Katri esittäytyy

 

Mitä ajattelen Torniosta?

Olen ollut erittäin onnekas, että olen voinut torniolaisessa sielumaisemassa kasvaa ja elää.

Tornio on ollut oikeastaan elämäni kivijalka. Olen lähtöisin tilalta, jossa sukumme on asunut jo vuosisatojen ajan.

Arvostan Torniossa sitä meille ominaista hengenlaatua, jossa eteenpäin mennään vaikka mikä olisi. Rajanläheisyyttä pidän tietenkin voimavarana, tällaisia arjessa toimivia kaksoiskaupunkeja ei muuten maailmalla ole kovin montaa.

Nöyräksi laittoi mielen se luottamuksen osoitus, jonka sain kun minut valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Vain kuntalaisia kuunnellen voi oikeita asioita edistää.

 

Mistä olen tähän tullut?

Tarinani alkaa täältä Torniosta, länsilappilaisesta pikkukaupungista, joka on kasvanut kiinni ruotsalaisnaapuriinsa Haaparantaan.

Maaseudun pienyrittäjyys on minulle tuttua isäni työn kautta; äitini työskentelee erityisopettajana. Heiltä olen oppinut varmaankin tiettyä peräänantamattomuutta, mutta myös uskoa siihen, että elämä kantaa.

Lapsuudenkotimme on vanhalla sukutilalla, jossa Kulmuneita on asuttanut 1400-luvulta lähtien. Arkeni täyttivät vanhempieni ja sisarusteni lisäksi isovanhemmat.

Historia, elämän jatkuvuus ja tietynlainen juurevuus olivat voimakkaasti läsnä. Tunne, että sukupolvet vaihtuvat, mutta maisevat pysyvät silti samana.

Yhteiskunnallisista asioista minut sai kiinnostumaan yläasteen yhteiskuntaopin opettaja. Keskustapuolueeseen ja Keskustanuoriin liityin 18-vuotiaana, vuoden 2006 presidentinvaalien jälkeen.

Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita Rovaniemelle. Opiskeluaikoina toimin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana ja Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana. Vaaleja tuli toisensa jälkeen, kunnes joku pyysi lähtemään mukaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Naapurimaiden läheisyys on aina näkynyt elämässäni. Lapsena kävin koulua Haaparannan puolella kielikoulussa, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset oppivat yhdessä lukemaan ja kirjoittamaan.

Myöhemmin kiinnostuin myös itäisestä naapuristamme. Opiskelin kielen ja hakeudun opiskelemaan myös Pietariin.

 

Mikä sai minut lähtemään mukaan politiikkaan?

Kova halu vaikuttaa yhteisiin asioihin, tehdä maailmasta parempi sai minut lähtemään politiikkaan. Keskustan arvot oikeudenmukaisuudesta, mutta yritteliäisyyden tunnustavana puolueena oli ainoa omaksi koettava valinta.

 

Santeri Alkion tekstit kolahtivat aikoinaan oikein kunnolla. Alkio on ollut aikanaan radikaali tyyppi. Toivoisin, että myös nykykeskustassa olisi vahva sosiaaliradikaalilinja. Jos miettii nykyistäkin työelämää tai aikanaan maatalousväestöä, on niin paljon väliinputoajia. Keskustan pitäisi saada näistä ihmisistä kiinni ja parantaa heidän asemaansa.

Toinen Keskustassa vahvasti puhutteleva teema on eri alueilla asuvien ihmisten välinen tasa-arvo, koko Suomen kehittäminen. Siinä on minusta keskustan omaleimaisuus, sen olemassa olon syy ja edellytys. Uskon myös vahvasti vallan hajauttamiseen ja alueellisen itsemääräämisen lisääminen

Omassa ajattelussani on vaikea jaotella politiikan lohkoja ”koviin” ja ”pehmeisiin”. Viime kädessä ne ovat keinotekoisia.

Hyvinvointikysymyksiin liittyvät ratkaisevana osana sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden uudistaminen. Sitten ollaankin nopeasti aika isojen rakenteellisten ja julkisen talouden kysymysten äärellä. Mihin veroeurot riittävät ja miten niitä saadaan lisää, ovat saman kolikon kaksi puolta.

Tällä hetkellä ajattelen vahvasti siten, että vaikka puhutaan porvarihallituksesta, keskustalaisten on vaikea kokea itseään porvareiksi. Alkiolainen, sosiaalireformistinen linja on nimenomaan siinä poliittisen kartan keskiössä. Itse ­koen olevani äärikeskustalainen.

