tavoite esimerkiksi 30 000 työllisestä puoliväliriihessä olisi Keskustan eduskuntaryhmän mielestä paikallaan.

Sanon suoraan: näissä asioissa helpot konstit on käytetty aikapäiviä sitten.

Onko meillä tässä tilanteessa kuitenkaan varaa ylenkatsoa mitään keinoa ihmisten työllistämiseksi? Keskustan näkemyksen mukaan: ei ole.

Työttömyysjaksojen kestoa on lyhennettävä, työkykyä ja työssäjaksamista vahvistettava.

Uudet työpaikat ovat lopulta ainoa keino pidemmällä ajalla saada velka hallintaan ja hyvinvointiyhteiskunta pelastettua. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pelasta ylivelkaantuminen.

Keskusta on edistysliike, mutta olemme sillä tavalla perinteikkäitä, että ajattelemme, että velkaa on myös maksettava. Lainaa on lyhennettävä. Nimittäin ennen pitkää velkaantuminen uhkaa jopa omaa päätäntävaltaamme kansallisista asioista, jos emme osaa hoitaa talouttamme vastuullisesti. Velkaantuminen uhkaa lopulta kykyämme turvata kansalaisten palvelut ja huolehtia yritysympäristöstä. Velkaantumisen sijaan valtion on talouselämän kanssa huolehdittava, miten menot katetaan. Isänmaallisuutta on hoitaa velkaa.

Työllisyyden parantaminen, velkaantumisen taittaminen ja julkisen talouden vahvistaminen vaativat Keskustan näkemyksen mukaan koko eduskunnan yhteistä työtä. Keskustan mielestä Suomeen pitää saada 150 000 työpaikkaa lisää vuoteen 2027 mennessä.

Kysynkin, onko oppositio valmis lähtemään kestävyysvajetyöhön? Oletteko valmiita vahvistamaan taloutta? Onko teillä konkreettisia keinoja, kuinka velkaantumista taitetaan ja kestävyysvajetta pienennetään? Jos on, Keskustan eduskuntaryhmä on valmis parlamentaariseen työhön talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin vahvistamiseksi. Tämä talouden iso kysymys tulee olemaan nimittäin tässä salissa läsnä läpi 2020-luvun. Kestävyysvajeen hallintaan saaminen ei ole enää yhden eduskunnan tai hallitus-oppositiokysymys. Se vaatii yli vaalikausien työskentelyä.

 

Arvoisa puhemies,

Työntekijät ja työnantajat eivät ole eri puolilla pöytää. Me suomalaiset olemme samalla puolella pöytää.

Sen sijaan meitä vastaan ovat työttömyys, eriarvoisuus ja tämä vaarallinen kulkutauti kaikkine seurauksineen.

Suomen on oltava työn ja toivon puolella, ei työttömyyden ja epätoivon puolella.  

Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Ilmastosyytettyjen vastine

23.9.2021

Kun seuraa uutisointia ilmastonmuutoksen torjunnasta, tuntuu lappilainen elämäntapa olevan monella tapaa keskiössä. 

Kivihiilen lämmöstä on kyetty osoittamaan useita Lappia koskevia syntejä: maatalous, metsät, malmit sekä oma auto nyt ainakin.

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa.

Lue lisää
Kaivosvero kuuluu kunnalle 

22.9.2021

Lappilaisittain merkittävää syksyn budjettiriihessä oli kaivosverosta päättäminen. Epäonnistunut hallitusohjelmakirjaus kaivosten siirtämisestä korkeampaan sähköveroluokkaan saatiin tällä purettua. Kaivosten sähköveron korotus olisi tuonut valtiolle noin 30 miljoonaa euroa, kun uuden kaivosveron tuotoksi arvioidaan noin 25 miljoonaa euroa.


Kolumni on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Lappi ja poro kuuluvat yhteen

1.9.2021

Ilman poroja ja porotaloutta on mahdotonta ajatella Lappia. Se on maakuntamme alkuperäinen elinkeino, monen perheen tulonlähde, keskeinen osa kulttuuria ja lappilaista elämänmuotoa. Sillä on suuri vaikutus myös niihin lappilaisiin, jotka eivät ole itse porotaloudessa.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Poromies-lehdessä.

Lue lisää
Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskustan pitää olla tulevaisuuden puolue, ja se tarvitsee sen vuoksi johtoportaaseen selkeää nuorennusleikkausta ja erityisesti raikkautta, mutta myös visionääriä, jonka yhdistelmän vetäjänä Katri on paras mahdollinen henkilö"