Uniikki kaksoiskaupunki

13.2.2014

Ihmiset harvoin pitävät omaa asuinpaikkaansa erikoisena. Nuorena on usein kaipaus kaukomaille ja sinne pitääkin päästä, jotta voi tulla vanhana takaisin kotiseudulle. Matkustelu on mielenkiintoista. Ulkomailla ollessa alkaa kotipitäjän hyviä ja huonoja puolia tarkkailla uudesta näkövinkkelistä.

 

Rajakaupungin asukkaana minua kiinnostaa reissuillani aina muidenkin maiden rajat. Monilla maailman rajaseuduilla on jo pitkään tehty rajat ylittävää yhteistyötä. Ihmiset työskentelevät toisella puolella rajaa ja huristelevat kotiin taas toiselle puolen. Valtakuntien rajat eivät ainakaan Euroopassa ihmisten liikkumista juuri enää rajoita.

 

Tornion ja Haaparannan tekemä yhteistyö ei sinänsä ole poikkeavaa muiden rajakaupunkien yhteistyöstä. Erikoista on se, etten ole vielä koko maapallolta löytänyt toista paikkaa, jossa kahdesta maasta, kaksi eri kaupunkia kasvavat yhteen ja rakentavat yhteistä kaupungin sydäntä valtakunnan rajalle. Tämä on todella ainutlaatuista. Meille se on kuitenkin tavallista.

 

Kun ulkopaikkakuntalainen tulee Tornioon tai Haaparannalle sisämaasta, tietää hän rajan menevän Tornionjoessa. Vasta joen ylitettyähän voi olla toisessa maassa. Tietokilpailukysymyksenäkin tunnetuksi tullut seikka on kuitenkin se, että Tornion keskusta, Suensaari on maantieteellisesti osa Ruotsin mannerta. Kun Aleksanteri I 1809 määritteli valtakuntansa uuden rajan Tornionjokeen, laitettiin se kulkemaan joen syvintä uomaa, paitsi Suensaaren kohdalla. Siinä raja kiertää saaren ja poikkeaa joen syvimmästä uomasta.

 

Paikallisen rajayhteistyön näkövinkkelistä Aleksanteri I oli kauaskatseinen. Jos Suensaari olisi jäänyt Ruotsin puolelle, valtakunnan raja myös Tornion keskustassa olisi todellakin joki, mikä erottaa saaren muusta mantereesta. Tornionjoki on ollut elämän keskipiste, jonka molemmilla rannoilla ihmiset ovat asustelleet. Molemmin puolin jokea kulttuuriperinne on sama. Kahden kunnan uraauurtava yhteistyö kaupunkien rakentamiseksi yhteen on oikeastaan suurvaltapolitiikan aiheuttamien rajojen kuromista umpeen. Olemmehan yhteisessä Tornionjokilaakossa, jossa ei perinteisesti rajoja ole ollut. Ei edes joessa.

 

Julkaistu Haaparannan ja Tornion yhteisessä mainoslehdessä HapTorissa.

Lisää paikkakunnasta: Tornio


Tiedote 27.2.2019

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista Kemi-Tornion ja Helsingin välisten lentovuorojen turvaamiseksi.

Eilen uutisoitiin Finnairin päätöksestä lopettaa Kemi-Tornio-lentokentän neljästä edestakaisessa vuorosta yksi. Aamuvuoron lopettaminen on vakava isku Meri-Lapin liikematkustajille. 

- Kuluneiden vuosien aikana Kemi-Tornion lentovuorot ovat tuplaantuneet. Tämä on antanut varmuutta ja vakiintumista, kun vuoroja on lisätty. Aamuvuoron lopettaminen on erittäin vaikea isku alueen vientiyrityksille. Finnairin on muokattava lentoaikataulujaan siten, että jatkossakin Kemi-Torniosta on aamulento Helsinkiin, kansanedustaja sanoo. 

Eduskuntavaaleihin on enää vajaa kaksi kuukautta! On tullut aika avata kampanja. Kampanjan starttitilaisuudet Tornionlaaksossa (Tornio, Pello ja Ylitornio) viikonloppuna 16.-17.2.  Ajattelimme, että mennään hyvällä mielin, mutta huolet kuullen - ja tiukasti tulevaan katsoen. Olet erittäin lämpimästi tervetullut!

Katri Kulmuni

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.