Ps. Voit tutustua kirjoituksiini Keskustan ja Suomen tulevaisuudesta klikkaamalla tästä!

Katri TV:ssä

Katri on esiintynyt mm. Pressiklubissa, YLE:n A-Studiossa, useassa YLE-fem –ohjelmassa ja Uutisvuodossa.

Viimeisimpänä Katri oli kertomassa näkemyksiään aluepolitiikasta YLE:n Aamu TV:ssä.

Katso tästä

http://areena.yle.fi/1-3431833

 

Katrin kannanottoja:

Kansanedustaja Kulmuni: Synnytykset jatkuvat Kemissä ja Lappiin jää kaksi keskussairaalaa

Keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni pitää selvänä, että synnytykset jatkuvat Kemissä myös poikkeusluvan jälkeen.

– Mielestäni on perusteltavaa, että meillä on jatkossakin Lapissa joka ikisessä kunnassa hyvä terveyskeskus ja hyvä perusterveydenhuolto. Lisäksi on oltava kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään erikoissairaanhoidon palveluita, esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä.

– Ja niissä on molemmissa on myös synnytysosasto, Kulmuni sanoo.

Lapin kahden sairaanhoitopiirin neuvottelut sairaanhoitopiirien työnjaosta katkesivat viime viikolla, koska Lappi haluaa keskittää muun muassa synnytykset Rovaniemelle. Kulmuni luonnehtii kiistaa klassiseksi esimerkiksi maakuntakeskusten tasapainottelusta.

Kemin synnytysten puolesta kamppailtu pitkään

Kulmuni korostaa kahden sairaalan omien synnytysosastojen tärkeyttä.

– Emmehän me ole käyneet valtavaa kamppailua useamman hallituksen aikana siitä, että saamme synnytysosastolle jatkoajan sen tähden, että Lapin tuleva maakunta sen itse lakkauttaisi, Kulmuni sanoo.

Viime vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Länsi-Pohjan synnytyksille määräaikaisen poikkeusluvan. Poikkeuslupa on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.

http://yle.fi/uutiset/3-9531744

 

 

Kulmuni: Aatteen pitää näkyä Sipilän hallituksen politiikassa

Samuli Nissilä, Suomenmaa 21.10.2015

Jos hallituksen toimet voidaan perustella edis­tyk­sel­li­syy­dellä ja köyhän asialla, olemme onnistuneet, kansa­ne­dus­taja Katri Kulmuni (kesk.) kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.

Kulmuni muistuttaa, että aate on kantanut keskustaa jo yli sata vuotta. Jos aate ei näy hallituksen politiikassa, puolueelle ei käy hyvin, hän uskoo.

Kulmuni kertoo saaneensa kansa­lais­pa­laut­teen, jonka viimeinen rivi kuului: älä unohda köyhän asiaa.

Koin samaan aikaan kannustusta, luottamusta ja itse­tut­kis­telua. Voisinko unohtaa?

Kansanedustaja myöntää, että julkisen sektorin sopeutukset ovat ikäviä.

Hän huomauttaa, että ne näyttävät vielä ikävämmiltä, jos niihin johtavia perimmäisiä syitä ei käydä avoimesti läpi. Tähän ei Kulmunin mukaan riitä pelkästään sen toteaminen, että vaihtoehtoja ei ole.

– Se ei ole oikea peruste. Aina on vaihtoehtoja, mutta ne voivat johtaa toki huonompaankin.

Keskustan suuruuden salaisuus on se, että puolueen perus­vies­tissä ovat yhdistyneet yrit­te­li­äi­syys ja köyhän asia, Kulmuni tulkitsee.

Kun hallituksen aika menee syliin kaatuvien asioiden hoitamiseen, jää syvällisempi poliittinen valmistelu Kulmunin mukaan puolu­e­ko­neiston harteille.

Jos koneisto köhii, voi seuraa­vis­sakin vaaleissa odottaa viestin hämärtyminen ja sitä kautta tappio vaaleissa. Jos sen sijaan osaamme ja jaksamme tuoda keskus­ta­laisen aatteellisen linjan esiin, pärjäämme.

 

Kulmuni: Tasapuolinen aluekehitys tukee Suomen kilpailukykyä

Suomenmaa 9.3.2016 9:31

kuva: Jari Laukkanen

– Yhteinen ymmärrys tulisi löytää siitä, että tasapuolinen aluekehitys on kilpai­lu­ky­ky­ämme tukeva, ei heikentävä tekijä, kansa­ne­dus­taja Katri Kulmuni kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.

