9.3.2016

Alueellinen eriytyminen johtaa omaisuuden uusjakoon

SUOMESSA on laajasti hyväksyttyä tasata tuloeroja prog­res­sii­visen verotuksen keinoin. Samoin osana sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudistamista on tarkoitus estää hyvin­voin­tie­rojen kasvu. Alueellisten erojen tasaamisesta puhuttaessa joutuu usein vastailemaan naljaileviin kommentteihin silta­rum­pu­po­li­ti­koin­nista. Alueellisten erojen tasaamisessa on kuitenkin kyse yhtälailla tasa-arvosta. Suomi on tasa-arvon maa. Toivottavasti myös alueellisen tasa-arvon.

OLEN huolestunut alueellisesta eriytymisestä. Iän kaiken sitä on tapahtunut kaupunkien sisällä, mistä ovat lähtöisin monet perus­ta­van­laa­tuiset yhteis­kun­nal­liset vastak­kai­na­set­telut.

Omaisuuden kautta tapahtuva jako kaupungeissa näkyi omilla alueillaan asuvan porvariston ja ahtaasti asuvan köyhän työläis­vä­estön jännitteenä.

Omistaminen jakaa Suomea tänäkin päivänä. Monet suomalaiset omistavat asunnon, omakotitalon tai kerros­ta­lo­huo­neiston, vanhan kotitilan, kesämökin tai metsäpalan.

Maapalan omistavat kantavat juurevalla tavalla huolta ympäröivästä alueesta ja sen kehityksestä. Useat suvut ovat sidottuja siihen pieneen maapalaan, jonka parasta toivomme.

SUOMEN jakautuessa kasvu­kes­kuk­siin ja taantuviin muut­to­tap­pi­oa­lu­ei­siin, pienen maapalamme arvo voi joko räjäh­dys­mäi­sesti kasvaa tai haihtua menetettynä arvona taivaan tuuliin.

Yksittäisen ihmisen omalla toiminnalla ei ole tässä suurtakaan merkitystä. Merkitystä on aluerakenteen kehityksellä.

Alueellinen eriytyminen merkitsee myös suurta omaisuuden uusjakoa. Vanhenevien maaseu­tu­ra­ken­nusten arvon katoaminen ja etenkin kaupunkien keskus­ta­kiin­teis­töjen arvon monin­ker­tais­tu­minen johtaa ihmiset myös talou­del­li­sesti eriarvoiseen asemaan.

Enää ei voikaan luottaa siihen, että kiinteistön omistaminen kaikkialla olisi kannattavaa. Päinvastoin. Kiinteistö saattaa muuttua arvottomaksi. Rakennuskulut katoavat pankkilainaan, mutta myyntiarvoa kiinteistöllä ei välttämättä enää ole.

Näin mark­ki­na­ta­louden lait toimivat omistamisessa. Kysymys lienee kuitenkin, haluammeko tietoisesti luoda maata, jossa alueet eriytyvät toisistaan?

HELMIKUUSSA Nordregio, Pohjoismaiden yhteinen alue­tut­ki­muksen keskus tuli talou­del­li­silla mittareilla siihen tulokseen, että koko Pohjoismaiden häntäpäässä on kuusi suomalaista aluetta: Lappi, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Tutki­mus­me­ne­tel­millä ja kysy­myk­se­na­set­te­luilla tulos oli varmasti tuo.

Financial Timesin julkaisema fDi Magazine julkaisi viikko jälkeenpäin hieman toisen­lai­silla menetelmillä ja tutki­mus­ky­sy­myk­sillä tehdyn selvityksen. Siinä Kainuu pärjäsi investointien houkut­te­le­vuu­della paremmin kuin yksikään toinen Suomen alue. Riippuu siis siitä, keneltä kysyy ja mitä katsoo.

Ilman vahvaa alue­po­li­tiikkaa ja ymmärrystä koko maan voimavaroista jäisivät Kainuunkin inves­toin­ti­mah­dol­li­suudet uuden kasvun kana­voi­mi­seksi käyttämättä. Olisihan Suomi silloin valtavasti köyhempi maa.

Yhteinen ymmärrys tulisi löytää siitä, että tasapuolinen aluekehitys on kilpai­lu­ky­ky­ämme tukeva, ei heikentävä tekijä.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan kolumnina 9.3.2016

Katri haluaa koko kentän mukaan ohjelmatyöhön

11.8.2019

Puheenjohtajaehdokas Kulmuni haluaa uudistaa puolueen työtapoja. Hän pitää Keskustan menestyksen kannalta keskeisenä ohjelmatyön merkitystä.

– Tarvitsemme vastauksia ja linjauksia aikamme ilmiöihin. Haluan koota ne laajassa yhteystyössä jäsenten kanssa, Kulmuni sanoo ja nostaa kaksi esimerkkiä.

