Uniikki kaksoiskaupunki

13.2.2014

Ihmiset harvoin pitävät omaa asuinpaikkaansa erikoisena. Nuorena on usein kaipaus kaukomaille ja sinne pitääkin päästä, jotta voi tulla vanhana takaisin kotiseudulle. Matkustelu on mielenkiintoista. Ulkomailla ollessa alkaa kotipitäjän hyviä ja huonoja puolia tarkkailla uudesta näkövinkkelistä.

 

Rajakaupungin asukkaana minua kiinnostaa reissuillani aina muidenkin maiden rajat. Monilla maailman rajaseuduilla on jo pitkään tehty rajat ylittävää yhteistyötä. Ihmiset työskentelevät toisella puolella rajaa ja huristelevat kotiin taas toiselle puolen. Valtakuntien rajat eivät ainakaan Euroopassa ihmisten liikkumista juuri enää rajoita.

 

Tornion ja Haaparannan tekemä yhteistyö ei sinänsä ole poikkeavaa muiden rajakaupunkien yhteistyöstä. Erikoista on se, etten ole vielä koko maapallolta löytänyt toista paikkaa, jossa kahdesta maasta, kaksi eri kaupunkia kasvavat yhteen ja rakentavat yhteistä kaupungin sydäntä valtakunnan rajalle. Tämä on todella ainutlaatuista. Meille se on kuitenkin tavallista.

 

Kun ulkopaikkakuntalainen tulee Tornioon tai Haaparannalle sisämaasta, tietää hän rajan menevän Tornionjoessa. Vasta joen ylitettyähän voi olla toisessa maassa. Tietokilpailukysymyksenäkin tunnetuksi tullut seikka on kuitenkin se, että Tornion keskusta, Suensaari on maantieteellisesti osa Ruotsin mannerta. Kun Aleksanteri I 1809 määritteli valtakuntansa uuden rajan Tornionjokeen, laitettiin se kulkemaan joen syvintä uomaa, paitsi Suensaaren kohdalla. Siinä raja kiertää saaren ja poikkeaa joen syvimmästä uomasta.

 

Paikallisen rajayhteistyön näkövinkkelistä Aleksanteri I oli kauaskatseinen. Jos Suensaari olisi jäänyt Ruotsin puolelle, valtakunnan raja myös Tornion keskustassa olisi todellakin joki, mikä erottaa saaren muusta mantereesta. Tornionjoki on ollut elämän keskipiste, jonka molemmilla rannoilla ihmiset ovat asustelleet. Molemmin puolin jokea kulttuuriperinne on sama. Kahden kunnan uraauurtava yhteistyö kaupunkien rakentamiseksi yhteen on oikeastaan suurvaltapolitiikan aiheuttamien rajojen kuromista umpeen. Olemmehan yhteisessä Tornionjokilaakossa, jossa ei perinteisesti rajoja ole ollut. Ei edes joessa.

 

Julkaistu Haaparannan ja Tornion yhteisessä mainoslehdessä HapTorissa.

Lisää paikkakunnasta: Tornio


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) sitkeää työtä EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa Itämeren kalastuskiintiöihin vaikuttamiseksi ja lohen salakalastuksen kitkemiseksi.