Seuraa Katria tilaamalla uutiskirje tästä

Kirjoitus julkaistu Meän Tornionlaakso -lehden kolumnina 21.12.2016

Seitsemän laihaa vuotta jatkui talouden alamäki Suomessa. Suunta muuttuu hiljalleen oikeaan.

Viime viikolla Suomen Pankki ilmoitti taantuman olevan virallisesti takana. Olemme taittaneet laman. Nousu ei lähde raketin lailla, mutta kasvukäyrällä ollaan. Ensimmäistä kertaa neljään vuoteen myös Suomen teollisuustuotanto kasvaa.

    Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 14.12.2016.

    Viime viikolla vietettiin itsenäisyyspäivää ja kunnioitettiin veteraanien tekemää työtä vapaan isänmaan puolesta. Olemme rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion, joka rakentuu demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon pohjalle. Niin kauan kuin näistä arvoista pidetään kiinni, on yhteiskunta vakaalla pohjalla.

      Kannanotto 12.12.2016

      Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni vaatii helpotuksia sähkömarkkinalaista johtuvien sähköverkkoinvestointien siirtymäaikoihin. Kulmuni on huolissaan tiukkojen investointivaatimusten vaikutuksesta sähkön siirtohintojen korotuspaineisiin etenkin haja-asutusalueilla.

        Kannanotto 24.11.2016

        Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää tänään julkaistua esitystä energia- ja ilmastostrategiaksi erittäin hyvänä paitsi kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myös sen työllisyysvaikutuksen osalta. Kulmunin mukaan strategia avittaa myös lukuisia Suomen biotaloushankkeita.

          Kannanotto 17.11.2016

          Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) iloitsee Kemijärven biojalostamohanketta koskevista uutisista. Vaikka kyse on vasta suunnittelua ja rakentamista koskevista esisopimuksista, on Kulmunin mielestä hyvä, että julkisuuteen tuotiin viimein mahdollisen sijoittajan nimi.

          - Itälappilaiset joutuivat viime vuosikymmenellä Kemijärven sellutehtaan alasajon aikana kohtuuttoman paikan eteen. On työvoitto, että hanke ottaa kunnon askeleen eteenpäin, Kulmuni muistuttaa.

            Tiedote 15.11.2016

            Kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt opetus- ja kulttuuriministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saamen kielen etäopetuksen kehittämisestä. Saamelaisalueella lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien toteutuminen on edistynyt, mutta jopa 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu alueen ulkopuolella pääkaupunkiseutua myöten. Kulmuni on huolissaan kielen säilymisestä erityisesti näiden lasten ja nuorten kohdalla.

              Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontuu Kanadan pääkaupungissa Ottawassa 14.–15.11.2016. Kokouksessa keskustellaan muun muassa tietoliikenne- ja muista yhteyksistä arktisilla alueilla, minkä lisäksi tarkoitus on esitellä, miten Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen. Eduskunnasta kokoukseen osallistuu Arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.).

                Tiedote 8.11.2016

                Keskustan kansanedustajat Elsi Katainen ja Katri Kulmuni odottavat, että EU-komissio kehittää metsien erityispiirteiden huomioimista taakanjakosektorin päästövähennystavoitteissa. Kansanedustajat muistuttavat, että Suomi on Euroopan unionin metsäisin maa, jonka talous on vahvasti riippuvainen metsistä ja metsien kestävästä hyödyntämisestä. Elsi Katainen ja Katri Kulmuni toivat esille Suomen kestävää metsätalousmallia eduskunnan suuren valiokunnan Brysselin-matkalla, jonka aikana kansanedustajat tapasivat laajasti EU-toimijoita muun muassa komissiosta ja Euroopan parlamentista.

                  Teksti on julkaistu Suomenmaa-lehdessä pe 4.11.2016.

                  Yhteiskuntien kohdalla on alettu puhua niiden vastustuskyvystä äkillisiin muutoksiin. Jos yhteiskunta on eheä ja vahva, yllättävät muutokset ja myllerrykset eivät aiheuta sen suurempaa kuohuntaa. Jos yhteiskunta on epätasa-arvoinen, voi tulossa olla aikamoista turbulenssia.

                    TIEDOTE 27.10.2016

                    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on helpottunut ja erittäin tyytyväinen, että Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosasto Kemissä saa valtiolta poikkeusluvan jatkaa toimintaansa. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ilmoitti synnytystoiminnan poikkeusluvista tänään 27.10.2016 annetun erikoissairaanhoidon ja päivystyksen järjestämistä koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. 

                      Teksti on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi  -lehdessä 26.10.2016.

                      Kiersin syys-lokakuussa kaikissa Lapin kunnissa pitämässä yleisötilaisuuksia. Väkimäärä vaihteli kunnittain ja paikalle tulijoilla oli painavia terveisiä. Ihmisiä huolettavat peruspalvelut ja työpaikat sekä erilaiset paikallisesti merkittävät hankkeet tai lait. Pohjavire on kuitenkin odottavan positiivinen hallituksen toimien suhteen, ja kunnissa on tahtoa sekä ideoita elinkeinojen ja palveluiden kehittämiseen.