Vahvalla alue­po­li­tii­kalla varmistetaan hänen mukaansa koko maan voimavarojen saaminen käyttöön.

KULMUNI on huolissaan alueellisesta eriytymisestä monesta syystä.

– Alueellisten erojen tasaamisesta puhuttaessa joutuu usein vastailemaan naljaileviin kommentteihin silta­rum­pu­po­li­ti­koin­nista. Siinä on kuitenkin kyse tasa-arvosta, hän kirjoittaa.

ALUEELLINEN eriytyminen tarkoittaa Kulmunin mukaan muun ohella omaisuuden suurta uusjakoa.

– Suomen jakautuessa kasu­kes­kuk­siin ja taantuviin muut­to­tap­pi­oa­lu­ei­siin, maan arvo voi joko räjäh­dys­mäi­sesti kasvaa tai haihtua taivaan tuuliin. Ilman, että ihminen omalla toiminnallaan voi tähän vaikuttaa.  Merkitystä on aluerakenteen kehityksellä.

KANSA­NE­DUS­TAJA muistuttaa, että alueellista eriytymistä on aina tapahtunut kaupunkien sisällä, mihin puolestaan juontavat juurensa monet perus­ta­van­laa­tuiset yhteis­kun­nal­liset vastak­kai­na­set­telut.

Kulmuni kysyykin, haluammeko tietoisesti luoda maata, jossa alueet eriytyvät toisistaan.

 

Katri Kulmuni: Suomen saatava poikkeus EU:n asedi­rek­tii­viin

Pirjo Kontio 16.12.2015

Eduskunnan suuren valiokunnan mukaan Suomen on haettava poikkeusta EU:n ajamaan asedi­rek­tii­viin. Kansa­ne­dus­taja Katri Kulmuni (kesk.) on tyytyväinen suuren valiokunnan lausuntoon.

EU-komissio esittää kiellettyjen ampuma-aseiden listalle lippaallisia, itselataavaa kertatulta ampuvia sivii­li­käyt­töön tarkoitettuja aseita. Ne olisivat kiellettyjä myös deaktivoituna.

Kulmunin mukaan komission ehdotus aiheuttaisi toteutuessaan ongelmia vapaa­eh­toi­seen maan­puo­lus­tus­työhön, metsästykseen sekä urhei­lu­am­mun­taan ja asekeräilyyn.

Kulmuni korostaa, että asedi­rek­tiivin muuto­seh­do­tuk­sessa ei ole otettu huomioon kansallisia erityis­piir­teitä.

Suomessa on jo hyvin säädelty, toimiva ja valvottu järjestelmä kaikenlaiseen ampuma-aseita sisältävään toimintaan, suuren valiokunnan jäsen muistuttaa.

Suuri valiokunta kannattaa yleis­ta­voi­tetta sisäisen turval­li­suuden vahvis­ta­mi­sesta.

Valiokunta pitää EU:n yhteisiä toimenpiteitä vakavan järjes­täy­ty­neen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa erittäin tärkeänä.

Juttu luettavissa:

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/63596/e604245210

 

Henkilökuvat:

Viikon Hän - Suomen Kuvalehti 15.1.2016

Kun Helsingissä käytetään valtion varoja, puhutaan kansallisista hankkeista. Muualla sama on aluepolitiikkaa.

Juttu luettavissa kuvalehden tilaajille:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/han/kansanedustaja-katri-kulmuni-luulin-paavo-vayrysta-kuninkaaksi/

 5.1.2016 Anna-Liisa Kauhanen

Tornion kautta tuli Suomeen yli 15 000 turvapaikanhakijaa. ”Yhtäkkiä koko maailmaa New York Timesia myöten kiinnosti, mikä on tämä pikkuinen pohjoinen kaupunki Ruotsin ja Suomen rajalla”, Kulmuni sanoo.

KUVA Juhani Niiranen /HS

Tunnelma Torniossa muuttui samaa tahtia kuin tulijamäärä kasvoi, ja sen sai myös Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kulmuni huomata. Rajattomien mahdollisuuksien kaupungiksi itseään kutsuvassa Torniossa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin rajaa kiinni.

”Ihmettelin, mistä se vihamielisyys nousi. Kaikki eivät olleet paikallisia, vaan kansallisesti tuollaiset voimat löysivät toisensa.”

TORNIOLLA oli keskeinen rooli hallituksen turvapaikkapolitiikassa. Sinne perustettiin turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus. Vaikka päätös oli hallituksen, myös Tornion kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa.

