15.3.2015

Kenen ehdoilla teemme politiikkaa?

Aurinkoinen päivä marketeilla Ranualla ja Keminmaassa. Päivän päätteeksi Virkkumalla oli ilo päästä pikku päivänsäteen kanssa yhteiskuvaan.

Näitä pikkuisia katsoessa sitä haluaa tehdä kaikkensa, että heillä olisi hyvä tulevaisuus Lapissa.

Kun uusi hallitus joutuu säästämään, tulee lapset ja köyhät huomioida erikseen.

Linkitän tähän poikkeuksellisesti Suomenmaan viime perjantain pääkirjoituksen:

"Hyvä, että joku lobbaa myös vähäosaisten puolesta"

Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma asiantuntijatyöryhmä vaatii tulevaan hallitusohjelmaan linjauksia, jotka parantavat köyhimpien kansalaisten asemaa.

Työryhmän keskeinen viesti on, että jos uusi hallitus tekee leikkauksia, ne eivät saa kohdistua köyhimpiin.

Mutta esityksessä katsotaan myös kauemmas. Siinä vaaditaan huono-osaisuuden periytymisen pysäyttämistä, kaikkien ihmisarvon takaamista kaikissa olosuhteissa sekä toimia suomalaisten yksinäisyyden vähentämiseksi.

KIRKKOA, arkkipiispaa ja hänen työryhmäänsä on syytä kiittää. Vähäosaisten puolesta ei pidetä liikaa ääntä. He eivät järjestä lakkoja ja mielenosoituksia. Heillä ei ole tukenaan etujärjestöjä eikä ammattitaitoisia lobbareita.

Hyvä, että edes kirkko on.

Yhteiskunnallisen evankeliumin saarna sopii kirkolle myös siksi, että siitä ei tule opillista kiistaa. Tämä ääni saisi kuulua kuuluvamminkin.

Tämänkertainen köyhyysryhmä on kehittänyt esitykseensä uuden termin ja uuden tavoitteen: ”eettisen kestävyysvajeen ehkäisy”. Ilmaus on hienosteleva ja epäselvä, mutta kyllä sekin asiaa avaa.

Yhä useammin köyhyys periytyy. Yhä useammin siitä kärsivät myös lapset. Ja yhä enemmän huono-osaisuus painuu ja painetaan taka-alalle, pois näkyvistä.

”Enemmistö katsoo huono-osaisuutta etäisyyden päästä”, kuten arkkipiispa kirjoittaa saatesanoissaan.

JÄRJESTYKSESSÄÄN kolmannen köyhyystyöryhmän paperi sisältää 20 ehdotusta. Ne eivät ole kovin yksilöityjä, mikä on helpottanut niiden hyväksymistä laajapohjaisessa työryhmässä. Silti poliitikkojen kannattaa perehtyä niihin.

Ne ovat asiantuntijoiden työtä ja muistuttavat sellaisesta, mikä voi olla hyväosaiselle outoa ja tuntematonta.

Arkkipiispan työryhmän sanoille antavat vakavaa pontta 1990-luvun laman tapahtumat. Kaikissa ratkaisuissa ei ymmärretty – tai haluttu ymmärtää – minkälaisia yhteiskunnallisia haavoja kovat talouspäätökset voivat jättää.

Niinpä nyt Suomen taloutta on pantava kuntoon niin, että tämä työ ei särje suomalaista yhteiskuntaa vaan pikemminkin yhdistää sitä.

KESKUSTALLA ei pitäisi olla vaikeuksia ymmärtää ja hyväksyä arkkipiispan työryhmän sanomaa. Sehän juuri sitä samaa yhteiskunnallista työtä, mitä Santeri Alkiokin teki muistuttaessaan, että köyhän asiaa ei saa unohtaa.

Mutta ei keskustassakaan kannata lyödä liikoja rintoihin. Kymmenien ja satojen miljoonien pyörityksessä saattavat jäädä vähemmälle huomiolle niiden takana olevat ihmiset. Vähätuloiselle voi pienikin leikkaus tai lisä merkitä suurta asiaa. Tämä pitää muistaa.

http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/7371221.html

Vihreä apilalippu korkealle, kuntavaalit odottavat!

13.6.2020

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.

 

Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen. 

Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis. 

Lue lisää
Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan - olen käytettävissä

6.6.2020

Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.

Lue lisää
Koko Suomi liikkeelle

2.6.2020

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Lue lisää
"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen kyllä vakuuttunut siitä että Katri olisi oikea henkilö Keskustan puheenjohtajaksi. Nuorena edustavana ja asioista perillä olevana hän saisi Keskustan uuteen nousuun."