                        Ei ole montakaan vuotta, kun Suomessa toimi kourallinen panimoita. Olutkauppa oli vahvasti kolmen suomalaisen käsissä: Hartwall, Sinebrychoff ja Iisalmen Panimo.

                        Kaksi suurinta panimoa ovat siirtyneet kansainväliseen omistukseen. Tämän seuraukset tunnetaan Lapissa hyvin. Torniossa loppui panimotoiminta elokuussa 2010. Sulkemishetkellä olutta oli tuotettu Lapin Kullan panimossa Tornionjoen rannalla 137 vuotta.

                          Työelämä on kovassa myllerryksessä. Suomessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten suhtaudumme matalapalkkatyöhön. Työllä pitää tulla toimeen. Saksassa entisen liittokansleri Gerhard Schröderin aikanaan ajamien suurien työmarkkinareformien kautta ihmiset saatiin kyllä töihin, mutta yhdellä työllä ei välttämättä elä, vaan täytyy tehdä useampia pienipalkkaisia hommia. Ruotsissa puhutaan minijobeista ja työmarkkinat ovat varsin joustavat.

                          On arvioitu, että Suomessa jää miljardien eurojen arvosta työtä tekemättä, koska lyhytaikaisten työsuoritteiden vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Jos tarvitset lastenhoitoapua tai muuttopalveluita, on byrokratia tehty uuvuttavan vaikeaksi.

                            Maailman väkimäärä kasvaa ja pakkautuu entistä isompiin suurkaupunkeihin. Myös Suomessa väkimäärä maltillisesti nousee ja maa kaupungistuu. Asumme täällä Suomessa kuitenkin harvakseltaan. Tästä väljyydestä voi kehittyä meille aikamoinen valtti.

                            Erityisesti Kiinassa ja Intiassa talouden kasvu on ollut kovaa. Samalla elintaso nousee ja ihmiset haluavat vaurastuessaan omat autot, sisävessat, pelit ja vehkeet. Keskiluokkaistumisen kääntöpuolena on valitettavasti se, että yhä useampi kiinalainen herää aamuisin keskelle ilmakatastrofia.

                              Kannanotto 19.9.2016

                              Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni nostaa esiin pohjoismaisen yhteistyön tärkeyden ääriliikkeiden toimintaan puuttumisessa. Viime päivinä järkytystä herättäneen väkivaltaisen Suomen Vastarintaliikkeen SVL:n toiminta on osa Ruotsista johdettua Pohjoismaista Vastarintaliikettä.

                                Venäjä on vaikea. Sen kielioppi on vaikea. Maan historia on vaikea. Taloustilannekin on vaikea. Venäjän suhde naapurimaihinsa – vaikea. Valitettavasti myös Venäjästä puhuminen on välillä vaikeaa.

                                Muutama viikko sitten Ulkopoliittinen instituutti julkaisi valtioneuvoston tilaaman Venäjä-selvityksen. Se oli mielenkiintoinen paperi, vaikkei sisältänytkään yllätyksiä. Analyysi oli tasokasta. Uskon, että moni muukin tutkimuslaitos voisi päätyä samansuuntaiseen lopputulemaan. Selvitystyössä pohdittiin Venäjää edes hitusen tavanomaista laajemmin, mutta kuitenkin tarpeeksi yksinkertaisesti.

                                  Hallitus muovasi viikko sitten budjettiriihessä ehdotustaan ensi vuoden budjetiksi. Lopputuloksena oli vahvasti eteenpäin katsova ja työllisyyteen panostava talousarvioesitys. Budjetissa on työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä sekä yrittäjiä ja yksityishenkilöitä helpottavia veromuutoksia, joista hyötyvät myös lappilaiset. Ehdottoman tärkeä on myös maatalouden kriisipaketti.

                                    TIEDOTE 2.9.2016

                                    Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmunin mukaan hallituksen eilen päättyneessä budjettiriihessä tehtiin Lapin kannalta tärkeät päätökset elokuvateollisuuden tuotantotuesta sekä tuulivoimapuistojen kiinteistöverotuksen selvittämisestä.

                                      TIEDOTE 1.9.2016

                                      Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää työllisyyden parantamista hallituksen tärkeimpänä tavoitteena. Hallituksen toimet vahvistavat taloudessa nähtyä orastavaa käännettä. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 33 000 vuoden takaisesta. Tahtia tulee kuitenkin vielä parantaa.   

                                        kirjoitus on julkaistu kolumnina Suomenmaa-lehdessä 5.8.2016

                                        Maailman tapahtumat ovat pitäneet uutisköyhän kesän kaukana. Eduskuntakin kokoontui poikkeuksellisesti heinäkuussa Iso-Britannian Brexit-äänestyksen seurauksena. Brittien EU-erossa nähdään varmaan vielä monta näytelmää. Lähtevätpä he tai eivät, Brexitin kannattajien tuntoja kannattaa analysoida EU-tasoa syvemmältä. Olen vakuuttunut, että kansanäänestyksessä äänestettiin paljon muustakin kuin vain unionista.

