Katrin vaaliteemat

Arvoisa lappilainen,

Lappi on tunnetuinta Suomea maailmalla. Neljä vuotta olen saanut olla mukana pitämässä huolen siitä, että Lappi muistetaan myös eduskunnassa. 

Työ ei aina ole ollut helppoa, mutta olen rakastanut jokaista hetkeä, jopa niitä vaikeita ja työläitä. Virheitäkin on tehty, mutta myös onnistumisia. 

Olemme saaneet Lapin suunnan kääntymään. Se ei kuitenkaan vielä riitä. 

Työtätekevien määrä Lapissa on kasvanut, mutta väkilukumme edelleen laskee. Lapilla menee nyt paremmin kuin aikoihin, mutta suunta on saatava pysyvästi ylös. 

Haluamme, että koulumme ovat kunnossa, terveyspalvelut lähellä ja tiet aurattuina. Emme vaadi ihmeellisyyksiä, ainoastaan, että peruspalveluistamme huolehditaan. Tästä emme tingi. 

Haluamme, että meillä on mahdollisuus hyödyntää niitä voimavaroja, joita maakunnalla on. Lapissa on aina pärjätty, teollistuneena, maaseutumaisena ja matkailuun katsovana. Pärjäämme jatkossakin. 

Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta kolmen valtakunnan rajalla. Se antaa meille huimia mahdollisuuksia. Tartutaan niihin.

Palan halusta jatkaa työtä kotiseutumme, meidän maakuntamme puolesta. Tehdä työtä sen puolesta, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää täällä, omilla kotiseuduillaan. 

Toivon, että voin olla luottamuksesi arvoinen myös seuraavat neljä vuotta. 

Teen parhaani, jotta seuraavillakin olisi hyvä Lapissa. 

Kunnioittavin terveisin teidän, 

 

 

Koulutus—tasa-arvon peruskivi

  • Tasa-arvoinen koulutie on hyvinvointiyhteiskunnan perusta.
  • Lukioverkosto tulee turvata koko Lapissa.
  • Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat tärkeitä paitsi maakunnan myös koko maan kehitykselle!
  • Ammatillinen koulutus tarvitsee viimein työrauhaa, jotta saamme osaajia.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi joku aika tutkimuksen kaikista vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista. Tutkijat siis seurasivat kaikkia vuonna 1987 Suomessa syntyneitä eli noin 60 000 lasta sikiöajalta vuoden 2008 loppuun saakka.

Olen itsekin syntynyt vuonna -87, joten olen tutkimuksessa mukana.

Tulokset olivat karuja kertoen siitä, miten elämän lähtökohdat ennustavat tulevaa. Näin oli oikeastaan jo syntymähetkestä lähtien: toimeentulotuen varassa elävien vanhempien lapset painoivat keskimäärin vähemmän kuin muut.

Tutkimustulokset voi kiteyttää meidän kaikkien arkikokemukseen perustuvaan havaintoon siitä, että ongelmilla on taipumus paitsi kasaantua, myös siirtyä vanhemmilta lapsille.

Tutkimuksen ehkä kaikkein huolestuttavinta luettavaa oli se, että tutkitusta vuoden 1987 ikäluokasta joka kuudennelta puuttui kokonaan peruskoulun jälkeinen tutkinto. Peräti joka viides oli 21-vuotiaaksi mennessä tarvinnut hoitoa mielenterveysongelmiinsa.

Tutkijoiden mukaan erityisen tärkeää mahdollisuuksien tasa-arvossa oli se, että köyhemmät perheet elivät osana monituloisia naapurustoja. Mitä enemmän alueella oli aivan tavallisia suomalaisia asioistaan huolehtivia perheitä ja hyviä peruskouluja tai lukioita, sitä helpommin matka parempaan kävi.

