Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti uuden vuoden puheessaan ansiokkaasti kantaa moniin asioihin. Nuori saarijärvinen poika sai suitsutusta reippaudestaan marjametsässä. Hänessä on energistä esikuvaa. Perinteinen turvallisuuspoliittinen tilanne ja voimapolitiikan kiristyminen saivat kappaleensa. Osansa sai myös maahanmuutto. Autamme hätää kärsiviä, mutta emme seikkailijoita. Myös väkivaltaisen toiminnan tuomitseminen on aina paikallaan.

Puheen yllättävin ja raikkain osio liittyi pohdintaan talouden tilasta. Mitään uutta ei ole hintakilpailukykyhuolessa, mutta presidenttiä mukaillen, hintakilpailukyvyn parantaminen ei voi tarkoittaa vain osingonjaon kasvua.

    Yleisradion teettämän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen kokee lisääntyneen maahanmuuton, kiristyneen työmarkkinatilanteen ja Suomen heikon talouden jyrkentäneen ystävien ja työtovereiden mielipiteitä.

    Tulos vastaa myös omaa kokemustani. Kärjistynyt keskusteluilmapiiri näkyy usein aggressiivisena palautteena julkisia puheenvuoroja käyttäville.

    Jakolinjoja on useita. Pitää olla puolesta tai vastaan maahanmuuton, hallituksen säästötoimien, työmarkkinakysymysten ja monen muun asian osalta. Poteroita avaamaan pyrkivät puheenvuorot tuntuvat jauhautuvan asetelmien väliin. 

    On äärimmäisen tärkeää käydä moniäänistä keskustelua. Toivottavaa olisi, että keskustelu olisi rakentavaa ja ratkaisukeskeistä. Hyvät käytöstavat tulisi pitää aina mielessä.

      Kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen eduskunnan suuren valiokunnan tänään antamaan lausuntoon Suomen kannasta EU:n asedirektiivin muutokseen. Komission muutosehdotukseen sisältyy tiukennuksia ja tarkennuksia muun muassa kiellettyjen aseiden määritelmiin, direktiivin soveltamisalaan, aselupiin ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon.

        Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni on YK-liiton syyskokouksessa 8.12. valittu Suomen YK-liiton puheenjohtajaksi vuosille 2016-2017. Kulmuni on toiminut YK-liiton varapuheenjohtajana kaksi vuotta ja seuraa puheenjohtajan tehtävässä sosialidemokraattien kansanedustaja Ilkka Kantolaa (puheenjohtajana v. 2014-2015).

          Suomi-Venäjä-Seuran valtuusto on 28.11. kokouksessaan valinnut kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) seuran puheenjohtajaksi vuosille 2015–2017. Suomi-Venäjä-Seura on Suomen ja Venäjän välillä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä kulttuuri-, ympäristö- ja taloudellisia suhteita rakentava järjestö.

            27.11.2015

            Turvaa EU:sta?

            Ranska pyysi Pariisin 13.11. terrori-iskujen jälkimainingeissa – ensimmäistä kertaa EU:n historiassa – sovellettavaksi Lissabonin sopimukseen kirjatun keskinäisen avunannon vaatimusta eli ns. turvatakuita.

              Perjantaina ennen nukkumaanmenoa tein perinteiset uutissurffaukset. Ajattelin pikaisesti katsoa, mitä maailmalla oli tapahtunut. Sen jälkeen olikin vaikea saada unen päästä kiinni.

              Koko Eurooppa järkyttyi Pariisin terrori-iskusta. Surun vallassa uutisia lukiessani huomasin ajattelevani, että olen nähnyt tämän ennenkin. Ei kai taas.

                Kun puhutaan maakunnista ja niiden kehittämisestä, on painopiste helposti maakuntien keskuskaupungeissa. Maakuntakeskukset ovat aluekehityksen vetureita, hallintokeskuksia ja korkeakoulukaupunkeja, jotka vetävät koulutettua väestöä.

