Vastakkainasetteluun ei ole varaa

31.5.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 31.5.2017.

Rovaniemi ja Kemi-Tornion seutu asettuvat aina silloin tällöin maakunnan sisäisessä keskustelussa pöydän eri puolille. En oikein tiedä, mistä tämä tarkalleen ottaen juontaa. Lapin hallintopääkaupunki on pitkään ollut Rovaniemi. Kemi-Tornio on vastannut vuosikymmeniä Lapin viennistä. Yli 90 prosenttia Lapin viennistä lähtee Kemi-Tornio-alueelta.

Myös 1900-luvun alkupuolella tehtiin maakuntauudistusta. Kemi ja Tornio liitettiin Lappiin. Vastustus oli kova. Monet kokivat itsensä enemmän pohjoispohjalaisiksi. Onneksi liitettiin Lappiin. Maakunnan brändi on uniikki. Lappi on monelle maailmalla tunnetumpi sanana kuin Suomi tai pääkaupunki Helsinki.

Lapilla on omia ongelmia. Haasteita on itse asiassa aivan riittävästi ilman maakunnan sisäistä nokitteluakin. Akuutisti jonkinlaisen jumin on kuitenkin aiheuttanut erikoissairaanhoidon järjestäminen.

Lapin Keskussairaala Rovaniemellä on yksi päätetyistä kahdestatoista laajan päivystyksen sairaalasta. Tämän lisäksi on liuta keskussairaaloita, jotka ovat suuria toimijoita, mutta eivät saaneet laajan päivystyksen statusta. Rovaniemi ei pysty nykyiselläänkään järjestämään kaikkea, mitä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalalta vaaditaan. Lapistakin on erityistapauksissa liikuttu yliopistosairaalaan Ouluun.

Laajan maakunnan ja pitkien etäisyyksien takia on välttämätöntä, että Lapissa on laajan päivystyksen sairaala Rovaniemellä. Myös muilla keskussairaaloilla esimerkiksi Kokkolassa, Vaasassa, Kemissä, Mikkelissä, Kajaanissa ja Savonlinnassa on jatkossakin leikkaustoimintaa, ympärivuorokautista päivystystä ja niissä synnytetään.

Jos Kemi-Tornio saa sellaiset poliittiset lupaukset, että jatkossakin kolmasosa Lapin väestöstä voi hakea palvelunsa Kemistä, päästä siellä yöllä lääkäriin, saada synnyttää ja mennä myös kirurgisiin toimenpiteisiin, syntyy sopimus sairaaloiden työnjaosta sillä silmäyksellä. Tämän ei pitäisi olla kovin vaikea lupaus.

Ei ole kestävä tie ajatella vientituloja koko Lappiin tuovaa eteläistä Lappia taakkana, joka yrittää haalia erityisoikeuksia. Maakunnan vahva keskuskaupunki taas tulee nähdä kaikkien lappilaisten omana kaupunkina.

Vastakkainasetteluun ei ole varaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen perusajatus on tuoda palveluita lähemmäs ihmistä kuntaan ja yhdistää tähän sujuvasti vaativammat keskussairaalapalvelut.

Maakunnat ovat pienoiskoossa usein kuin Suomi. Jos kritisoimme Lapissa, että pääkaupunki haalii valtaa, pitää meidän tarkastella myös omaa toimintaamme kriittisesti. On aivan yhtä haitallista, jos maakunnan sisällä keskitämme valtaa ja palveluita. Niinpä nyt, kun tehdään historian suurinta aluehallinnon uudistusta, pitäisi Lapissa löytää yksituumaisuus. Miten turvataan koko maakunnan palvelut?

Jokaisesta Lapin kunnasta täytyy löytyä jatkossakin terveyskeskus. Kemissä ja Rovaniemellä on tulevaisuudessakin molemmissa hyvät keskussairaalat. Niissä synnytään, hoidetaan leikkauksia ja päästään epätavallisiinkin aikoihin lääkärille.

Eihän tämä voi olla niin vaikeaa, eihän?

 

Katri Kulmuni

kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja


Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 26.5.2017.

Keskusta kellotti kunta­vaa­leissa historiansa huonoimman kunta­vaa­li­tu­loksen.

Vuosi­kym­me­nienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkau­pun­gissa pienpuolue. Samalla tasolla kris­til­lis­de­mok­raat­tien kanssa.

Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen.

Suurissa kaupungeissa jäimme edus­kun­ta­vaa­lien kannatuksesta. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valta­kun­nal­li­seen paalupaikkaan.

Keskusta hävisi halli­tus­puo­lu­eista vähiten. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakun­ta­kes­kuk­sissa. Moni jäi myös kotiin.