On mielenkiintoista, että aika usein haastetaan pienissä kunnissa asuvien oikeutta yhtä laadukkaaseen koulutukseen kuin suuremmissa kaupungeissa asuvien. Pidän tärkeänä koko Suomen kannalta, että meillä on hyvätasoiset koulut koko maassa kaikkien saataville.

Uskon vakaasti, että on koko maan etu kouluttaa jokainen suomalainen nuori - asuivatpa missä päin tahansa.  Olisiko meillä todella muka varaa jättää ikääntyvässä Suomessa valtava määrä nuoria kouluttamatta?

 

Tiet ja radat kuntoon

  • Perustiestöä on saatu korjattua tällä vaalikaudella.
  • Tätä on jatkettava. Olemassa olevien teiden kunto ja talvikunnospito on meille Lapissa tärkeää.
  • Tähän liittyy myös matkailun ja teollisuuden kehittäminen. Väylien pitää olla kunnossa & mennä myös valtakunnan rajojen yli!

Perustiestön korjaamista on jatkettava.

Etenkin olemassa olevien teiden kehittäminen, kunto ja talvikunnossapito, on meille lappilaisille tärkeää. Liikenneyhteyksiin liittyy myös matkailun ja teollisuuden kehittäminen.

Olemassa olevan tiestön ja raiteiden kunnostaminen tulisi saattaa pysyvästi paremmalle tolalle ennen lukuisten uusien suurhankkeiden edistämistä.

Niin kauan kuin meillä on noin 2,5 miljardin korjausvelka, ei ole aika valtaville jättihankkeille, niiden rahoitusta on haettava budjetin ulkopuolelta.

Tällä vaalikaudella teiden ja ratojen kunnostukseen on panostettu miljardin euron ohjelmalla, jolla on päästy hyvään alkuun. arvitaan 300 miljoonaa euron pysyvä vuosittainen lisäys, jotta saamme näkymän siitä, ettei tiestömme kunto enää heikkenisi vaan sitä saataisiin parannettua.

 

Terveyspalvelut läheltä joka kunnasta

  • Ainoa toimiva malli Lapille on oma terveyskeskus joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa.
  • Kuntaa laajemmat hartiat voisi tuoda helpotusta lääkäreiden ja hoitajien saamiseen pienemmillekin paikkakunnille.
  • Huomio perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoivaan  

Lappi ja pohjoinen Suomi voi tehdä toimivaa yhteistyötä terveyspalveluissa ainoastaan, mikäli eri toimijat laajalti sitoutuvat yhdessä malliin, jonka lähtökohta on: jokaiseen kuntaan vahva terveysasema ja maakuntaan kaksi keskussairaalaa.

Etenkin pienempien kuntien osalta lääkäri- ja hoitajapulaan tulee löytää ratkaisu. Tätä ongelmaa voisi helpottaa nykyistä leveämmät hartiat terveydenhuoltoon.

Samoin jo työnsä tehneet ikäihmiset ansaitsevat tarvitsemaansa hoivaa - asuivatpa he missä päin tahansa. Meillä Lapissa on haastetta siinä, että monen ikäihmisen lapset ovat aikoinaan työnperässä muuttaneet Etelään ja huoli omista vanhemmista ja heidän hoivastaan on varmasti suuri.

Meidän on yksiselitteisesti turvattava riittävä määrä hoitajia ja muita hoivassa tärkeitä työtehtäviä. Tämän rahoittamiseksi tarvitsemme toimivaa koko maan kattavaa elinkeinoelämää ja yrittämisen arvostusta.

 

Oma auto on meille välttämättömyys

  • Auto on pakollinen meille pitkien etäisyyksien maakunnissa asuville.
  • Uuden vähäpäästöisen auton ostaminen ei ole kaikille mahdollista. Eikä joukkoliikenne kulje jokaisen soratien päähän.
  • Puolustan jatkossakin lappilaisten oikeutta ja mahdollisuuksia käyttää omaa autoa. Tankkiin laitamme uusiutuvaa!

