Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Jos Kreikka lähtee eurosta, lähtee se myös Euroopan Unionista, totesi viime viikolla Kreikan keskuspankin johtaja Yannis Stournaras. Vaikka Suomessa hiljennyttiin juhannuksen viettoon, ei Euroopassa ole hengähdetty. Kreikan tukilainojen seuraava maksuerä lankeaa nimittäin maksuun 30. kesäkuuta eikä Kreikka ole päässyt vasemmistoradikaalin pääministeripuolue Syrizan johdolla sopimukseen lainaehdoista. Kreikka haluaa 7,2 miljardin euron lainan ennen kuin maksaa erääntyvän 1,5 miljardin lainaerän.

    Kysymys on noussut monien mieleen, kun keskustellaan julkisen talouden tasapainottamisesta. Inhimillisestä näkökulmasta on vaikea niellä suuria leikkauksia julkiseen sektoriin, koska ne koskettavat ihmisiä monin tavoin.

    Julkisen talouden tasapainottamista on vaikea ymmärtää, jos kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. On vaikea hyväksyä, miksi opintotukeen puututaan, miksi eläkeläisten asumistukeen kajotaan tai, miksi lääkekorvauksia pienennetään. Eikö voisi ottaa muualta?

      Kansanedustaja Katri Kulmuni osallistuu tänään sunnuntaina 14.6. alkaneisiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin Kultaranta-keskusteluihin. Keskustelut järjestetään kolmatta kertaa.

        Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on valittu johtamaan arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaa. Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista (Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista) sekä Euroopan parlamentista.  Lisäksi pysyviä osanottajia ovat arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavat järjestöt. Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea. Suomella on pysyvässä komiteassa yksi edustaja ja yksi varajäsen, jotka valtuuskunta valitsee keskuudestaan.

          Kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) avustajana on kuun vaihteessa aloittanut kemijärveläinen 25-vuotias Iiris Jakola. Jakola valmistuu kesäkuun aikana Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan kansainväliset suhteet. Hän on toiminut opintojen ohessa vuosia asiakaspalvelutehtävissä ja suorittanut opinto- ja harjoittelujaksoja Saksassa, Sloveniassa ja Itävallassa. Jakola on myös pitkän linjan partiotoimija.

           

          Lisätietoja:

          Iiris Jakola p. 050-5741516, iiris.jakola(at)eduskunta.fi

          Katri Kulmuni p. 044-2555 903, katri.kulmuni(at)eduskunta.fi

            Tulos vetää nöyräksi. 9705 ääntä velvoittaa kovaan työntekoon Lapin edestä. 

            Työ alkaa heti, torstaina on ensimmäinen ryhmäkokous Helsingissä. Kiertäminen jatkuu myös, käyn jokaisessa Lapin kunnassa tapaamassa kuntalaisia, luottamusmiehiä ja virkamiesjohtoa.

            Sitä ennen tässä tunnelmaa vaalivalvojaisista. Lämpimästi kiittäen aivan jokaista kampanjaan osallistunutta ja äänestäjää.

              Hallituksen yksi kärkihanke on ollut nuorisotakuu, jolla tavoitellaan opiskelu- tai työpaikkaa jokaiselle suomalaiselle nuorelle. On kuitenkin silmänkääntötemppu asettaa kovat tavoitteet ilman toimivia keinoja.

              Työssäni yrityskoordinaattorina saatan yhteen yritysten työntekijätarpeita ja työttömiä lappilaisia.  Jo varsin nopeasti on käynyt ilmi, että halukkaita työntekijöitä ei välttämättä ole, vaikka paikkoja tarjotaan.

              Tätä selittää etenkin passivoiva sosiaaliturva. Byrokratia on kova ja tukien palautusuhka pelottaa. Ei jakseta ajatella, että pienikin työ auttaa eteenpäin.

              Tarvitaan kovaa byrokratian leikkaamista ja panostusta yrittäjyyteen jotta heikossa asemassa olevia voidaan ohjata takaisin työelämään.

                On ollut aivan mahtavaa päästä kiertämään lappilaisten parissa.

                Olen jutellut tuhansien lappilaisten kanssa. Tämä on ollut opettavaista ja silmiä avaavaa.

                Halusin summata yhteen käytyjä keskusteluja ja koostin tällaisen 78-kohdan listan kuulemistani esityksistä ja aloitteista siitä mitä meidän tulisi nyt tehdä. 

                Näitä kaikkia ei varmasti voida toteuttaa, mutta suunta ja lappilaisten näkemys oikeasta tiestä on vahva ja selkeä!

                  Katrista kuvattiin viisi teemavideota avaamaan Katrin ajatuksia ja arvomaailmaa. Tutustu tästä Katriin!

                    Takana lähes 300 tilaisuutta, tuhansien lappilaisten kohtaamisia. Kirjoittelin tähän joitakin vastauksia usein kysyttyihin asioihin. 

                      Liakan kylätalolla kuultiin Juha Marttilan eväät Suomen nousuun. Omavaraisuus on äärimmäisen tärkeää monella tapaa, mutta sen nostaminen vahvistaa myös taloutta.

                      Maakuntalehdistä poimittuja arvioita tulevista vaaleista.

                      Katrille povataan hyvää menestystä mm. Pohjolan Sanomissa, Uudessa Rovaniemessä ja YLE Perämeressä.