”Ei järjestelykeskuksella Lähi-idän kriisiä ratkaista, mutta voimme hallita oman maan tilannetta ja tietää, keitä tänne tulee. Samanlaisia järjestelykeskuksia olisi pitänyt olla Euroopan ulkorajoilla jo vuosia sitten.”

Pakolaislinjauksissa Kulmuni on keskustan linjoilla. Hänen mukaansa esimerkiksi turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa on syytä kiristää, ja kiristystoimia on myös tulossa.

Omaksi erityisalueekseen Kulmuni nostaa kuitenkin aluepolitiikan. 

Venäjää Kulmuni tuntee, hän on opiskellut kahteen otteeseen Pietarissa.

”Onhan Venäjä-suhde muuttunut nopeasti. Kun itse opiskelin Venäjällä, meitä kannustettiin lähtemään sinne. Maa oli täynnä mahdollisuuksia. Parissa vuodessa tilanne on aivan päinvastainen: Venäjä-yhteyksissä on heti jotain epäilyttävää.”

Suomen Venäjä-suhteen on oltava hyvä, oli aika hyvä tai huono, Kulmuni sanoo. ”Olisi toivottavaa, että Venäjä kehittyisi demokraattiseen suuntaan ja avautuisi. Nyt on kuitenkin toisenlainen vaihe käynnissä.”

http://www.hs.fi/kotimaa/a1451886703148

 

Pohjoisen ääniharava puolustaa kansainvälistä Lappia

28.9.2015 Anu Haapala

KUVA: LAURI OLANDER/KL

Kansanedustaja Katri Kulmuni haluaa pitää koko maan asuttuna. Kansainvälisestä Lapista hyötyy koko muukin maa.

Kulmunin tarina alkaa Torniosta, länsilappilaisesta pikkukaupungista, joka on kasvanut kiinni ruotsalaisnaapuriinsa Haaparantaan. Yrittäjänä toimivan isän ja erityisopettajana työskentelevän äidin tytär oppi vanhemmiltaan peräänantamattomuutta ja toisaalta uskoa siihen, että elämä kantaa.

Kulmunin lapsuudenkoti on vanhalla sukutilalla. Samassa perhepiirissä asuivat omien vanhempien ja kahden sisaruksen lisäksi isovanhemmat.

”Sitä kautta tulee se historia, elämän jatkuvuus, tietynlainen juurevuus. Sukupolvet vaihtuvat, mutta maisevat pysyvät silti samana”,

Lukion jälkeen Kulmuni lähti opiskelemaan kansainvälisiä suhteita Rovaniemelle. Hän uskookin erottuvansa puoluetovereistaan pitämällä esillä kansainvälisyyttä.

Naapurimaiden läheisyys on aina näkynyt Kulmunin elämässä. Lapsena hän kävi koulua Haaparannan puolella kielikoulussa, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset oppivat yhdessä lukemaan ja kirjoittamaan. Naapurimaan kieltä opeteltiin jo ensimmäisellä luokalla. Paitsi erinomaista ruotsia myös hyvää venäjää puhuva Kulmuni uskoo, että samaan suuntaan voitaisiin mennä Suomessakin.

Hän nostaa esiin lasten vieraiden kielten taidon heikkenemisen. Yleensä suomalaisnuoret osaavat hyvin englantia, mutta moni panostaakin vain siihen. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmaissut olevansa huolissaan asiasta. Työelämässä englannin taitaminen on jo perusvaatimus ja moni tehtävä edellyttää muutakin kielitaitoa.

Kulmuni kannattaa alueellisia kielikokeiluja, joissa ruotsin sijaan voitaisiin lukea venäjää.

Mahdollisuus elää siellä, missä haluaa, on myös tasa-arvokysymys, Kulmuni painottaa. Valtion pitää tukea alueellista tasa-arvoa.

”Ihmisillä pitää olla kaikkialla mahdollisuus perustoimeentuloon, koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.”

Kulmunin mielestä koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Se on kansallinen etu.

”Jos ajattelemme Suomen kansantuotetta, se on vuosikymmenten mittaan perustunut hyvin pitkälti luonnonvarojen kestävään käyttöön. Lapissa se on näkynyt isoina savottoina ja metsävirtoina sekä metsäteollisuuden edelleen vahvana asemana.”

Viime vuosikymmeninä pelkästään metsä- ja metalliteollisuus ovat muodostaneet yksistään noin 40 prosenttia Suomen teollisuuden arvonlisäyksestä. Metsä- ja metalliteollisuuden tuotteet ovat olleet merkittävässä roolissa: vuonna 2013 tavaraviennistä 30 prosenttia muodostui sellu-, paino- ja paperituotteiden sekä metallien ja metallituotteiden viennistä.