Me Lapissa asumme sorateiden ja pitkien etäisyyksien päässä. Auto on pakollinen meille pitkien etäisyyksien maakunnissa asuville.

Tämä jää huomiotta nyt käytävässä ilmastokeskustelussa. Lopputuloksena voi olla merkittäviä kiristyksiä autoilun kustannuksiin.

Uuden vähäpäästöisen auton ostaminen ei ole kaikille mahdollista. Suomalaiset ajavat keskimäärin 12 vuotta vanhoilla autoilla, joiden arvo on 3 600 euroa. Nämä faktat tuntuvat unohtuvan monilta metrojen ja raitiovaunujen päässä asuvilta.

En kannata auton hankinnan eli autoveron siirtoa auton käytön verottamiseen.  Autoveroa kertyy valtiolle vuosittain lähemmäs miljardi euroa. Tämän siirto käyttöveroihin tarkoittaisi Suomeksi miljardin euron veronkiristyksiä joko bensaan ja dieseliin tai vuosittaiseen ajoneuvoveroon.

Pumpulla tämä tarkoittaisi bensan ja dieselin hinnan nousua lähelle kahta euroa litra. Mikäli taas menetetty miljardi paikattaisiin ajoneuvoverolla, tuplaantuisi se. Samalla etenkin olemassa olevien vanhojen autojen jälleenmyyntiarvo laskisi. Tällaiset muutokset olisivat iso isku pienituloisille, mutta autoa välttämättä tarvitseville.

Tätä ei pysty oikein ilmastosyilläkään perustelemaan.

Nimenomaan autovero ohjaa hankintaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Kalliista suuripäästöisistä autoista on joutunut maksamaan suuremman veron kuin edullisemmista vähäpäästöistä. Esim. Kokoomuksen mallissa juuri erittäin kalliiden ja suuripäästöisten autojen hankintahinta laskisi.

 

Maailman puhtainta ruokaa

  • Lapissa on vahva perinne maa– ja porotaloudessa.
  • Suomalainen ruoka on poikkeuksellisen puhdasta ja laadukasta.
  • Lappilaisesta ruoasta pitää tehdä brändi. Kaikki mahdollisuudet tähän on. Onhan Lappi monella tapaa tunnetumpi kuin Suomi!

Suomalainen ruoka on laadultaan maailman kärkikastia. Esimerkiksi suomalainen maito on noin kaksi kertaa puhtaampaa kuin EU:n vaatima I-luokka edellyttää. Antibioottijäämiä suomalaisessa maidossa - tai lihassa - ei tutkitusti ole käytännössä lainkaan.

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan säätä ja sitä kautta myös viljelyä meillä ja maailmalla. Oma ruoantuotanto on keskeinen osa kansakuntamme tulevaan varautumista.

Ruoantuotannon omavaraisuus tulee nähdä myös kansallisena velvollisuutena muita kansakuntia kohtaan. Jo nyt tiedämme, että monilla alueilla kuivuus ja kuumuus tulee vaikeuttamaan ruoantuotantoa entisestään.

Näihin on hyvä rakentaa. Kehitettävää meillä on, vaikka moni näkee maatalouden jotenkin taakkana.

Suomen elintarvikevienti oli viime vuonna alle 3% tavaraviennistä. Ruotsin luku on yli 6% ja Norjalla edelleen tuplasti enemmän. Tanskalla vastaava luku on yli 20% ja Islannilla hurjat 43%. Siis nämä ovat maailman vauraimpia maita, joiden viennin osuudesta iso siivu tulee maataloudesta. Jos siellä pystytään, niin kyllä myös meillä.

Maaseudulla tehdään elintärkeää työtä meidän jokaisen eteen. En ole vielä nimittäin kuullut ihmisestä, joka olisi selvinnyt elämästä syömättä. Suosikaa siis suomalaista!