                        Kansantaiteilija ja -edustaja Mikko Alatalo tuli vauhdittamaan ja viihdyttämään kampanjaani. Yhtä mieltä olimme Helsingin suurten liikennehankkeiden sijaan koko maan tieverkon kunnostamisesta. Ja positiivisen elämänasenteen merkityksestä!

                        Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.

                        Pääsiäispyhät katkaisi kivasti Savukosken legendaariset kuivalihamarkkinat. Kaunis sää ja paljon ihmisiä liikkeellä. Puheenaiheet vaihtelivat porotaloudesta, Vuotoksen altaasee, Sokliin ja pienten kuntien terveyspalveluihin. Mielestäni on selvää, että myös valtion tulee kantaa vastuunsa terveyspalveluiden rahoittamisesta.

                        Yli 300 ihmistä kävi tervehtimässä Katria pääsiäisostosten lomassa. Nyt tuntuu siltä, että asiat etenee ja sana kiirii. Muistaakaa itse äänestää, mutta myös kehottaa muita äänestämään. Sillä todella on merkitys minkälainen hallitus Suomea seuraavat neljä vuotta johtaa.

                        Kemissä olen paljon ollut tapaamassa ihmisiä kauppojen yhteydessä. Huoli on kova Kemin teollisista työpaikoista.

                        Stora Enso ja Metsä Groupilla on molemmilla tehtaat Kemissä - ilmeisen vakaalla pohjalla. Kemi olisi sijainniltaan loistava bionesteiden jalostukseen.

                        Vierailin Janne Seurujärven kanssa Kemijärven kotiseutumuseolla. Näyttelyssä oli Lyyli Perungan, paikallisen muotigurun esineistöä viime vuosisadalta.

                        Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi joku aika sitten tutkimuksen, jossa oli seurattu kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä vuoden 2008 loppuun saakka. Olen itsekin syntynyt vuonna -87, joten olen tutkimuksessa mukana.

                        Tutkimustulokset voi kiteyttää meidän kaikkien arkikokemukseen perustuvaan havaintoon: ongelmilla on taipumus kasaantua ja siirtyä vanhemmilta lapsille.

                        Kehitys on kuitenkin menossa tuloerojen kasvun myötä taaksepäin. 1950-luvulla syntyneille sattunutta huimaa sosiaalista nousua ei enää tapahdu.

                          Kiertelin tämän päivän Seurujärven Jannen kanssa Sallassa, Pelkosenniemellä, Savukoskella ja Sodankylässä. Yksi puheenaiheista oli vanha kunnon posti - ja sen kova arvostus. Pelkona on, että jakelupäivät pätkitään viidestä kolmeen Kustin kassin keventyessä. Samalla menisi kuitenkin sanomalehtijakelu jo moni muu päivänkohtaisuutta vaatia posti.

                          Oli kiva käydä Lapin yhdestä pienimmistä, mutta varmasti sisukkaimmasta kunnasta. Varmaa on myös se, että Andy se soittaa, satoi tai paistoi. 

                          Puheenaiheet laidasta laitaan, niin kuin elämisen kirjokin. Puhuin osaltani siitä, että kuka päättää siitä edistetäänkö omien luonnonvarojemme hyödyntämistä vai miten toimimme.

                          Vierailun Rovaniemen Autissa ja Vanttauskoskella. Puheeksi nousi sähkön hinta. Huoli on aito ja hinnat uhkaavat nousta entisestään sähköverkon maahankaivamisen vuoksi.

                          Vierailin Rovaniemellä ja jäin pohtimaan Lapin pääkaupungin kehittämistä suhteessa siihen Etelä-Suomeen isoon kirkkoon. Kaikki on lopulta aluepolitiikkaa – sekin, että tuetaan Helsingin yliopistoa! Pidetään me omastamme kiinni. 

                          Oli mahtava käydä Arpelassa, loistava kylä ja loistava henki. Arpelassa on vaikka kuinka paljon vireää toimintaa, aivan KAHTA pankkia ei taida enää olla.

                          Ylitorniolla ja Pellossa käydessä tuli puheeksi rajaesteet. Ikuiselta tuntuva puheenaihe, mutta historian saatossa olemme aina rajan ylittämisestä eläneet. Nyt tuntuu, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa aivan päätöntä hidastetta ja haittaa luontaiselle yhteistyölle.

                          Peräpohjolan piirin vaalijuhla Lappiassa. Olen kuvassa pitkän linjan keskustalaisen, pellolaisen kannattajani Juhani Korteniemen ja todennäköisen tulevan pääministerin Juha Sipilän kanssa.

                          Arvostamani kaupunkineuvos Hannes Mannisen kanssa Posiolla. Peikonpesä pullisteli porukkaa. Valtion vimma lisätä kuntien taakkaa tiestön ylläpidossa herätti keskustelua. Kuntien velvoitteitahan piti purkaa, ei lisätä. Ruotsissa valtio laittaa maantieverkostoon 2,5-kertaisen määrän resursseja.

                          Hannes Mannisen kanssa kävimme Rovaniemelle. Samaan aikaan EVA eli elinkeinoelämän valtuuskunta oli jälleen esittänyt yliopistoverkoston keskittämistä viiteen valtakunnalliseen yliopistoon. Tämä tarkoittaisi Lapin kehitykselle aivan keskeisin Lapin yliopiston itsenäisyyden menetystä.