”Asioiden onnistuminen edellyttää sitä, että infrat - rautatie-, lentokenttä- ja tieverkostot - ovat kunnossa”, Kulmuni sanoo.

Katri Kulmunin teesit

  • Hajautettu yhteiskunta. Ihmiset voivat asua ja elää siellä, missä haluavat, ja valtio tarjoaa siihen mahdollisuudet infrastruktuurin, koulutuksen ja palveluiden kautta.
  • Valtion täytyy olla aktiivisesti mukana luonnonvarakeskusteluissa ja alueilla, joilla puhutaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
  • Kansainvälisyys ja siihen liittyvä rajaesteiden purkaminen.

Juttu luettavissa:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pohjoisen-aaniharava-puolustaa-kansainvalista-lappia/wWa86equ

 

Kuva: Antti Raatikainen

Keskustalainen Katri Kulmuni , 27, nousee eduskuntaan huikealla äänimäärällä.

Lapin vaalipiirissä ehdolla ollut Kulmuni keräsi roimasti enemmän ääniä kuin hänen puoluetoverinsa Paavo Väyrynen samasta vaalipiiristä. Ääntenlaskennan päätyttyä Kulmuni sai  9 705 ääntä, kun Väyrysen äänisaalis oli 6 897.

Torniossa valintaansa juhlinut Kulmuni oli yllättynyt saamastaan äänivyörystä.

"Läpimenoa tavoiteltiin, mutta tämä oli kyllä positiivinen yllätys. Olen tästä kiitollinen", Kulmuni totesi.

Myös keskustan vaalivalvojaisissa Katri Kulmuni puhutti läpimenijöistä eniten.

 Kulmuni on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja työskentelee Torniossa yrityskoordinaattorina. Aiemmin hän on työskennellyt silloisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen lehdistöavustajana.

Kulmunin mukaan hän on ollut mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa "niin kauan kuin se on ollut mahdollista".

Suomen ja ruotsin lisäksi Kulmuni puhuu englantia, venäjää ja ranskaa.

Koko juttu luettavissa: http://www.hs.fi/hstv/uutiset/Katri+Kulmuni+rohmusi+Lapissa+enemm%C3%A4n+%C3%A4%C3%A4ni%C3%A4+kuin+V%C3%A4yrynen/v1429421406600

 

AVAUS ÄÄRIKESKUSTAAN

13.8.2015 Maija Karhunen, Kuva Kristian McCann

Eduskuntavaalien ykkösnainen Katri Kulmuni määrittelee itsensä alkiolaiseksi sosiaaliradikaaliksi.

Kulmuni kokee arvopohjansa keskustalaiseksi:

”Santeri Alkion tekstit ovat mielenkiintoisia, hän on ollut aikanaan radikaali tyyppi. Keskustassa on vahva sosiaaliradikaalilinja. Jos miettii nykyistäkin työelämää tai aikanaan maatalousväestöä, on niin paljon väliinputoajia. Kyllähän keskustan näistä pitäisi saada kiinni ja parantaa heidän asemaansa.”

Kulmuni peräänkuuluutta tasa-arvoa:

”Pohjavireenä keskustan politiikassa täytyy olla alueiden välinen tasa-arvo, koko Suomen kehittäminen ja vahva sosiaalinen tunto. Siinä on minusta keskustan omaleimaisuus, sen olemassa olon syy ja edellytys”.

Ei pidä poteroitua tiettyihin politiikan sektoreihin oman sukupuolen perusteella. Itse haluan nimenomaan olla keskustelemassa ja tekemässä talouspolitiikkaa ja kansainvälistä politiikkaa.”

Hän näkee jaottelut ”koviin” ja ”pehmeisiin” politiikan alueisiin lopulta keinotekoisina.

”Hyvinvointikysymyksiin liittyvät ratkaisevana osana sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden uudistaminen. Sitten ollaankin nopeasti aika isojen rakenteellisten ja julkisen talouden kysymysten äärellä. Se on myös mielessä koko ajan, että samat ihmiset voivat olla sekä julkisten palveluiden käyttäjiä että niitä, jotka näistä asioista pystyvät myös päättämään. Asiakkaan tai ihmisen, ja toisaalta rakenteista päättävän talousviisaan ei välttämättä tarvitsisi olla vastakkain.”

Lue koko juttu:

http://uusi.voima.fi/artikkeli/2015/avaus-aarikeskustaan/