                  Finnair teki ensimmäistä kertaa aikoihin ylijäämäisen osavuosikatsauksen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan nollan tietämillä. Se on saavutus firmalle, joka on vuodesta toiseen rämpinyt alijäämällä. Tästä hyvästä uutisesta huolimatta perjantai-iltani myös pilasi Finnair. Ei sillä, että lento olisi ollut myöhässä, vaan sillä, mitä Finnairin toimitusjohtaja uutisen yhteydessä televisiossa totesti. Käytännössä toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa eroon alle 100 000 matkustajan kentistä. Kemi-Tornio on yksi näistä.

                  Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) haluaa, että Pohjoismaissa otetaan käyttöön pohjoismainen kansalaisuus. Kulmuni on parhaillaan Pohjoismaiden neuvoston yleisistunnossa Reykjavikissa. Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että pohjoismainen kansalaisuus tulisi Pohjoismaiden hallitusten agendalle.

                    Sain kansa­lais­pa­laut­teen, jonka viimeinen rivi kuului: älä unohda köyhän asiaa. Koin samaan aikaan kannustusta, luottamusta ja itse­tut­kis­telua. Voisinko unohtaa?

                      Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

                      Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

                      Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.

                      Rovaniemeläinen Ounasjoen peruskoulun 9. luokan oppilas Martta Ollila oli kansanedustaja Katri Kulmunilla TET-harjoittelussa eduskunnassa 28.9.-2.10.2015. Tässä Martta kirjoittaa TET-viikon kokemuksistaan.

                      Yllättäen keskusteluun lähtenyt VR:n ostoliikennereittien henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii laajan poliittisen keskustelun.


                      -    Tähän liittyy syviä ideologisia kysymyksiä etenkin keskustalaisille. Loppuviimein on kysymys koko maan asuttuna pitämisestä ja tasa-arvoisista palveluista. Lyhyiden säästöjen tavoittelulla ei pidä romuttaa koko järjestelmää, Kulmuni sanoo. 

                      Kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Suomen raideyhteyksien kehittämisestä. Kulmuni kysyy liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriltä, minkälaisiin toimiin hallitus ryhtyy Keminmaa-Haaparanta-välin sähköistämiseksi, Kolarin radan sähköistämiseksi sekä Salla-Katalahti-radan kehittämiseksi.

                      Käsi ylös, kuinka moni teistä uskoo, että pienipalkkaisilta, usein julkisella sektorilla työskenteleviltä naisilta leikkaaminen nostaa Suomen suosta? Aivan, ei nouse minunkaan käsi.

                        Valtioneuvosto teki istunnossaan 17.9. päätöksen väliaikaisen järjestelykeskuksen perustamisesta. Maahanmuuttovirasto valmistelee keskuksen avaamista Tornioon.

                        Järjestelykeskuksen perustaminen keskusteluttaa paikallisia. Turvallisuudesta pitää huolehtia. Sisäministeri Petteri Orpo ja kansliapäällikkö Päivi Nerg ovat luvanneet sisäministeriöltä kaiken järjestelykeskuksen vaatiman avun ja turvan Tornioon. Lupaus on paikallisten turvallisuuden tunteen kannalta välttämätöntä.

                        Hallitus esitteli tiistaina toimia Suomea vaivaavan näivettymisen katkaisuun. Meillä on 400 000 työtöntä ja valtion velkaantuminen uhkaa paheta.

                        Toimia tarvitaan. On saatava suomalainen työ kilpailukykyiseksi ja rahat riittämään yhteiskunnan palveluihin.

                          Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle kirjallisen kysymyksen rajat ylittävästä yhteistyöstä sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Kulmuni kysyy, miten varmistetaan hoitoon pääsy toisessa Pohjoismaassa erityisesti silloin, kun toisessa Pohjoismaassa sijaitseva hoitoyksikkö on lähempänä kuin omassa maassa sijaitseva. Lisäksi hän pyytää selvitystä siitä, millaisia pohjoismaisia neuvotteluja on käynnissä sairaanhoidon ja terveydenhuollon rahoituksesta ja miten maat edistävät erityisesti rajakuntien välistä yhteistyötä.

                            Ylen radiopakinassa pohdiskelin perjantaina 4.9. kesän polttavinta kysymystä eli pakolaisuutta ja turvapaikanhakijoita. Tässä keskustelussa maltti on valttia ja on muistettava inhimillisyys. Pakina on kuunneltavissa jälkikäteen täältä.  

