EU:n vaade ennallistaa osuu etenkin Lappiin

Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen. Tarkoituksena on ennallistaa vuoden 1952 tilaan mahdollisimman paljon luontoa. Komission tavoite on, että vuonna 2030 vähintään 30% olisi ennallistettu, 2040 60% ja 2050 mennessä 90%. Ennallistaminen koskee muunmuuassa vesistöjä, soita, metsiä ja tunturiluontoa.

Kolmasosa Suomen pinta-alasta on määritelty luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että tästä noin 12 miljoonasta hehtaarista 4,2 miljoonaa hehtaaria on heikentyneestä tilassa. Tämä tarkoittaisi, että Suomessa pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä siis 1,2 miljoonan hehtaarin alueella.

Suomessa on ennallistettu viimeisen 30-40 aikana noin 50 000 hehtaaria. Tämä antaa hieman mittasuhdetta, miksi kyseessä on niin suuri asia. 1,2 miljoonan hehtaarin alue vastaa noin Sodankylän pinta-alaa, mikä muuten on Suomen toiseksi laajin kunta Inarin jälkeen.

Ennallistaminen koskee etenkin Lappia, Kainuuta ja Pohjanmaata. Erityisesti Lapin eteläosissa on turvemaita, joita on otettu hyötykäyttöön 1950-luvulla. Tuolloin maksettiin sotakorvauksia ja asutettiin yli 400 000 Karjalan evakkoa. Peltoja raivattiin ja isoja ojituksia tehtiin 1960-70-luvuilla. On toki olemassa ojitettuja alueita, jotka eivät menestyneet metsinä tai peltoina, mutta pelkästään näiden alueiden ennallistaminen ei riitä tavoitteeseen. Ennallistaminen ulottuisi paitsi valtion, myös yksityisten maihin eikä korvauksia ole luvattu.

Vapaaehtoisten ja hyvin toimivien luonnonsuojelun Helmi- ja Metso-ohjelmien kautta on tarkoitus suojella soita noin 60 000 hehtaaria ja metsiä noin 10 000 hehtaaria 2026-2030 mennessä. 30% prosentin tavoite tarkoittaisi soiden osalta yli puolen miljoonan hehtaarin ennallistamista ja metsien osalta reilua 200 000 hehtaaria. Lukuihin lienee mahdotonta päästä vapaaehtoisesti.

Suomelle koituvat kustannukset ovat suhteellisesti EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat. Jo se, että valtiolle tulisi vuosittain 931 miljoonaa euroa ennallistamisesta menoja rajoittaa eduskunnan budjettisuvereniteettia tavalla, joka ei ole hyväksyttävää. Suomi voi käyttää luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen haluamansa määrän rahaa, mutta siitä päättää eduskunta, ei EU-komissio. Komissio on kyllä esittänyt tulopuolelle yli yhdeksän miljardin euron vuosittaisia saatavia Suomelle ennallistamisesta, mikä on täydellisen epärealistista.

Hallitus on suhtautunut ennallistamisesitykseen kriittisesti, mutta eduskunta on useammassa valiokunnassa edellyttänyt kannan muuttamista nykyesitykseen kielteiseksi. Suomen näkökulma asiaan selviää kuun lopussa. Asiasta neuvotteleva puolueensa puheenjohtaja ja vihreä ympäristöministeri Maria Ohisalo lähetettänee eduskunnasta neuvotteluihin selkeän kielteisellä kannalla.