20.7.2016

Vain yksi ääni

Viime viikolla julkaistiin mielenkiintoinen selvitys vuoden 2015 eduskuntavaaleista. 500-sivuisessa tutkimuksessa on paljonkin tietoa, mutta otsikkoon on tiivistetty tutkimuksen kannalta olennaisin: poliittisen osallistumisen eriytyminen.

Suomen eriytyminen näkyy selvityksen mukaan voimallisesti edellisten eduskuntavaalien tuloksessa. Kun asiaa alkaa pilkkomaan atomeiksi, tulee vastaan ihmisten väliset hyvinvointi- ja tuloerot. Äänestyskäyttäytyminen periytyy, koulutus periytyy, työttömyys periytyy. Ääni jää sitä varmemmin käyttämättä, mitä heikommassa asemassa on. 

Suomi on edelleen yksi maailman parhaimmista maista, mitä tulee sosiaaliseen liikkuvuuteen. Vanhempien kohtalo ei vääjäämättä sanele lapsen kohtaloa. Oman polun kulkemisessa auttaa hyvinvointivaltio. Sitä on ilmainen koulutus, toimivat ja edulliset terveydenhuoltopalvelut, sosiaaliturva.

Vaalitutkimus osoittaa kuitenkin huolestuttavia piirteitä ihmisten kiinnostuksesta yhteiskunnallisiin asioihin. Suomalaiset kokevat omat vaikuttamismahdollisuudet heikkoina.

Jokainen ääni vaikuttaa -ajatus tuli voimallisesti esiin esimerkiksi brittien EU-eroäänestyksessä. Ihmiset protestoivat menetettyjä työpaikkoja, tuloeroja, maahanmuuttoa ja eriarvoisuutta vastaan äänestämällä ei EU:lle. Vaikka EU itseasiassa on omista lähtökohdistaan koettanut avittaa näissä asioissa, purkautui yleinen eliittivastaisuus eroäänten kautta.

Samanlainen ilmiö on käynnissä Yhdysvalloissa, kun tölväisyistä tuttu liikemies Donald Trump nousee presidenttiehdokkaaksi ja voi myös pärjätä kisassa. Trump on laukonut enemmän asiattomuuksia kuin talouspoliittisia uudistuksia. Hänen toivotaan palauttavan tehtaat ruostevyöhykkeelle. Eivät ne palaa.

Päättäjien on tiedostettava tämä meilläkin ja edustettava koko Suomen kansaa myös heitä, jotka eivät äänestä. Jos kuilu ihmisten välillä kasvaa, on edessä politiikan ja yhteiskunnan myllerrystä. 

Kysymys on vastuullisuudesta. Tutkimuksessa todettiin hyvin, että demokratia toimii silloin, kun se korjaa omia heikkouksiaan. Aktiivinen kansalaisuus voi kuulostaa puisevalta. Tosielämässä se tarkoittaa sitä, että käyttää vaaleissa äänioikeuttaan. 

Kliseeltä kuin kuulostaakin, äänestämällä voi vaikuttaa. Britanniassa reilu miljoona ääntä erotti kyllä ja ei leirit. Se ei ole paljoa, kun ääniä annetaan kymmeniä miljoonia.

Ja jos tuntuu, ettei ole ketään ketä äänestää, kannattaa asettua itse ehdolle! Kunnallisvaalit tulevat keväällä.

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 20.7.2016

 

Hyvää naistenpäivää!

8.3.2024

Tänään 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Tätä päivää on vietetty 1900-luvun alusta lähtien, mutta osana YK:n julistamaa kansainvälistä naisten vuotta 1975 naistenpäivästä tehtiin maailmanlaajuinen juhlapäivä. Kerrotaan, että näiden asioiden taustalla vaikutti voimakkaasti suuri suomalainen, silloinen YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä, jonka aloitteesta myös YK:n Naisten kehitysrahasto (UNIFEM, nykyinen UN Women) perustettiin.

Länsimaissa on edelleen tehtävää tasa-arvon suhteen, mutta erityisen suuri merkitys on ns. kehittyvissä maissa naisten olojen parantamisella ja etenkin tyttöjen koulutukseen panostamisella. Se on koko yhteiskunnan kehitykselle aivan keskeistä, kuten jokainen oivaltaa. Koulutukseen panostaminen ja tyttöjen tukeminen hävittää myös maaperää terrorismilta ja ääriliikkeiltä, joten kehitysyhteistyövarojen leikkauksissakin kannattaa pitää järki päässä. YK:lla on konfliktien täyttämässä maailmassa edelleen tärkeä vastuu myös tässä työssä.

Tietysti naistenpäivänä täältä kotimaasta ja omasta elämästäni nousee mieleen yhteistyöni monien keskustanaisten kanssa. Ilman niitä lukuisia upeita järjestöaktiiveja, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet Keskustanaisissa, tuskin olisin eduskuntaan koskaan noussut.

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille!

Kuva ja lisää tietoa Helvistä UNWomen Suomi:

https://www.facebook.com/share/p/qWACkdeWu4dv9nGu/?mibextid=WC7FNe

 

Lue lisää