Vasemmistoliiton kannat irtaantuneet Lapin todellisuudesta

17.5.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 17.5.2017.

Lapissa on perinteisesti ollut kaksi vahvaa puoluetta. Maalaisliitto-Keskusta sekä korpikommunistisesta perinteestä ammentanut SKDL seuraajanaan Vasemmistoliitto.

Yhdistävä tekijä löytyi voimallisesta Lapin olosuhteiden puolustamisesta. Köyhän alueen ihmisten elinolosuhteiden parantaminen eli aluepolitiikka oli kumpaisenkin puolueen ytimessä. Tämän ydintä on ollut Lapin teollistumista ajanut politiikka.

Etenkin SKDL oli aikoinaan merkittävä tekijä tehdaspaikkakunnilla. Myös Vasemmistoliiton kannatus on ollut Lapissa edelleen vahvaa. Kemissä puolue tahkosi jälleen kuntavaaleissa kunnioitettavan 33 prosentin kannatuksen. Monessa Lapin kunnassa Keskusta ja Vasemmistoliitto tekevät tärkeää yhteistyötä.

Vasemmistoliitolla on edelleen vahva jalansija ammattiyhdistysliikkeessä. Valitettavasti eduskunnasta katsottuna pohjoisen perinteiset teollisuuspaikkakunnat eivät kuitenkaan Vasemmistoliiton teollisuuspolitiikassa näy eikä kuulu.

Li Anderssonin johtamasta nyky-vasemmistoliitosta teollisuuden työpaikkoja tai aluepolitiikkaa puolustavia linjoja saa hakea. Tornion terästyöntekijöille selkänsä Vasemmistoliitto käänsi moukaroimalla keskustajohtoisen hallituksen esittämiä suojamekanismeja, joilla estetään korkeatasoisen teollisuutemme siirtymistä halpamaihin.

Käytännössä Vasemmistoliiton linja tarkoittaisi erittäin kovia energiaveron kiristyksiä paljon sähköä käyttäville Tornion ja Kemin tehtaille.

Väärin toimien voimme olla tilanteessa, jossa paljon energiaa käyttävä teollisuus saattaa siirtää tuotantoaan maihin, joissa ympäristönormit ovat heikommalla tolalla.

Vasemmistoliiton mukaan näitä teollisuutta suojaavia toimia ei tarvita, koska ei ole näyttöä, että teollisuus siirtyisi länsimaista Aasiaan nimenomaan ilmastopolitiikan seurauksena. Joku toinen voisi ajatella tämän olevan osoitus järjestelmämme toimivuudesta.

Tilanne on yhtä huono myös Meri-Lapin toisen kivijalan, metsäteollisuuden osalta. Metsätalous näyttäytyy nyky-vasemmistoliiton puheissa kestämättömänä, luontoon kohdistuvana uhkana. Hakkuita ei tulisi lisätä, pikemminkin ne ovat jo nyt kuulemma liian korkealla tasolla.

Linjaukset ovat irti lappilaisesta todellisuudesta. Suomen metsien käyttöaste on noin 65 prosenttia. Ruotsissa metsien käyttöaste on noussut 85 prosenttiin, enkä ole huomannut maan luisuneen katastrofiin.

Vasemmistoliiton linja tarkoittaa uusien metsätalouden hankkeiden vastustamista. Kemiin on suunniteltu miljaridiluokan biojalostamoa, joka synnyttäisi satoja uusia teollisia työpaikkoja. Metsäteollisuuden uudet tuotteet puolestaan korvaisivat tuontiöljystä valmistettavia muoveja ja polttoaineita.

Kemi-Tornio haluaa olla kotimaisen teollisuuden kiertotalouden kärkeä. Outokummun terästehdas haalii maailmalta romumetallia, sulattaa sen ja takoo uudestaan ruostumattomaksi teräkseksi. Perinteinen metsäteollisuus vastaa varsin suuresta osasta uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä.

Ilman metsä- ja metalliteollisuutta Suomessa olisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja vähemmän. Etenkin Lapin työpaikat olisivat vähissä.

Se, että Meri-Lapissa on maailman energiatehokkainta ja ympäristöystävällisintä teollisuutta, on saavutus, josta pitää olla ylpeä ja kehittää eteenpäin. Suomen leipä on yhä kiinni metsässä ja malmeissa.

Ei ole aivan vähäpätöinen asia, miten kotimainen teollisuus voi ja mikä puolue pitää siitä myös huolta.

Katri Kulmuni

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja


EDUSKUNTATIEDOTUS 10.5.2017

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) osallistuu Arktisen neuvoston ministerikokoukseen Alaskan Fairbanksissa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) valtuuskunnassa.

Kokouksessa Suomi aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajakautensa Arktisessa neuvostossa. Puheenjohtajuus vaihtuu Yhdysvalloilta Suomelle 11. toukokuuta.