 

Kasvavat metsämme

  • Meillä on erittäin hyvä tilanne Lapissa metsien suhteen.
  • Teen oman osani sen eteen, että saamme Lappiin uusia investointeja.
  • Metsiämme on hoidettu hyvin. Matkailun tarpeet on huomioitava.
  • Lisäksi metsäluonnon monimuotoisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Suomalaisessa mediassa on tuntunut menevän lähes kritiikittä läpi viesti, että Suomen metsienkäyttö, jos ei nyt uhkaa globaalia ilmastonmuutoksen torjuntaa, olisi kuitenkin jollain tavalla haitallista.

Ilmasto on kuitenkin yhteinen ja ilmastotoimissa asioita on tarkkailtava globaalisti. Suomalainen metsienkäyttö on kansainvälisesti vertaillen maailman huippua. Suomalaiset metsävarat kasvavat joka vuosi enemmän kuin niitä käytetään.

Metsänhoidon ansiota on myös se, että nykyisin yhdeltä hehtaarilta saadaan yksinkertaisesti aiempaa enemmän puuta. Tämä on perusta myös uusille puuta käyttäville investoinneilla. Kannatan Lappiin suunniteltuja metsäteollisuuden investointeja.

Jos Suomen metsiä ei käytettäisi ja hoidettaisi, voisi meitä odottaa Kanadan malli. Siellä metsät eivät enää kasva, eikä siten viilennä ilmastoa. Metsätuhot ja -palot lisääntyvät hoitamattomissa metsissä.

Näyttää yhä selvemmältä, että avain metsien ilmastoa viilentävään vaikutukseen löytyy juuri aktiivisesta metsänhoidosta ja -käytöstä, ei metsien hoitamatta ja käyttämättä jättämisestä.

Muistetaan samalla meitä kaikille tarpeelliset retkeilyalueet, matkailun tarpeet ja sieni- ja marjastusmahdollisuudet.

 

Virtaavat vetemme

  • Jokivarren kalastus– ja omistusoikeudet tulee selventää ikiaikaisen maanomistuksen mukaan.
  • Itämeren salakalastus on suurin uhka lohen nousulle. Tähän on puututtu, mutta valvontaa ja sääntöjä tulee edelleen kiristää.
  • Samoin ihan luvalla nostettujen lohien merikalastuskiintiöitä tulee pyrkiä laskemaan.

Lohen nousua Tornion- ja Simojokeen on reippaasti rokottanut etenkin puolalaisten ammattikalastajien laiton salakalastus Itämerellä. Viimeisin arvio on ollut 30 500 lohta joka vuosi, joka neljäs Itämerestä nostettu lohi.

Puolalaiset ovat merkanneet pyytämiään lohia meritaimeniksi, joille ei puolestaan ole ollut mitään kalastuskiintiöitä. Meritaimenia on saattanut olla saaliista muutama prosentti loppujen ollessa salakalastettuja lohia.

Meritaimenen avomerikalastus tulee kieltää kokonaan ja lohien kiintiötä koko ajan vähentää. Meritaimenen kalastuskielto tukkii porsaanreiän, jonka kautta vilpillinen kalastaja on voinut merkitä lohisaaliinsa meritaimeneksi.

Samoin nousu Tornio- ja Simojoen lisäksi tulee mahdollistaa Kemi- ja Ounasjokiin. 

Tornio-Muoniojoen omistusoikeudet tulee selvittää ikiaikaisen maanomistuksen mukaan. Asian selvittämättä jättäminen ja epäselvä oikeustila ei sovi Suomeen, jossa omistusoikeuksia on kunnioitettu.

 

Mahtava luonto ja matkailun mahdollisuudet

  • Matkailu on kasvanut huimaa vauhtia.
  • Meidän on tehtävä työtä, jotta yhä useammat alueet pääsevät kasvuun vahvasti kiinni.
  • Se, miltä hiljaisuus kuulostaa tai, kun näkee nuotion ensimmäisen kerran voi monelle miljoonakaupungin kasvatille olla ikimuistoinen elämys.

