Suo­men it­se­näi­syy­den juh­la­ra­has­to Sit­ra oli teh­nyt tut­ki­muk­sen, jon­ka mu­kaan joka nel­jäs al­le 30-vuo­ti­as ko­kee il­mas­to­ah­dis­tus­ta.

Vies­ti on va­ka­va ku­ten ai­kam­me suu­rin haas­te­kin il­mas­ton­muu­tok­ses­ta, mut­ta ajat­te­len et­tä suur­ten asi­oi­den edes­sä ei saa vai­pua epä­toi­voon ja la­maan­tua.

Apa­ti­al­le ei saa an­taa ti­laa. Jos vai­vum­me toi­vot­to­muu­teen, em­me pys­ty rat­kai­se­maan nii­tä iso­ja haas­tei­ta, joi­ta edes­sä on.

EPÄ­TOI­VO täy­tyy ka­na­voi­da toi­min­nak­si ja toi­me­li­ai­suu­dek­si.

Jos Suo­mes­sa pys­ty­tään te­ke­mään maa­il­man luo­kan rat­kai­su­ja, kuin­ka pääs­tä ir­ti vaik­ka­pa fos­sii­li­sis­ta polt­to­ai­neis­ta te­ol­li­sel­la ta­sol­la, on se val­ta­va lä­pi­mur­to.

Se oli­si asia, joka kiin­nos­taa epäi­le­mät­tä myös mui­ta te­ol­li­sia kes­kit­ty­miä.

KES­KUS­TA on sy­vän­vih­reä lii­ke. Ne­li­a­pi­lam­me on ai­na ol­lut vih­reä.

Rat­kai­sum­me yli­su­ku­pol­vi­suu­teen on ol­lut ta­sa­pai­no ym­pä­röi­vän luon­non kans­sa ja yrit­te­li­äi­syys.

Olem­me ai­na ot­ta­neet par­haan mah­dol­li­sen tek­nii­kan käyt­töön, us­ko­neet edis­tyk­seen ja tu­le­vai­suu­teen. Sitä me tar­vit­sem­me jäl­leen, et­tä voim­me tar­jo­ta rat­kai­su­ja vaik­ka­pa suu­reen haas­tee­seen il­mas­ton­muu­tok­ses­ta.

Kes­kus­tan täy­tyy käy­dä aat­teel­li­nen kes­kus­te­lu sii­tä, mikä on ih­mi­sen paik­ka maa­il­mas­sa suh­tees­sa ym­pä­röi­vään luon­toon, ym­pä­ris­töön.

Elämää ei voi lopettaa, siitä täytyy tehdä kestävää.

AI­ON eh­dot­taa pu­heen­joh­ta­ja­na, jos puo­lu­e­ko­kous mi­nut ni­mit­tää kan­ta­maan tätä vas­tuis­ta suu­rin­ta, et­tä kes­kus­ta käyn­nis­tää oman pe­ri­aat­teel­li­sen kes­kus­te­lun ja oh­jel­ma­työn oman paik­kan­sa ja lin­jan­sa mää­rit­tä­mi­ses­tä suh­tees­sa ym­pä­ris­töön.

To­si­a­sia on, et­tä me tar­vit­sem­me luon­non­va­ro­ja jo ai­van ta­val­li­sen ar­jen su­ju­mi­sek­si. Tämä ei kui­ten­kaan oi­keu­ta ah­neu­teen ja riis­toon, vas­tuut­to­muu­teen luon­toa koh­taan.

Yli­su­ku­pol­vi­suut­ta tar­vi­taan. Elä­mää ei voi lo­pet­taa, sii­tä täy­tyy teh­dä kes­tä­vää.

Työn ta­voi­te on hy­väk­syt­tää kes­kus­te­lu­jen kaut­ta ra­ken­net­tu kes­kus­tan lin­ja Van­taan puo­lu­e­ko­kouk­ses­sa.

Tuon lin­jan ta­voit­tee­na ei voi ol­la enem­pää ei­kä vä­hem­pää, kuin löy­tää uu­si ta­sa­pai­no ih­mi­sen ja luon­non vä­lil­le.

PAL­JON pu­hu­taan sii­tä, et­tä kes­kus­tan tär­kein vas­tin­pa­ri on mil­loin pe­rus­suo­ma­lai­sis­sa ja taas seu­raa­va­na päi­vä­nä vih­reis­sä.

Mie­les­tä­ni kui­ten­kin luo­mal­la vah­van kes­kus­ta­lai­sen lin­jan kes­kus­te­luun ih­mi­sen ja luon­non vä­li­ses­tä suh­tees­ta, me it­se mää­rit­te­lem­me oman paik­kam­me, ei ku­kaan muu.

Näin te­kee puo­lue ja po­liit­ti­nen lii­ke, jol­la on ter­ve it­se­tun­to ja vah­va us­ko omiin ar­voi­hin­sa ja omaan te­ke­mi­seen.

MAA­IL­MAL­TA ei löy­dy vie­lä esi­merk­kiä, mal­li­rat­kai­sua sii­tä, mi­ten ra­ken­ne­taan ym­pä­ris­tö-  ja il­mas­to­po­li­tii­kan täy­del­li­nen siir­ty­mä tur­val­li­seen tu­le­vai­suu­teen, sa­mal­la luo­den uut­ta työ­tä ja hy­vin­voin­tia

Rat­kai­su­ja ja toi­men­pi­tei­tä löy­tyy kui­ten­kin vain niin kau­an, kun il­mas­to­toi­mil­la on suo­ma­lais­ten laa­ja luot­ta­mus.

Suo­mi ei voi kan­taa koko maa­il­man mur­hei­ta, mut­ta oman osam­me teem­me. Ja sa­maa edel­ly­täm­me muil­ta.

Mei­dän on löy­det­tä­vä oma pol­kum­me it­se. As­kel as­ke­leel­ta. Jäl­leen ker­ran.

It­se us­kon, et­tä tämä pol­ku ra­ken­tuu ra­ken­ta­val­le kes­kus­te­lul­le, sii­tä syn­ty­väl­le luot­ta­muk­sel­le – ri­paus roh­keut­ta­kin tar­vi­taan.

KES­KUS­TAA tar­vi­taan täs­sä työs­sä. Par­haim­mil­laan kes­kus­ta oh­jaa yh­teis­kun­taa ja­ka­vat jän­nit­teet si­sään­sä.

Kan­nus­taa kes­kus­te­luun ja väit­te­lyyn ja kun ai­ka on, lo­pul­li­nen pää­tös teh­dään yh­des­sä kor­keim­pien kan­san­val­lan pe­ri­aat­tei­den mu­kai­ses­ti.

Har­voin, jos kos­kaan kes­tä­vää rat­kai­sua on löy­ty­nyt ää­ri­pääs­tä tai kan­sa­kun­taa rik­ki re­pi­mäl­lä – päin­vas­toin.

Kan­sal­li­sen yh­te­näi­syy­den ra­ken­ta­mi­sek­si kes­kus­taa tar­vi­taan näyt­tä­mään uut­ta suun­taa Suo­mel­le, joka pi­tää jo­kai­sen mu­ka­na luo­mal­la tu­le­vai­suu­den täyn­nä rat­kai­su­ja ja toi­voa pa­rem­mas­ta. Ei­kös täs­tä poh­jim­mil­taan ole po­li­tii­kas­sa­kin kyse?

Luo­daan toi­voa, epä­toi­von si­jaan.

https://www.suomenmaa.fi/blogit/apilan-vihrea-ymparistopolitiikka-on-syvaa-tasapainoa-luonnon-kanssa-6.21.530929.1a565e647f