                                          20.7.2016

                                          Vain yksi ääni

                                          Viime viikolla julkaistiin mielenkiintoinen selvitys vuoden 2015 eduskuntavaaleista. 500-sivuisessa tutkimuksessa on paljonkin tietoa, mutta otsikkoon on tiivistetty tutkimuksen kannalta olennaisin: poliittisen osallistumisen eriytyminen.

                                          Suomen eriytyminen näkyy selvityksen mukaan voimallisesti edellisten eduskuntavaalien tuloksessa. Kun asiaa alkaa pilkkomaan atomeiksi, tulee vastaan ihmisten väliset hyvinvointi- ja tuloerot. Äänestyskäyttäytyminen periytyy, koulutus periytyy, työttömyys periytyy. Ääni jää sitä varmemmin käyttämättä, mitä heikommassa asemassa on. 

                                            13.7.2016

                                            FIX EU

                                            Eurooppa on kohissut Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Tulos on selkeä, mutta kahtia jakava. Iso-Britanniassa suoritetaan vallan uusjakoa. Perinteiset puolueet ovat hajallaan.

                                            Kansanäänestyksen tulos on Suomelle harmillinen. Iso-Britannia on ollut maallemme hyvä liittolainen esimerkiksi ympäristö- ja kauppapolitiikkaan sekä byrokratian purkamiseen liittyvissä kysymyksissä. Samaten Britannia on ollut vastapaino liittovaltiosuuntausta edustaville maille.

                                              Eurooppa on kohissut Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksesta. Tulos on selkeä, mutta kahtia jakava. Iso-Britanniassa suoritaan vallan uusjakoa. Perinteiset puolueet ovat hajallaan.

                                              Kansanäänestyksen tulos on Suomelle harmillinen. Iso-Britannia on ollut maallemme hyvä liittolainen esimerkiksi ympäristö- ja kauppapolitiikkaan sekä byrokratian purkamiseen liittyvissä kysymyksissä. Samaten Britannia on ollut vastapaino liittovaltiosuuntausta edustaville maille

                                                Perämeren kansallispuisto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Viikonloppuna avattiin uusi Pensaskarin kalastajatukikohta. Uusihan se ei ole, kalastettu siellä on satoja vuosia, mutta kulttuurihistoriallisesti tärkeät kalastuskohteet on nyt tulevillekin sukupoville merkitty ja kunnostettu.

                                                Voi olla, että harva edes muistaa koko kansallispuiston olemassaoloa. Kansallispuistoista puhuttaessa nousee mieleen helposti Lapin suuret kävijämagneetit kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tai UKK-puisto. Niissä vierailee vuosittain satoja tuhansia matkailijoita. Perämeren kansallispuisto pääsee niukin naukin 10 000 vierailijaan.

                                                22.6.2016

                                                1317 x kiitos

                                                Kohti uutta...


                                                Eteläpohjolaisittain nöyrä, mutta ISO kiitos kaikille Seinäjoella mukana olleille.

                                                1317 ääntä on mahtava määrä luottamusta ja painava tuki asioille, joita haluan Keskustan varapuheenjohtajana edistää.

                                                Tehtävä Keskustan johtoon kuuluvana naisena on selvä. Pidetään köyhän asia mielessä, yritteliäisyys kunniassa ja uudistetaan rohkeasti Suomen hienoimman kansanliikkeen toimintaa. 

                                                Mieli intoa täynnä,

                                                Katri

                                                Ps. alla oleva kuvakavalkaadista kiitos Taneli Kaistikaiselle ja Janne Kaisanlahdelle.

                                                Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa esitettiin alueen asukkaiden parempaa huomioon ottamista aluetta koskevissa päätöksissä. Samalla korostettiin alueen kestävää kehitystä, jotta taloustekijöiden rinnalla huomioidaan ekologiset ja sosiaaliset tekijät, luontoarvoja kunnioittaen. Alueen parlamentaarikot antoivat konferenssin julkilausumassa tukensa Arktisen neuvoston huippukokouksen järjestämiselle.

                                                  Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu kuluvan viikon aikana 14.-17.6. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssiin Ulan-Udessa Venäjällä. Matkan aikana perjantaihin 17.6. asti Kulmunin tavoittaa joko sähköpostitse (kati.kulmuni@eduskunta.fi) tai tarvittaessa puhelimitse poikkeuksellisesti numerosta +358503229247.

                                                    Mediassa arvellaan Katrilla olevan hyvät mahdollisuudet nousta yhdeksi varapuheenjohtajaksi. Työtä on vielä paljon tekemättä, eikä yhtään ääntä annettu. Pohja läpimenolla on kuitenkin olemssa.

                                                    Katrin tukijalehdestä löytyy yli 200 nimeä, monia muitakin on jo mukana.. Lue tästä mitä tukijat Katrista ajattelevat..

                                                     

                                                    Suomea uhkaa uuden ajan köyhyyden periytyminen. Pääseekö nyky-Suomen matalimmista torpista yhteiskunnan menoon enää mukaan? Perhe-, koulutus- ja terveyspolitiikan muutos on Suomen kohtalon kysymys.