                              Tornionlaakso on yksi Suomen kauneimmista alueista. Kaunis maisema ei elätä, tokaisi minulle kerran eräs nainen. Tornionlaakson väestökehitys on ollut murheellinen. Väkiluku on lähes puolittunut. Tämä on tuttua monessa Lapin seutukunnassa. Maakunnan väkimäärä on tasaisesti laskenut.

                                Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksesta.

                                  Naapuri se ainakin on. Ja naapureiden kanssa on parempi tulla toimeen. Olen surullisena seurannut Venäjän viime vuosien kehitystä. Tuntuu kuin Jeltsinin aikaiset liberaalit ja mahdollisuuksia avaavat vuodet ovat vain kaukainen muisto. Onhan niistä jo aikaakin. Jeltsin osasi draaman, kun millenium-uudenvuodenaattona ilmoitti luopuvansa presidenttiydestä ja tilalle nousi tuolloin pääministerinä toiminut Vladimir Putin.

                                    Jo useamman viikon on Ranskassa mellakoitu. Asialla ei ole turhautunut nuorisojoukko, vaan oman sanottavansa on antanut nyt ranskalainen talonpoika. Ranskan uutisten ykköspuheenaihe on ollut maanviljelijöiden kapina laskeneista tuottajahinnoista. Viljelijät syyttävät keskittynyttä kauppaa ahneeksi, joka mainosmaisen halpuutamme hintoja kampanjan sijaan tiputtaa tuottajahintoja. Ranskassa tuottajahinnat ovat tippuneet myös Venäjän pakotteiden takia.

                                      Kesällä hiljaisuuden murtaa aina jokin asia, pienempi tai suurempi. Nyt debatin on saanut aikaan perussuomalaisten oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, joka Facebook-päivityksessään rohkaisee suomalaista kansaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan ja lopulliseen voittoon. Itse tekstin lisäksi ihmetystä herättää, miksi se on julkaistu lähellä Utöyan joukkomurhan muistopäivää.

                                        Katseeni kiinnittyi viikonloppuna uutiseen Kelan tutkijoiden sosiaalipoliittisesta raportista Euroopan komissiolle. Tutkijat Olli Kangas sekä Laura Kalliomaa-Puha olivat tulleet tutkimustuloksiin, joiden mukaan köyhyystaskut Suomessa ovat kasvaneet. Jo pitkään olemme tienneet jäykän sosiaaliturvamme aiheuttamista ongelmista kuten tuloloukuista. Vähälle on tutkimuskentässä jäänyt näkemys maantieteellisten alueiden välisten erojen kasvamisesta. Tämä ei ole uusi ilmiö.

                                          Elokuussa alkavien yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pitäisi ottaa kantaa myös verotuksellisiin kysymyksiin. Eilen saimme lukea lehdistä miten pörssiyhtiöiden johtajien palkat olivat nousseet jopa 8,3 prosenttia, kun vastaavana aikana palkansaajien tulotaso oli kasvanut vain 1,5 prosenttia. Osana yhteiskuntasopimusta pitää työn tuottavuutta lisätä, mutta vastapainona parantaa työsuhdeturvaa ja käydä läpi myös verotusta.

                                            Viime viikon aikana Finlandia-talossa muisteltiin Helsingin henkeä: 40 vuotta sitten siellä allekirjoitettiin Etyjin toimintaa ohjannut nk. Helsingin päätösasiakirja. Etyj on kiistatta ollut Suomelle merkittävä ulkopolitiikan areena, jossa maamme on voinut harjoittaa rooliaan idän ja lännen välisenä sillanrakentajana. Järjestö on kokonaisuudessaan vaikuttanut positiivisesti Euroopan turvallisuuteen.

                                              Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu sunnuntaina 5.7. Helsingissä alkavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen Suomen valtuuskunnan varajäsenenä.

                                                Kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) mielestä tänään 25.6. lähetekeskustelussa ollut kansalaisaloite päivystysasetuksen muuttamisesta ottaa oikeutetusti kantaa asetukseen synnytysten osalta, sillä sääntely on tehty liian tiukaksi.