Miten Suomi kisakuntoon - Tervakuksassa tuvan täydeltä kysymyksiä

25.3.2015

Kiersin Suomen Akatemian tutkimuksessa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ministeriksi valitun Maurin Pekkarisen ja kansanedustaja Markus Lohen kanssa. Tervakuksassa oli enemmän väkeä kuin pääministeri Stubbin vieraillessa.  Puhuimme etenkin siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä sen eteen, että suomalainen työ pärjää kansainvälisesti.

Pekkarisen analyysi Suomen tilanteesta oli lyhyesti sanottuna tyly.

Pekkarinen vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin, jälkimmäisen vahvaksi eduksi. Eurojäsenyyden myötä emme ole voineet rahapolitiikan keinoin turvata vientituotteittemme kilpailukykyä. Ruotsi on sitä vastoin suhdanteet huomioinut ja voinut Ruotsin kruunun arvoa säätää eli tässä tapauksessa laskea. Näin Ruotsi pystyi osaltaan suojautumaan metsäteollisuuden rakennemuutokselta. Kovimmat iskut otti vastaan Suomi. 

Ruotsissa talous on kasvanut kaiken aikaa. Sitä vastoin EU: n komission tuoreimman arvion mukaan talouden kehitysnäkymät asettuvat Suomessa EU: n 28 maan joukossa sijalle 26. 

Pekkarisen mukaan myös finanssipolitiikan keinot, eli valtion budjetin kautta päätettävät verot ja määrärahat, ovat valtionvelan myötä rajalliset.

Tärkeimmäksi kilpailukykyä parantavaksi seuloutuu siten työmarkkinajärjestelmä. Pekkarisen mukaan nyt on kyettävä sopimaan kaikkien intressiryhmien kesken siitä, että uudistamme työmarkkinoita joustavammaksi ja asetamme työn hinnan oikealle tasolle. On yksinkertaisesti sitouduttava tekemään enemmän.

Omassa puheenvuorossani korostin luonnonvarojemme ja koulutuksemme merkitystä uuden kasvun aikaan saamiseksi.  

Meillä jää jatkuvasti valtava määrä kotimaista, uusiutuvaa puuta hyödyntämättä. Joka vuosi kasvavasta puun määrästä, peräti neljännes, vähän rumasti sanottuna, mätänee käyttämättömänä metsään. 

Samaan aikaan Suomessa noin puoli miljoonaa työkykyistä ihmistä on vailla työtä, Lapissa suhteellisesti vielä useampi. 

Meillä on ollut perinteisesti myös hyvä koulutusjärjestelmä, jonka alasajon nykyinen hallitus aloitti. Mielestäni meillä ei ole muuta vaihtoehtoa koulutuksen osalta kuin luottaa tulevaan, luottaa siihen, että jatkossakin pärjäämme osaamiselle. Palkkojen polkumyyntiin meillä ei kannata kilpailla, emme sitä kisaa voita. Samaa mieltä olen kuitenkin erittäin maltillisten palkkaratkaisujen osalta, olettaen, että siten saadaan osaamisemme paremmin maailmalle kaupaksi ja siten sadat tuhannet työttömät takaisin työelämään.

 

Lisää paikkakunnasta: Tervola


Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Sain heinäkuun alussa tiedon, että Oulaskankaan poikkeuslupa synnytystoiminnan jatkamiseksi olisi etenemässä, mutta Kemin ei. Hylky olisi tulossa ja paperit olivat jo valmiina.

Ministeriön kielteinen suhtautuminen pieniin synnytyssairaaloihin oli tiedossa, on ollut jo vuosia. Kemissä on Suomen pienin synnytyslaitos eikä se näytä mahtuvan joidenkin virkamiesten karttaharjoituksiin.

Tässä on vain yksi mutta. Meidän merilappilaisten mielestä synnäri sattuu olemaan myös Suomen parhaimpia. Sille on olemassa tilastollista ja tieteellistä selkänojaa.

Keskustan lappilainen kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on iloinen ja helpottunut päätöksestä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle poikkeusluvan synnytysten jatkamiselle Länsi-Pohjan keskussairaalassa

Esitin Lapin Kansan mielipidepalstalla vetoomuksen, että Lappi puolustaisi yhtenä joukkona synnytystoiminnan jatkumista Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Etäisyydet muihin sairaaloihin ovat liian suuria Meri-Lapin synnyttäjille. 

Kuva: Nina Susi, Lapin Kansa

Kannanotto medialle 23.11.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Kemi-Tornion käräjäoikeuden harmillisesta hallinnollisesta yhdistymispäätöksestä huolimatta Kemissä säilyy jatkossakin käräjäoikeuden kanslia. Kemissä järjestetään edelleen käräjäoikeuden istuntoja aivan normaaliin tapaan.