Uniikki kaksoiskaupunki

Ihmiset harvoin pitävät omaa asuinpaikkaansa erikoisena. Nuorena on usein kaipaus kaukomaille ja sinne pitääkin päästä, jotta voi tulla vanhana takaisin kotiseudulle. Matkustelu on mielenkiintoista. Ulkomailla ollessa alkaa kotipitäjän hyviä ja huonoja puolia tarkkailla uudesta näkövinkkelistä.

Rajakaupungin asukkaana minua kiinnostaa reissuillani aina muidenkin maiden rajat. Monilla maailman rajaseuduilla on jo pitkään tehty rajat ylittävää yhteistyötä. Ihmiset työskentelevät toisella puolella rajaa ja huristelevat kotiin taas toiselle puolen. Valtakuntien rajat eivät ainakaan Euroopassa ihmisten liikkumista juuri enää rajoita.

Tornion ja Haaparannan tekemä yhteistyö ei sinänsä ole poikkeavaa muiden rajakaupunkien yhteistyöstä. Erikoista on se, etten ole vielä koko maapallolta löytänyt toista paikkaa, jossa kahdesta maasta, kaksi eri kaupunkia kasvavat yhteen ja rakentavat yhteistä kaupungin sydäntä valtakunnan rajalle. Tämä on todella ainutlaatuista. Meille se on kuitenkin tavallista.

Kun ulkopaikkakuntalainen tulee Tornioon tai Haaparannalle sisämaasta, tietää hän rajan menevän Tornionjoessa. Vasta joen ylitettyähän voi olla toisessa maassa. Tietokilpailukysymyksenäkin tunnetuksi tullut seikka on kuitenkin se, että Tornion keskusta, Suensaari on maantieteellisesti osa Ruotsin mannerta. Kun Aleksanteri I 1809 määritteli valtakuntansa uuden rajan Tornionjokeen, laitettiin se kulkemaan joen syvintä uomaa, paitsi Suensaaren kohdalla. Siinä raja kiertää saaren ja poikkeaa joen syvimmästä uomasta.

Paikallisen rajayhteistyön näkövinkkelistä Aleksanteri I oli kauaskatseinen. Jos Suensaari olisi jäänyt Ruotsin puolelle, valtakunnan raja myös Tornion keskustassa olisi todellakin joki, mikä erottaa saaren muusta mantereesta. Tornionjoki on ollut elämän keskipiste, jonka molemmilla rannoilla ihmiset ovat asustelleet. Molemmin puolin jokea kulttuuriperinne on sama. Kahden kunnan uraauurtava yhteistyö kaupunkien rakentamiseksi yhteen on oikeastaan suurvaltapolitiikan aiheuttamien rajojen kuromista umpeen. Olemmehan yhteisessä Tornionjokilaakossa, jossa ei perinteisesti rajoja ole ollut. Ei edes joessa.

Julkaistu Haaparannan ja Tornion yhteisessä mainoslehdessä HapTorissa.