8.4.2020

Kehysriihessä päätöksiä akuuttiin kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja sillan luomiseksi tulevaan

Koronakriisin myötä suomalainen yhteiskunta on uuden edessä. Tarvitsemme uutta ajattelua, arvokeskustelua ja yhteenkuuluvuutta. Perimmäisin kysymys on yhteiskuntarauhan turvaaminen.

 

Talouden puolella velkaannumme miljardien edestä, vähintään kaksinumeroisella summalla. Kun nyt on välttämätöntä vastata akuuttiin kriisiin miljardien eurojen edestä, on meillä tulevaisuudessa entistäkin suurempi vastuu pitää huolta yhteisestä isänmaastamme.

Hallitus on tehnyt kehysriihessä päätöksiä akuuttiin kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja sillan luomiseksi tulevaan.

Turvaamme akuutin kriisin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttamat tarpeet. Terveysviranomaisten tarpeelliseksi arvioimat toimet eivät jää rahoituksesta kiinni. Suojavarusteiden, lääkkeiden ja laitteiden hankintaa lisätään 600 miljoonalla eurolla. Myös kotimainen suojamateriaalituotanto saadaan käyntiin.

Elinkelpoisten yritysten ja ihmisten työpaikkojen turvaaminen on kriisin keskellä aivan välttämätöntä. Tukea yrityksille lisätään lähes miljardilla eurolla, josta uuden suoran tuen osuus on 450 miljoonaa euroa. Nämä päätökset luovat tulevaisuuden näkymää pahimman kassakriisin keskelle.

Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys on tällä hetkellä aivan keskeinen. Maaseudun yritystoiminnan ja kalatalouden rahoitusta vahvistetaan yhteensä 40 miljoonalla eurolla poikkeustilanteeseen sopeutumiseksi. Lisäksi maatilatalouden kehittämisrahaston rahoitusta vahvistetaan 6,5 miljoonalla eurolla takausvastuiden lisäämiseksi ja mahdollisiin takaustappioihin valmistautumiseksi.

Suomalaiset perheet ovat tällä hetkellä kovilla. Moni vanhempi joutuu olemaan poissa töistä noudattaessaan karanteeniin liittyviä suosituksia ja hoitaessaan kotonaan varhaiskasvatuksessa tai alakoulun ensimmäisillä luokilla olevia lapsiaan. Nämä vanhemmat saavat jatkossa vähimmäisvanhempainpäivärahan, eli 28,94 euron suuruisen päivittäisen tuen.

Henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu vaikeina aikoina. Meidän on kannateltava rajoitustoimenpiteistä kärsivää suomalaista kulttuuria, liikuntaa ja kansalaisyhteiskuntaa pahimman yli. Urheiluseurojen, lajiliittojen, museoiden, teattereiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden rahoitusta vahvistetaan noin 70 miljoonalla eurolla.

Hallitus antaa elvytyslisätalousarvionsa toukokuussa. Silloin voidaan toivottavasti katsoa jo koronakriisin jälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan. Tulevan elvytysbudjetin tarkoituksena on pitää taloutemme käynnissä sekä turvata ihmisten työllisyys ja yritysten toiminnan tulevaisuus.

Koronakriisin myötä suomalainen yhteiskunta on uuden edessä. Tarvitsemme uutta ajattelua, arvokeskustelua ja yhteenkuuluvuutta. Perimmäisin kysymys on yhteiskuntarauhan turvaaminen.

Talouden puolella velkaannumme miljardien edestä, vähintään kaksinumeroisella summalla. Kun nyt on välttämätöntä vastata akuuttiin kriisiin miljardien eurojen edestä, on meillä tulevaisuudessa entistäkin suurempi vastuu pitää huolta yhteisestä isänmaastamme.

Talouspolitiikan isoa kuvaa ja hallitusohjelmassa sovittuja toimia arvioidaan tarkemmin elokuun budjettiriihessä. On selvää, ettemme voi lainata tulevilta sukupolvilta määräänsä enempää. Meidän on pidettävä julkinen talous kunnossa, jotta voimme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden sekä pitää huolta koko Suomen hyvinvoinnista ja kaikkein heikompiosaisista.