Ensinnäkin tarvitsemme ohjelman tasapainoisen Suomen kehittämiselle, joka huomioi niin kaupungeissa tapahtuvan eriarvoistumisen kuin alueelliset kysymykset.

Toiseksi tarvitsemme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan Suomen taloutta ja luontoa turvaavat keinot. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse ennen kaikkea oikeiden ja vaikuttavien keinojen esittämisestä, ei siitä onko muutos tulossa vai ei. 

Lue lisää
YLE: Keskustaa on vaivannut puhumattomuuden kulttuuri, sanoo puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni – "Meidän pitäisi luoda ihmisille toivoa"

10.8.2019

– Ehkä meillä on ollut pidemmän aikaa sellainen puhumattomuuden kulttuuri, Kulmuni sanoo.

– Jossain vaiheessa isoista jännitteistä tuli taakka ja rasite. Eikä tämä ole vain viimeisten vuosien, vaan koko 2000-luvun ongelma.

Sen hän haluaisi muuttaa. Siksi Kulmuni ilmoitti kesäkuussa tavoittelevansa puolueen puheenjohtajan paikkaa. Viikko sitten hän kertoi kampanjoivansa toivon puolesta.

– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa, vaivaa myös monia suomalaisia, Kulmuni selittää.

– Meillä on paljon huolia ja murheita erilaisista asioista. Toisia ahdistaa ilmastonmuutos, jotkut pelottelevat maahanmuutolla. Mutta keskustan pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tarjota ratkaisuja. Ei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää.

Lue lisää
Tilaa Katrin tukijalehti kotiisi

9.8.2019

Tilaa Katrin tukijoiden kirjoittama lehti maksutta kotiisi. 

 

Katri on noussut verrattain lyhyessä ajassa Suomen politiikan kärkitehtäviin. Nyt, kun hän on ehdokkaana Keskustan puheenjohtajaksi, monet ovat alkaneet kysellä – mikä tuo nuori nainen oikein on.

 

Tästä lehdestä voit lukea tukijoiden näkemyksen. 

Lue lisää
Jo 700 tukijaa mukana Katrin kampanjassa

2.8.2019

Katri Kulmuni julkisti 700 tukijan listan ja haluaa uudistaa osallisuuden puolueeseen. Puheenjohtajaehdokas aikoo toteuttaa kenttää osallistavia kyselyitä jo kampanjan aikana. Tilaa uutiskirje niin pääset mukaan vastaamaan! 

Lue lisää
Keskusta nousee nuorten kautta

28.7.2019


Oli pysäyttävää lukea tutkimustuloksia, joiden mukaan keskustan nuorisokannatus on romahtanut. Kevään vaalien aikaan Keskustan ilmoitti ensisijaiseksi puoluevalinnaksi vain 6 prosenttia 18-34 -vuotiaista. Tulos on järkyttävä.

 

Tästä on tie ylöspäin. Nuoria kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat. Toiminta puolueissa tulee tehdä houkuttelevaksi. Keskusta voi olla tässä edellekävijä. 

Lue lisää
Uutissuomalaisen haastattelu: Keskusta haluaa luoda toivoa ja ratkaisuja

27.7.2019

– Me halutaan luoda toivoa ja ratkaisuja, Kulmuni vastaa kysymykseen, miten keskustan vihreys erottuu vihreiden vihreydestä. Kulmuni sanoo, että maailmalla on paljon ahdistusta ja masennusta, mutta keskusta on edistysuskovainen liike. Se haluaa ratkaista ongelmia.

 

– Me ei haluta pudottaa kintaita ja sanoa, että kaikki toivo on mennyt. Keskusta on leimattu vähintään kerran vuosikymmenessä auringonlaskun puolueeksi, mutta nyt keskusta on Kulmunin mukaan historiansa vaikeimmassa kriisissä, mikä liittyy mm väestörakenteeseen ja huoleen nuorisokannatuksesta. Kulmuni kertoo, että puheenjohtajan tehtävänä on toivon luominen. Hän haluaa olla toivon puolella epätoivoa vastaan.

 

– Keskusta on upea kansanliike. Meidän täytyy uskoa itseemme. Jos emme usko itse tähän liikkeeseen, ei meihin usko kukaan muukaan.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Olin Katrin kanssa kampanjatilaisuuksissa Tervolassa ja Ylitorniolla.  Se oli mukava kokemus. Katri on innokas ja sanavalmis nuori, jolla on hyvät verkostot maakunnassa ja pääkaupungissakin. Hän osaa kohdata ihmisiä ja selvittää asioita Lapin kannalta. Hänestä tulee aikaansaava edustaja Arkadianmäelle!”