Suurista matkailijamääristä huolimatta Lapilla on edelleen mahdollisuus kasvattaa matkailun osuutta alueella. Kasvun yksi esteistä on viime talvina ollut työvoiman saatavuuden ongelma.

Sesonkityön haluttavuuden ongelma on ilmeinen, talvella töitä voisi paiskia, vaikka kuinka paljon, mutta kesän tullessa, hiihtokeskusten mennessä kiinni töitä ei enää olekaan tarjolla.

Vuodenajoista johtuva työnsaannin epäsuhta vaikeuttaa alueen ihmisten sitoutumista paikkakunnille ja usein töihin tullaankin etelästä vain sesongin ajaksi. Toivottavaa olisi, että myös kesämatkailuun saataisiin samanlaista volyymia, jotta ihmiset pystyisivät asumaan ja työskentelemään Lapissa ympäri vuoden.

 

Rajayhteistyö valtava mahdollisuus

  • Lappi on kolmen valtakunnan rajalla Suomen kansainvälisin maakunta.
  • Täällä yrityksellä on aina saman tien mahdollisuudet kahden maan markkinoille.
  • Esteitä rajankäynnissä on edelleen aivan liikaa ja sitä byrokratiaa on purettava.

Lappi sijaitsee kolmen valtakunnan rajalla. Jokaisen rajan takaa avautuu lappilaisille yrityksille markkinoita ja uusia mahdollisuuksia. Rajojen ylittämisestä on tehtävä mahdollisimman helppoa.

Rajaesteistä on hyvin tietoa ja osa niistä korjautuu neuvonnalla ja tiedottamisella. Osa taas edellyttää lakimuutoksia. Lisäksi rajaesteet on huomioitava ennakollisesti.

Uutta kansallista lainsäädäntöä säädettäessä, tulisi selvittää myös se aiheutuuko muutoksista Lapille turhia uusia rajaesteitä. Mahdollisimman yhtäläiset säännöt ovat avoimien markkinoiden kannalta aivan keskeiset.

 

Arktinen on pohjoista elämää

  • Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus olla kokoamme suurempia arktisessa yhteistyössä.
  • Se tuo yhteen niin viisi Pohjoismaata, USA:n, Kanadan kuin Venäjänkin.
  • Ilmasto muuttuu arktisella nopeimmin. Tämä on kotiseutumme ja sen puolesta toimimme.

Arktisella alueella sijaitsee erittäin rikkaat luonnonvarat. Ihmisiä asuu vajaat neljä miljoonaa ihmistä. Alkuperäiskansoja on laskutavasta riippuen n. 30.

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisiin alueisiin n. kaksi kertaa voimakkaammin kuin keskimäärin maapallolle.

Tämänkin vuoksi on tärkeää työskennellä alueella kohti kestäviä energiaratkaisuja. Jos onnistumme tekemään muutoksen kiertotalouteen täällä kylmissä olosuhteissa ja luopumaan fossiilisista polttoaineista, myös muut teolliset keskittymät maailmalla ovat siitä kiinnostuneita.

Yhtä tärkeää on myös työ alueen asukkaiden elinolosuhteiden kehittämiseksi. Ongelmat ovat monin paikoin yhtenevät: liikenneyhteyksien merkitys ja elinkustannukset pitkien etäisyyksien päässä asuttaessa sekä tasavertaisten palveluiden tarjoaminen.

Katri on johtunut Suomen valtuuskuntaa arktisen alueen parlamentaarisessa yhteistyössä ja on näissä merkeissä tavannut mm. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrorin ja Yhdysvaltain silloisen ulkoministerin Rex Tillersonin.

Arctic Frontiers -konferenssit kokoavat vuosittain yhteen tuhatkunta poliitikkoa, tiedemaailman edustajaa, journalistia ja teollisuuden toimijaa keskustelemaan arktisten alueiden kehittämisestä.

Toukokuussa on arktinen kokous Rovaniemellä, jonne odotetaan mm. Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministereitä.